”Oh my gosh, look at her butt”, Nicki Minaj räppää Anaconda-kappaleellaan. Ja mehän katsomme. Kuva: Reuters
”Oh my gosh, look at her butt”, Nicki Minaj räppää Anaconda-kappaleellaan. Ja mehän katsomme. Kuva: Reuters

Isopeppuiset äidit saavat terveempiä ja älykkäämpiä lapsia.

Rasva vyötäröllä on paha juttu, mutta pepussa ja reisissä saa olla muotoakin. Näinhän meille on kerrottu. Terveyden kannalta sillä todella on väliä, mihin kohtiin kehossa rasva on asettunut.

Tutkimuksen mukaan äidiltä peritty leveä lantio suojaa lasta kakkostyypin diabetekseen sairastumiselta.

Mutta tiesitkö, että muhkea peppu voi tehdä ihmisestä myös älykkään?

Elite Daily -sivusto nostaa uudelleen esiin Oxfordin yliopistossa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen. Tutkimuksessa havaittiin, että sen lisäksi, että isopeppuisuus suojaa kroonisilta sairauksilta, se saattaa kulkea käsi kädessä aivojen kehityksen kanssa.

Suuren takaliston muodostumiseen nimittäin tarvitaan runsaita määriä omega 3 -rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä myös aivojen rakentuessa. Ilmeisesti rasvahappoja jää pepun lisäksi aivojenkin käyttöön, sillä tutkimuksen mukaan isopeppuisille naisille syntyneet lapset olivat muita älykkäämpiä.

Samojen rasvahappojen varastoituminen auttaa myös ehkäisemään sydän- ja verisuonitauteja sekä muun muassa helpottaa painonhallintaa. Se on pieni hinta siitä, että hyvin istuvia housuja ei meinaa löytää kauppojen valikoimista ikinä.

Unitutkija Henri Tuomilehdon mukaan raskas ateria pitäisi ajoittaa iltaan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Unitutkija Henri Tuomilehto kritisoi Helsingin Sanomien jutussa sitä, että suomalaiset syövät väärän määrän ruokaa väärään aikaan. Raskaasti syöminen lounaalla laskee vireystasoa.

Sen sijaan päivän pääateria tulisi syödä vasta myöhään, esimerkiksi kahdeksan aikaan illalla.

Nukkumiseemme vaikuttaa unitutkijan mukaan nimittäin kaksi asiaa: vuorokausirytmi – eli se, mihin aikaan on valoisaa ja pimeää – ja unipaine. Unipaine tarkoittaa ihmisen tarvetta nukahtaa, kehon sisäistä vaatimusta levosta.

– Unipaineeseen voi vaikuttaa syömällä. Jos syö päivällisen kahdeksalta illalla, vireystila laskee ja unipaine kasvaa, jolloin nukahtaminen kello 22–23 maissa on helpompaa, Tuomilehto kertoo HS:lle.

Kysely

Monelta syöt päivällisen?

Liikunnan positiivisista vaikutuksista masennuksen hoidossa ei ole varmaa näyttöä, mutta varmin valinta on todennäköisimmin ryhmässä harrastettava liikunta.

Ylös, ulos ja lenkille – sillä se masennus ainakin helpottuu, moni saattaa ajatella. Liikunnan hyödyistä masennuksen hoidossa onkin näyttöä, mutta tulokset liikunnan vaikutuksista ovat loppujen lopuksi hyvin ristiriitaisia.

Helsingin Sanomat kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan boulderkiipeily helpottaa masennuksen oireita. Tutkimuksessa kiipeilyn hyödyt perusteltiin sillä, että kiipeily vaatii keskittymistä, jolloin asioiden vatvominen ja murehtiminen vähenee.

Myös esimerkiksi joogan on tutkitusti todistettu auttavan masennuksesta toipumiseen. Käypä hoito -suosituksissa puolestaan kerrotaan, että säännöllinen ja riittävän usein toteutettu ryhmämuotoinen liikunta saattaa parantaa masennuksen hoidon tehoa.

Lue myös: Mielenterveyttäkin kannattaa treenata! 13 helppoa tapaa vahvistaa mieltä itse

Samaan aikaan Käypä hoito -suosituksien mukaan monessa tutkimuksessa todetaan, että liikunnalla ei ole merkitystä masennuksesta parantumisessa. Esimerkiksi espanjalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että ne jotka liikkuivat, eivät saaneet parantumisessa sen parempia tuloksia kuin ne, jotka eivät urheilleet.

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsän mukaan tulokset ovat ristiriitaisia muun muassa sen takia, että syy-seuraussuhteita on usein vaikea todentaa.

– Tutkimuksissa haetaan usein joitain yhteyksiä, kuten onko ihmisillä, jotka kertovat liikkuvansa paljon, enemmän tai vähemmän masennusta kuin niillä, jotka kertovat liikkuvansa vähän. Tällaisissa tutkimuksissa on hyvin vaikea erottaa sitä, mikä on syytä ja mikä seurausta, eli esimerkiksi johtuuko liikkumattomuus masennuksesta vai toisin päin, Isometsä kertoo.

”On vaikea sanoa, johtuvatko positiiviset vaikutukset ryhmässä olosta vai itse liikunnasta.”

Käypä hoito -suosituksien mukaan hyviä tuloksia saavuttaneille tutkimuksille oli yhteistä nimenomaan se, että liikunta oli ohjattua ja ryhmämuotoista, ja potilaan säännöllistä osallistumista seurattiin aktiivisesti. Silloinkin on vaikea sanoa, mistä positiiviset tulokset todella johtuvat.

– Kun puhutaan esimerkiksi ryhmämuotoisesta liikunnasta, on vaikea sanoa, johtuvatko positiiviset vaikutukset ryhmässä olosta vai itse liikunnasta. Mukana olo voi antaa sosiaalista tukea kun tutustuu uusiin ihmisiin, saa uusia ystäviä ja on jotain mielekästä tekemistä. Voi siis olla vaikea todentaa, tulevatko hyvät kokemukset itse liikunnasta vai sen sosiaalisuudesta, Isometsä sanoo.

Mitä tutkimuksista pitäisi siis päätellä – onko liikunnasta hyötyä ja kannattaako sitä harrastaa helpottaakseen masennuksen oireita?

Melko varmasti voi sanoa, että kannattaa. Vaikka positiiviset vaikutukset tulisivat esimerkiksi liikunnan sosiaalisudesta, se saa aikaan kuitenkin jotain hyvää.

”Pikkuhiljaa alkaa tulla esille johdonmukaisia löydöksiä siitä, että tietyntyyppinen liikunta on masentuneille hyvä hoitokeino.”

Mielekkään urheilulajin löytäminen on asiassa avaintekijä, koska kaikki ei sovi kaikille. Toisilla ehkä kiipeily tai jooga auttaa masennuksen oireisiin, mutta jos urheilulajista ei nauti, siitä ei todennäköisesti saa paljoakaan hyvää irti. Loppujen lopuksi tärkeintä on urheilu ylipäätään, kun siitä nauttii tavalla tai toiselta – johtuivatpa hyvät tulokset suorituksesta tai liikunnan sosiaalisuudesta.

Isometsä on luottavainen sen suhteen, että liikunnan vaikutuksista masennuksen hoidossa on mahdollista saada lähivuosina paljon tarkempaa tietoa. Todennäköisesti myös varmempia faktoja siitä, mikä liikuntamuoto on kaikkein tehokkainta masentuneille.

– Tutkimukset ovat siitä hyviä, että osallistujat valitaan satunnaisesti. Kun tällaisia tutkimuksia kertyy tulevaisuudessa lisää, alkaa pikkuhiljaa tislautua esille selkeämpiä tuloksia. Silloin alkaa tulla esille johdonmukaisia löydöksiä siitä, että tietyntyyppinen liikunta on masentuneille hyvä hoitokeino, Isometsä sanoo.

– Olen luottavainen siitä, että muutaman vuoden päästä tiedämme enemmän. Toki nytkin olettaisin, että liikunta on masennuksen kannalta hyödyllistä, mutta satavarma ei voi vielä olla.

Tapio

Onko liikunnasta oikeasti apua masennuksen hoidossa? Asiantuntija kertoo, mitä ristiriitaisista tuloksista kannattaa päätellä

Ehkä ihmisten kohtaamisesta on jopa suurempi merkitys kuin itse liikkumisella. Masentunut ihminen ei saa välttämättä iloa yksin liikkumisesta, jos ympäristö ei pysty antamaan virikkeitä, joilla ahdistavaa oloa saisi häivytettyä. Pienikin ympäristön vaihdos mielestäni antaa uusia virikkeitä, jolloin henkilön olo voi kohentua jopa yksin kulkiessaan. Samaahan me huomaamme matkaillessa uudessa ympäristössä.
Lue kommentti
Tapio

Onko liikunnasta oikeasti apua masennuksen hoidossa? Asiantuntija kertoo, mitä ristiriitaisista tuloksista kannattaa päätellä

Omasta mielestäni masentuneen ihmisen olisi hyvä tavata ihmisiä, mutta masentuneena ihminen ei jaksa tai kykene olemaan sosiaalinen tai liikunnallinen. Toisaalta jos esim. olisi henkilö, joka tulisi kotiin saakka katsomaan (toki henkilön luvalla), mikä on tilanne, esim. onko jääkapissa ruokaa tai muuten onko missä kunnossa henkilö, se voisi ehkä auttaa henkilöä ulos masennuksen aiheuttamasta sisäänpäinkäpertymisestä, jota kys. sairaus saattaa aiheuttaa. Kahvinkeitto ja ulkona käynti hieman...
Lue kommentti