Hanna-Kaisa Raninen hyppäsi oravanpyörästä ja nukkuu nyt hyvin. Kuva: Satu Kemppainen

Hanna-Kaisa Raninen alkoi nukkua tehtyään perusteellisen elämänmuutoksen.

”Kärsin unettomuudesta viisi vuotta ennen kuin uskoin, että minun on muutettava elämääni. Tein kahta työtä, aamusta iltaan, ja valmistauduin ulkoministeriöuraan, jota en halunnut.

Samalla liikuin ihan liikaa ja söin ihan liian vähän, vain tuhat kaloria päivässä. Kehoni oli stressitilassa.

Jouduin opettelemaan kaikki keinot, miten saan unesta kiinni. Olin tiukka: rauhoitin iltani, kieltäydyin puheluista ja pimensin asunnon. Vähensin reippaasti liikuntaa ja aloin syödä enemmän.

Hyppäsin myös uraputkesta ja vaihdoin hyvinvointipuolelle.

Nyt osaan kaikkein tärkeimmän, lepäämisen, ja nukun oikein hyvin.”

Hyvinvointivalmentaja, personal trainer ja ekonomi, Hanna-Kaisa Raninen, 32.

Näin opetan:

1. Uni, ruoka ja liikunta kulkevat käsi kädessä: ne kaikki vaikuttavat toisiinsa, ja niiden pitää olla tasapainossa keskenään. Jos esimerkiksi liikkuu liian paljon lepoon ja syötyyn ruokaan nähden, uni voi häiriintyä. Huonosti nukkuva ei palaudu riittävästi, ja liikunnan hyödyt pienenevät. Vasta unettomuuden syyt löytämällä voi korjata uniongelman.

2. Arvosta unta. Rauhoita ilta 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Ei somea, ei työmeilejä, ei kotitöitä. Ole se aika mieluummin perheen kanssa. Moni ryhtyy kotitöihin, kun on saanut lapset nukkumaan, mutta tiskaa tai siivoa aamulla.

3. Himmennä valot. Valo viestii aivoille, että on päivä ja pitää vireystilaa yllä.

Laitteiden sininen valo viestii aivoillemme, että on päivä, ja häiritsee untamme.

4. Luovu elektronisista laitteista, kuten iPad tai läppäri. Laitteiden sininen valo viestii aivoillemme, että on päivä, ja häiritsee untamme. Lue mieluummin romaania, se rauhoittaa paremmin.

5. Syö aamulla ja lounaalla riittävästi. Jos panttaat syömistä päivän, sorrut energiavajeessa illalla helpommin karkkiin ja herkkuihin. Korkea verensokeri huonontaa unen laatua. Huono uni taas heikentää kehon kykyä käsitellä sokeria. Ota verensokerisi hallintaan syömällä säännöllisesti 3–4 tunnin välein.

6. Tarkista, että saat riittävästi magnesiumia, joka on nukahtamisen kannalta yksi tärkeimmistä ravinteista. Sitä saa hyvästä perusruokavaliosta, muun muassa vihreistä kasviksista. Jos et syö kunnolla ja olet stressaantunut, voit kokeilla aluksi magnesiumlisää.

7. Jos nukut huonosti, älä liiku rankasti enää illalla. Jumppatunti klo 19–20 nostaa kehon lämpötilaa liikaa eikä se ehdi laskea ennen nukkumaanmenoa. Lämpötilan lasku edesauttaa nukahtamista. Tämä voi olla haasteellista, mutta mene tuohon aikaan vaikka rauhoittavaan yin-joogaan ja yritä liikkua aiemmin.

Päätä, että illan viimeinen tunti on juuri sinun aikasi.

8. Kukaan muu kuin sinä itse ei huolehdi hyvinvoinnistasi. Päätä, että illan viimeinen tunti on juuri sinun aikasi, eikä sinne pääse pomosi, työasiasi tai toisten tekstiviestit. Jos luet työmeilin illalla, työstät sitä yön. Kukaan ei kuole, vaikka lukisit sen vasta aamulla.

9. Opeta myös lähiympäristöllesi, ettet ole tavoitettavissa iltaisin. Kun itse arvostat iltaasi, lähipiirikin oppii, ettet ole tavoitettavissa myöhään illalla.

10. Hyvän unen takia voi joutua myös luopumaan asioista. Netflix iltamyöhään on houkuttelevaa, mutta mieti, miten paljon virkeyttä ja jaksamista saat tilalle, kun menet sen sijaan nukkumaan ajoissa. Tämä on arvokysymys: miten paljon arvostat itseäsi ja hyvinvointiasi? Uusien tapojen opettelu vie hetken, mutta jossain vaiheessa niistä tulee yhtä automaattisia kuin hampaiden harjauksesta.

Näin teen itse:

11. Laitan pimennysverhon ikkunaan tuntia ennen nukkumaanmenoa kesät talvet. Verhoni on musta lakana, jonka nostan paikalleen joka yö.

12. Käyn kuumassa suihkussa tuntia ennen nukkumaanmenoa. Se nostaa ruumiinlämpöä vähän, ja kun lämpö laskee, se edesauttaa nukkumista tutkitusti. Sauna lämmittää uniongelmaisen kehoa liikaa, samoin raskas liikunta. Nukun hyvin, joten en huomaa saunan negatiivisia vaikutuksia, mutta en koskaan treenaa liian kovaa iltaisin.

Laitan puhelimen iltaisin tilaan, jossa vain hätäpuhelut tulevat läpi.

13. Syön jotain kevyttä hiilaripitoista iltapalaa 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa, vaikka kaurapuuroa banaanilla ja hunajalla.

14. Pyhitän sängyn nukkumiselle. Minulla on sohva, jossa katson televisiota ja ruokapöytä, jossa teen työt.

15. Laitan puhelimen iltaisin tilaan, jossa vain hätäpuhelut tulevat läpi. IPhonessa on toiminto, jolla vasta kolmas soitto tulee läpi. Jos siis todella on hätä, minut saa kiinni. Yrittäjänä joudun roikkumaan joskus somessa, mutta sääntöjä voi rikkoa joskus, jos osaa jo nukkua. Mutta jos vasta opettelet niitä, pysy tiukkana.

Niveloireita aiheuttavat muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminta ja kihti.

Arkuutta, turvotusta ja jomotusta – jokaisella on joskus ollut nivelkipua vaikkapa flunssan yhteydessä. Flunssassa nivelkivun hoitokeinoiksi riittävät tulehduskipulääke ja parasetamoli sekä lepääminen. Kivuista kannata ottaa sen enempää stressiä, sillä yleensä oireet häviävät parissa päivässä tai viikossa.

Jos niveloireet jatkuvat kuitenkin pidempään, on syytä hakeutua lääkärin luokse oikean hoitomuodon löytämiseksi. Nebraskan yliopiston professori, reumalääkäri James O’Dell listaa Time-lehdessä kahdeksan mahdollista syytä, joista nivelkipu voi johtua.

  1. Kihti
    Joka on joskus kärsinyt kihtistä, tietää taatusti, mitä kipu on. Siihen herää keskellä yötäkin sikeimmästä unesta.
    – Se on erittäin kivuliasta ja tekee heikoksi, sanoo O’Dell.
    Kihtikipu alkaa yleensä isovarpaan tulehduksesta, joka voi aiheuttaa turvotusta ja arkuutta. Kipu kestää tyypillisimmillään kolmesta kymmeneen päivään ja voi pitkittyä monesta syystä, vaikkapa stressin tai ylipainon takia. Merkittävin syy on kuitenkin elimistön kohonnut uraattipitoisuus.
    Elintapatautina kihti on onneksi hoidettavissa esimerkiksi ruokavalion avulla. O’Dell suosittelee välttämään puriiniaineita, joita on paljon esimerkiksi alkoholissa ja punaisessa lihassa.
  2. Nivelreuma
    Yksi yleisimpiä autoimmuunisairauksia kilpirauhasvaivojen lisäksi on nivelreuma, jonka puhkeamissyy on tuntematon. Sen tyypillisimpiä oireita on nivelten jäykkyys aamuisin ja levon jälkeen. Erityisesti sitä esiintyy käsissä ja jaloissa, mutta tauti voi levitä koko kehoon. Lisäksi nivelet voivat turvota, kuumottaa tai punoittaa. 
    Reumaliiton mukaan nivelreumaa sairastaa noin 35 000 suomalaista. Tupakointi ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua. Lääkehoito on tärkeää sairauden hoidossa, mutta niin on myös omaehtoinen liikkuminen. Jotkut tarvitsevat sen tueksi myös kipulääkitystä.
  3. Fibromyalgia
    Fibromyalgia eli pehmytkudosreuma on oireyhtymä, jota sairastavalla esiintyy kipuja sekä jäykkyyttä muiden oireiden lisäksi. Fibromyalgian syntysyystä ei tiedetä paljon, mutta yhdeksi syyksi epäillään fyysistä tai henkistä stressiä. Useimmilla nivelkivut hellittävät lämpimässä, kuten saunassa. Yhtä hoitomuotoa ei ole, sillä sairaus on monimuotoinen ja syyt erilaisia. Stressin välttäminen ja hellävarainen liikunta helpottavat fibromyalgian oireita ja nivelkipuja.
  4. Kilpirauhasen vajaatoiminta
    Lähes kaikki autoimmuunisairaudet ovat erityisesti naisten ongelmia. Sitä on myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Nivelkivut ja -tulehdukset ovat yksi sen lukuisista oireista. Moni potilas kärsii myös turvonneista ja jäykistä nivelistä etenkin aamuisin tai urheilusuorituksen jälkeen.
    Jos potilaalla on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, ainoa hoito on lääkehoito eli tyroksiini. Myös apteekista saatavat kipulääkkeet saattavat helpottaa nivelkipua, mutta niillä ei hoideta koskaan kilpirauhasen oireita.
    Lue myös: 29 kysymystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta – lääkäri Esa Soppi vastaa
  5. Nivelrikko
    Maailman yleisintä nivelsairautta, nivelrikkoa, esiintyy eniten sorminivelissä, selkänikamissa, polvissa ja lonkissa. Usein kuvitellaan, että nivelrikko on vanhusten sairaus, mutta siitä kärsivät nuoretkin. Riskitekijöitä ovat ylipaino, liian rankka liikunta ja fyysinen työ. Nivelkipu on pahinta yleensä liikkuessa, mutta pitkittyneessä nivelrikossa jomotusta voi olla yölläkin. O’Dellin mukaan tulehduskipulääkkeet ja liikunta voivat auttaa kivuissa, mutta liikkuminen täytyy aloittaa varovaisesti. Säännöllinen ja pitkäkestoinen liike- ja lihasvoimaharjoittelu on myös tärkeää. 
    Nivelreuma alkaa usein käsistä ja sormista.
    Nivelreuma alkaa usein käsistä ja sormista.
  6. SLE
    Noin 90 prosenttia SLE-autoimmuunisairauden saaneista on naisia. Se on harvinainen reumasairaus, jossa on monenlaisia oireita. Melkein kaikilla esiintyy nivelkipua, -turvotusta ja -jäykkyyttä. Niitä ilmenee erityisesti aamuisin, mutta kipu on usein läsnä koko päivän. Tautiin liittyy usein myös ihottumia, muita tulehduksia ja verimuutoksia. O’Dellin mukaan SLE ei kuitenkaan tuhoa niveliä kuten nivelreuma.
  7. Lymen tauti
    Lymen tauti on borrelioosi, jota puutiaispunkki levittää. Oireina on muun muassa nivelkipua ja -turvotusta; tulehtunut nivel on usein polvessa. Kipua voi esiintyä heti tartunnan jälkeen tai vasta vuosien päästä. Ensisijaisesti tautia hoidetaan antibiooteilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
    Lue lisää! Borrelioosi vei Kristiina Leskisen työkyvyn: “Sairauteni on lähentänyt minua ja Leriä”
  8. Nivelpsoriaasi
    Nivelpsoriaasin muotoja on useita, ja tyypillisin niistä on kärkinivelten sairaus. Makkaramainen turvotus varpaissa tai sormissa saattaa kuulua myös oireisiin. Nivelpsoriaasis on helppo todeta, jos potilaalla kärsii myös ihosairaus psoriaasista. Joidenkin nivelkivut hoituvat tulehduskipulääkkeellä tai parasetamolilla; myös auringonvalo saattaa lievittää kipuja sekä muita sairauden oireita.

Kysely

Kärsitkö säännöllisesti nivelkivuista?

Pääkipuja on monenlaisia. Oireiden tulkitseminen auttaa havaitsemaan, millainen hoito kuhunkin tehoaa.

1. Jännityspäänsärky

Oireet: Särky on melko lievää, kertoo Bright Side -sivusto. Monet kuvailevat jännityspäänsäryn tuntuvan siltä, kuin otsaa puristaisi tiukka panta. Kipu yltyy iltaa kohden.

Mahdollinen syy: Esimerkiksi stressi, uupumus, huono ryhti ja istumatyö voivat aiheuttaa jännityspäänsärkyä.

Hoito: Jännityspäänsärky muuttuu vain harvoin krooniseksi. Yleensä siitä pääsee eroon särkylääkkeillä ja yläkropan verryttelemisellä. Itsehoitolääkkeissä pitää kuitenkin muistaa kohtuus. Jos päänsärky on pitkään toistuvaa, hakeudu lääkäriin.

2. Migreeni

Oireet: Migreenissä särky on sykkivää ja jyskyttävää. Se tuntuu yleensä vain toisella puolella päätä tai silmän takana. Migreeniin liittyy usein myös pahoinvointia, valonarkuutta, ääniherkkyyttä ja puutumisen tunnetta kehossa.

Mahdollinen syy: Migreenitaipumus on geneettinen. Kohtauksen voi laukaista esimerkiksi stressi, valvominen, vilkkuvat valot ja alkoholi. Jotkut lisä- ja ruoka-aineet, kuten banaani, voivat aiheuttaa kohtauksen. Osa naisista kärsii migreenistä kuukautiskiertonsa mukaan.

Hoito: Kohtauksia kokonaan poistavaa hoitomuotoa ei ole, mutta oireita voi helpottaa lukuisin konstein. Yleensä lepo viileässä ja hämärässä huoneessa auttaa, vinkkaa Hyvä Terveys.

Jos epäilet, että sinulla on migreeni, kannattaa hakeutua lääkärin juttusille. Migreeniin on olemassa lääkehoito, joka estää kohtauksia.

3. Poskiontelosärky

Oireet: Kipu tuntuu otsassa, kulmien alueella ja silmien takana paineena. Särky pahenee, kun päätä liikuttaa yllättäen. Usein särkyyn liittyy flunssanoireita ja väsymystä.

Mahdollinen syy: Syynä on poskiontelontulehdus, joka on yleinen flunssan jälkioire. Myös kausiallergiat aiheuttavat poskiontelontulehdusta.

Hoito: Nenäkannun käyttäminen saattaa auttaa, mutta tulehdus harvemmin katoaa itsestään. Jos oireet pitkittyvät, lääkäri määrää antibiootteja.

4. Sarjoittainen päänsärky (eli Hortonin tauti)

Oireet: Äärimmäisen voimakas särky alkaa yön aikana pistävänä kipuna toisen silmän takana tai sen ympärillä. Silmä voi myös punoittaa ja olla valonarka. Kipu kestää vartista tuntiin ja palaa sarjamaisena. Monilla kohtaukset tulevat aina samaan aikaan vuodesta.

Mahdollinen syy: Usein kohtaukset iskevät, kun verisuonet saavat aktivointia. Esimerkiksi sauna, fyysinen rasitus, alkoholi, lentäminen ja nitrolääkkeet voivat aiheuttaa särkysarjan. Tauti on yleisempi miehillä kuin naisilla.

Hoito: Tautia hoidetaan migreenilääkkeillä. Tavalliset särkylääkkeet eivät tehoa. Hyvä Terveys -lehden mukaan hoitona käytetään myös 100-prosenttista happea maskin kautta. 100-prosenttinen happi supistaa verisuonia, mikä lievittää kipuja.

Lue lisää Hortonin taudista täältä

5. Särkylääkepäänsärky

Oireet: Lääkepäänsärky oireilee päivittäisenä puristavana tai repivänä särkynä otsalla ja silmien takana. Silmät voivat aristaa valoa ja katsetta on vaikea kohdentaa. Kipu alkaa yleensä aamuyöllä.

Mahdollinen syy: Syynä voi olla mikä tahansa kipulääke.

Hoito: Oireet helpottavat, kun lääkkeitä ei ota pariin viikkoon. Joskus vieroitusoireet ovat vakaviakin, ja joskus tarvitaan jopa sairauslomaa.

6. Seksipäänsärky

Oireet: Seksipäänsärky iskee vasaran lailla joko seksin aikana tai orgasmin hetkellä.

Mahdollinen syy: Noin yksi prosentti ihmisistä kärsii seksin aiheuttamasta päänsärystä. Useimmiten seksin jälkeisen päänsäryn taustalla on migreenitaipumus tai lihasjäykkyys. Vaiva on harmiton, vaikkakin ikävä. Sitä esiintyy enemmän miehillä kuin naisilla.

Hoito: Tarvittaessa seksipäänsärkyä voi yrittää ehkäistä ottamalla ibuprofeenia sisältävän särkylääkkeen puolta tuntia ennen seksin harrastamista.

7. Kolmoishermosärky

Oireet: Toispuoleiset, iskumaiset kivun leimahdukset kasvoissa. Alkaa usein esimerkiksi lämpötilanvaihtelusta.

Mahdollinen syy: Syytä ei tiedetä. Taustalla voi olla esimerkiksi kasvain tai MS-tauti.

Hoito: Tavalliset särkylääkkeet eivät auta, joten särky vaatii lääkärikäyntiä. Joskus hoidoksi toimivat estolääkkeet, mutta toisinaan vaaditaan neurokirurgiaa.

Milloin päänsäryn takia pitää mennä heti lääkäriin?

– Päänsärystä kannattaa huolestua, jos se alkaa täysin uutena henkilöllä, joka ei ole aikaisemmin sitä potenut. Kun särky muuttuu jatkuvaksi, kivuliaaksi ja esimerkiksi pahenee makuuasennossa, se pitää ehdottomasti tutkia, neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta kertoo Studio55-sivustolla.

Jos kivun lisäksi lähtee taju ja tulee halvausoireita, tilanne voi olla vakava. Myös silloin, kun kipu tuntuu niskassa eikä leukaa pysty taivuttamaan eteenpäin, on syytä hakeutua heti hoitoon, kertoo Studio55.

Köpöttelystä kannattaa pyrkiä eroon, sillä rentona pysyy paremmin pystyssä.

Liukkaillakin kaduilla uskaltaa kävellä luottavaisin mielin, kun tasapaino on kunnossa. Tasapainoaistin ja hyvän lihaskunnon yhdistelmä auttaa pysymään pystyssä.

– Tasapainotellessa kehon eri osat toimivat aivojen sääteleminä yhteistyössä. Muun muassa silmillä, lihaksistolla ja sisäkorvan tasapainoelimellä on kullakin oma roolinsa tasapainon säätelyssä, fysioterapeutti Maijastiina Kivinen selittää Terveystalon tiedotteessa.

Hänen mukaansa tasapaino ei ole ikäkysymys. Jos liukastuu kerran pahasti, nuorempikin saattaa alkaa jännittää ulkona liikkumista.

– Liika varovaisuus ei katso ikää, se voi vaivata ihan ketä tahansa. Jos jäykkänä jännittää liukastumista, saattaa kaatua helpommin – kun liikkuminen on rentoa, on tasapainokin usein hyvä. Köpöttelystä voi pyrkiä tietoisesti eroon, lisätä joustoa polviin ja ottaa ylävartaloa mukaan liikkeeseen tasapainon tueksi.

Lue myös: Kaipaako tasapainosi treeniä? Helppo testi, jolla selvität muutamassa sekunnissa

”Jos jäykkänä jännittää liukastumista, saattaa kaatua helpommin.”

Tasapainoa voi treenata vaikka seisomalla yhdellä jalalla hampaita pestessä tai hyppimällä yhdellä jalalla. Maijastiina Kivinen laati neljän yksinkertaisen liikkeen tasapainotreenin, joka vahvistaa myös lihaksia ja jonka voi tehdä missä vain.

1. Kyykkyponnahdus

Kuvat: Terveystalo / Aki Rask
Kuvat: Terveystalo / Aki Rask

Seiso kahdella jalalla, kyykisty ja ponnista pakaralihaksia käyttäen ylös päkiöille. Laita koko vartalo töihin. Päkiöiden päälle hypähtämällä voit tuoda liikkeeseen lisähaastetta.

2. Vaakaliike

Nosta jalka koukussa eteesi noin 90 asteen kulmaan. Työnnä koukistunutta jalkaa taaksepäin ja kallista samalla ylävartaloa eteen. Katso, että polvesta etuvarpaaseen kulkee suora linja, ja käytä pakaralihaksia nostaaksesi itsesi takaisin ylös. Toista toisella jalalla.

3. Luisteluliike

Ota lähtöasennoksi lantionlevyinen haara-asento. Pidä painopiste edessä. Jousta polvista ja tee askelloikka sivulle, ojenna vapaa jalka sivulle luistelutyyliin. Pidä asento hetken aikaa, toista sitten loikka ja ponnista tukijalalla toiselle puolelle.

4. Vartalon kierto

Ota pitkä askel eteen ja kierrä ylävartaloa tukijalan suuntaan. Palauta katse ja vartalon kierto suoraan eteenpäin, jatka ponnistaen askel eteen. Tällä liikkeellä treenaat kätevästi sekä liikkuvuutta että lihaskuntoa.

Rosa Meriläinen ja Sanna Seiko Salo kirjoittivat kirjan kuukautisista, jotta oppisimme viimein puhumaan niistä suoraan.

Rosa Meriläinen, miksi halusitte tehdä kirjan kuukautisista?

”Naisten kehollisuuteen liittyy paljon häpeää. Kaikilla ei esimerkiksi ole sanaa omalle vaginalleen. Vaikka Suomi on edistyksellinen maa kuukautistiedossa, täälläkin on kuukautishäpeää. Minun ikäiseni muistavat vielä ajan, jolloin mainosten kuukautisveri oli sinistä.

Itselleni tämän kirjan tekeminen on ollut tosi avartavaa. Olen tajunnut, kuinka kovia kuukautiskipuja voi tuntea ja että naiset voivat jopa oksentaa niiden takia. Opin myös, että Suomessakin on ihmisiä, jotka eivät harrasta menkkaseksiä, ja että siihen voi olla monia syitä. Se ei perustu vain siihen, että seksi kuukautisten aikaan on miesten mielestä ällöttävää. Oma olo vain voi olla niin kehno.”

”Opin, että Suomessakin on ihmisiä, jotka eivät harrasta menkkaseksiä.”

Miksi kuukautiset hävettävät?

”Häpeä kertoo siitä, miten kulttuurissamme suhtaudutaan naisen ruumiiseen. Naisen ruumis näkyy kuvissa ja puheissa hyvin harvoin sellaisena kuin se on. Naisia pitää ikään kuin sievistää. Kuukautisiin liittyy samanlaista inhoa ja häpeää kuin vaikka läskikammoon. Tieto ja nauru ovat parhaat välineet häpeää vastaan.”

Mitä haluaisitte kirjalla sanoa?

”Keskustelkaa kuukautisista ystävien, äitien ja tyttärien kanssa. Kuukautisiin kuluu elämästä tosi paljon aikaa. Miksi niitä täytyisi aivan yksin kantaa? Toivoisin, että kuukautisista voisi puhua myös kumppanin kanssa. Sillä on iso vaikutus elämään, jos kumppani ei tajua, millaiset juuri sinun kuukautisesi ovat.”

”Sillä on iso vaikutus elämään, jos kumppani ei tajua, millaiset juuri sinun kuukautisesi ovat.”

Jokainen on joskus kuullut ”onko taas se aika kuusta” -hokeman ja ehkä kokenut kuukautisiin liittyvää vähättelyä. Voisivatko menkat olla heikkouden merkin sijaan voimaannuttava, tai ainakin neutraali, asia?

”Moni kirjaan haastattelemamme nainen ajatteli, että kuukautiskierto on kuitenkin positiivinen asia elämässä. Osa koki kuukautiset puhdistavana juttuna. Niistä puhuminen tuntui erityisen tärkeältä naisille, jotka ovat eläneet ajan, jona kuukautisista ei saanut puhua.

Ennen nettiä yritettiin yksin keksiä tapoja helpottaa kipua ja löytää käteviä kuukautissuojia. Eräs nainen kertoi, että hänen isoäitinsä oli käyttänyt kuukautissuojana kuivaa ruohoa. Koska suvussa ei puhuttu kuukautisista, hän ei saanut tietää, mitä muut naiset käyttivät. Tiedon jakamiselle on edelleen tarvetta.”

Miten kuukautisista voisi puhua suoraan puolisolle tai pomolle?

”Kun tilanne on päällä, puolisolle voi kertoa, että nyt kuukautiset alkoivat, ja yrittää kuvailla sitä kipua. Tai jos omat kuukautiset ovat vaivattomat, voi kysyä, onko puolisolla joskus ollut kumppania, jolla olisi pahat pms-oireet. Miehetkin ovat ihmisiä, ja ihmiset ovat perusluonteeltaan empaattisia ja oppivia. Aikuisen miehen on kyettävä ottamaan vastaan se, että naisella on kuukautiset. Ja jos ei kykene, siitä on syytäkin puhua.

”Olen oppinut, että kun tuntemattomalta pyytää tamponia tai särkylääkettä, naiset tekevät kaikkensa auttaakseen.”

Työpaikalla keskustelun voi aloittaa muiden naisten kanssa. Ymmärrän, että on kylmäävä ajatus mennä yksin ynseän miespomon puheille ja sanoa, ettei voi tulla kokoukseen, koska sattuu niin paljon, ettei pysty istumaan. Muiden naisten tuki voisi siinä tilanteessa auttaa.

Omat kuukautiseni alkavat aina ihan lohduttomassa paikassa. Olen oppinut, että kun tuntemattomalta pyytää tamponia tai särkylääkettä, naiset tekevät kaikkensa auttaakseen. Nämä kokemukset ovat yhteisiä.”

Rosa Merilaisen ja Sanna Seiko Salon teos Ne – Kuukautiskirja ilmestyy naistenpäivänä.