Asiantuntijoiden suosittelema Välimeren ruokavalio sisältävän runsaasti kalaa, kokojyväviljatuotteita, vihanneksia, kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä, palkokasveja ja neitsytoliiviöljyä. Kuva: Shutterstock
Asiantuntijoiden suosittelema Välimeren ruokavalio sisältävän runsaasti kalaa, kokojyväviljatuotteita, vihanneksia, kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä, palkokasveja ja neitsytoliiviöljyä. Kuva: Shutterstock

Jos olo on jatkuvasti turvonnut ja tukala, voi kyseessä olla pullapöhötystä vakavampi vaiva. Ravitsemusterapeutti paljastaa, mistä vatsaoireista on syytä huolestua.

Turpoaako vatsasi, kun vain vilkaiset ruisleipää? Vältteletkö lounasta töissä, koska et tiedä, miten huono olo syömisen jälkeen on? Erilaiset suolistovaivat ovat yleistyneet, mutta harvempi jakaa kokemuksiaan ääneen. Moni on kokeillut myös kaikki netistä löytyneet poppadieetit ja vältellyt milloin viljaa, sokeria ja muitakin hiilareita vatsan kuntoon saamiseksi. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo, mitkä vatsavaivat ovat oikeasti huolestuttavia.

1. Mitkä vatsan hälytysmerkit pitäisi ottaa vakavasti?

Jos ulosteessa on verta, kuumeilee oudosti ja samalla on vatsakipua, anemisoituu tai laihtuu tahattomasti, pitää mennä lääkäriin. Samoin lääkärissä käynti on tarpeen, jos on yli 45-vuotias ja ripuli ja turvotus kestävät pitkään.

2. Miksi erilaiset suolistovaivat ovat yleistyneet?

Selvää syytä ei ole, mutta tulehduksellisten suolistosairauksien – eli haavaisen koliitin ja Crohnin taudin – lisääntymisen taustalla voi olla muun muassa liika hygienia, antibioottien runsas käyttö, stressi tai huono uni. Suolistosyöpien lisääntymiseen on voinut vaikuttaa liian vähäinen kuidunsaanti, joka on yleistä kaikissa länsimaissa, runsaan punaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden käyttö ja lihominen. Väestön ikääntyminen lisää yleensäkin syöpäriskiä, sillä mutaation riski lisääntyy vanhetessa.

”Suolistosyöpien lisääntymiseen on voinut vaikuttaa liian vähäinen kuidunsaanti, runsaan punaisen lihan ja prosessoitujen lihatuotteiden käyttö ja lihominen.”

3. Miten omilla elintavoilla voi vaikuttaa vatsansa hyvinvointiin?

Koska emme tiedä ärtyvän suolen syntyä, emme oikein osaa ehkäistä sitä. Jos suoli jo oireilee, oloa voi helpottaa niin sanottujen fodmap-hiilihydraattien rajoituksella. Se ei kuitenkaan välttämättä vie kaikkia oireita. Ruokavalion lisäksi apua voi saada rentoutumisharjoituksista, vaikkapa joogasta. Suolistosyöpien syntymistä voi ehkäistä ravintosuositusten mukaisella ruokavaliolla, jossa on runsaasti kuituja eli kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa ja vain vähän lihaa.

Kuitupitoisen ruokavalion tiedetään suojaavan myös haavaiselta koliitilta ja Crohnin taudilta. Jos tulehduksellinen suolistosairaus on jo puhjennut, fodmap-dieetti voi helpottaa oloa, mutta ei paranna sairautta. Tässäkin tapauksessa vatsan hyvinvointia edesauttavat liikunta, uni ja rentoutuminen stressistä.

4. Millainen on terveyttä ja vatsan hyvinvointia edistävä ruokavalio?

Yleisesti terveyttä edistävin ruokavalio on traditionaalinen Välimeren ruokavalio. Sen tiedetään ehkäisevän syöpien lisäksi muun masennusta. Jos on toiminnallisia suolisto-oireita ja vatsaturvotusta, voi kokeilla fodmap-ruokavaliota. Se tarkoittaa paksusuolessa fermentoituvien hiilihydraattien, fodmapien, rajoittamista. Fodmapeja sisältävät muun muassa ruis, sipulit, laktoosia sisältävät maitotuotteet ja tietyt hedelmät, kuten omena.

”Välimeren ruokavalion tiedetään ehkäisevän syöpien lisäksi muun masennusta.”

Tulehduksellisiin suolistosairauksiin ei ole mitään tutkittua, helpottavaa ruokavaliota, sillä tutkimus on hyvin alkutekijöissä. Fodmap-ruokavalio voi helpottaa oloa hetkellisesti. Huono puoli on, että yhden teorian mukaan fodmap-ruokavalio alkaa muuttaa suolen bakteerikantaa, ja vuosia sitä noudattamalla voi päätyä ojasta allikkoon: suoliston puolustusmekanismit voivat teoriassa heiketä entisestään. Tämä on kuitenkin vasta teoria. Tärkeintä on siis aina selvittää, mistä vatsa- tai ruoansulatusvaivat johtuvat ja hoitaa oloa siihen sopivalla tavalla.

5. Mitkä ovat yleisimmät harhakäsitykset vatsavaivoista?

Yksi olennaisimmasta harhaluuloista on se, että kuvitellaan, että on olemassa ruokavalio, joka poistaa ihan kaikki vaivat, kun vain etsii tarpeeksi kauan. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireista voi lähteä fodmap-dieetillä puolet, mutta pitää hyväksyä, että ruokavalio ei poista kaikkea. Keinoja täytyy etsiä myös muualta: liikunnasta ja unesta.

Viljoilla on huono maine. Täysjyväviljaa ei silti kannata vältellä, jos on terve. Kolmas on sokeri: kyllä sitä on hyvä välttää, mutta jos sen vaihtaa luonnonsokeriin, kuten hunajaan tai agaveen, ne ovat vielä pahempia toiminnallisista suolistovaivoista kärsiville, koska niissä on enemmän fruktoosia kuin glukoosia. Silloin fruktoosi imeytyy huonosti ja se aiheuttaa niitä vaivoja. Myös makeutusaineita parjataan liikaa. Aspartaami ei aiheuta syöpää, mutta pitää toki yllä tottumusta makeaan.

”Täysjyväviljaa ei kannata vältellä, jos on terve.”

6. Mihin kaikkiin sairauksiin ravinto ja suolisto ovat tutkitusti yhteydessä?

Ruoansulatuskanavan kautta kulkeva ravinto on käytännössä yhteydessä kaikkiin kroonisiin sairauksiin, muun muassa yleisimpiin syöpiin, tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin. Myös suolistoflooralla on tutkitusti yhteys hyvin moneen sairauteen – tosin emme tiedä, millainen syy-yhteys niillä on, eli näkyykö suolistobakteereissa seuraus vai ovatko ne syy. Suolisto on yhteydessä muun muassa juuri syöpään, masennukseen, Alzheimeriin, Parkinsonin tautiin, mahdollisesti MS-tautiin, allergioihin... Melkein kaikkiin tauteihin, jotka voit kuvitella.

 

Terve

Haluatko ehkäistä syöpää, masennusta ja muita sairauksia? Ravintoterapeutti neuvoo parhaan ruokavalion

Suomalaiseen koululääketieteen koulutukseen ei juurikaan kuulu ravitsemus, toisin kuin monissa muissa maissa. Lääkärinkoulutukseen kyllä kuuluu hyvinkin tarkkaan mitä lääkettä määrätään mihinkin oireeseen. No raksamiehen hommat lisääntyvät hometaloista ja huonosta rakentamisesta ja lääkärillä riittää potilaita kun ravitsemukseen ei kiinnitetä huomiota riittävästi. Vatsavaivoja valittavalta potilaalta ei kysytä mitä syöt? Näin toimii suomalainen lääkäri. Funkitoinaalisen lääketieteen lääkäriti (...
Lue kommentti
ikäihminen

Haluatko ehkäistä syöpää, masennusta ja muita sairauksia? Ravintoterapeutti neuvoo parhaan ruokavalion

Kaikki ruoka on terveellistä ja hyvää,mutta..Miksi nämä ruokaterapeutit ym.ruoka asioista vastaavat eivät koskaan ota puheeksi ruokaan/ruokavalioon laitettavia, lisättyjä tai imeytyneitä lisä/väri/ympäristö/tsernobyl myrkkyjä ja epäpuhtauksia,jotka on ihmisille vaarallisia joka suhteessa, söi mitä tahansa.Rehellisyys siitä mitä muuta saamme ruuan mukana muitakin myrkkyjä on A ja O.Itse sairastanut keliakiaa jo yli 15vuotta. Mistä minä sen sain?Kannattaa miettiä asiaa.Kuinka moni on laskenut...
Lue kommentti

Suomalainen unitutkija Olli Polo väittää Helsingin Sanomissa, että pitkäaikainen väsymys on jo epidemia.

Unitutkija, fysiologian dosentti Olli Polo on tutkinut ja hoitanut uransa viimeiset kymmenen vuotta kroonista väsymysoireyhtymää. Hänen mielestään väsymyksestä on syntynyt jo yhteiskunnallinen epidemia, joka näkyy erityisesti lapsissa ja nuorissa.

– Koskaan aiemmin urallani en muista, että olisin joutunut kirjoittamaan näin paljon lausuntoja lapsille ja nuorille, että heillä on niin vaikea-asteinen väsymys, että se haittaa aivotoimintaa ja sen takia tarvitaan lyhennettyä koulupäivää tai kotiopetusta, Polo kertoo Helsingin Sanomille.

Polo sanoo, että pitkäaikainen ja toimintakykyä heikentävä väsymys alkaa olla kansansairauden luokkaa.

– Noin kolmasosa väestöstä kärsii siitä. Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.

”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.”

HS:n mukaan Polo on hoitanut väsymysoireyhtymäpotilaita klinikallaan kokeellisin hoitomenetelmin, jotka ovat synnyttäneet muissa lääkäreissä vastustusta ja johtaneet Valviran varoitukseen. Unitutkijan itsensä mielestä väsymystä ei haluta myöntää kansanterveydellisenä ilmiönä, koska sen pelätään lisäävän terveydenhuollon kustannuksia.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Krooninen väsymysoireyhtymä on tila, jossa keskeisenä oireena on yli kuusi kuukautta jatkunut väsymys ja potilaan toimintakyky on merkittävästi heikentynyt, kertoo Duodecim.

Ennen kuin kirjoitat hakukenttään ”krooninen väsymysoireyhtymä”, kannattaa pysähtyä ja miettiä!

Krooninen väsymysoireyhtymä ei ole todellakaan ainoa asia, joka aiheuttaa väsymyksen tunnetta. Voimattomuutta saattaa aiheuttaa esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, raudan puute tai stressaava elämäntilanne.

Linkin korjaus 21.24: Duodecim-linkki on vaihdettu uudempaan artikkeliin.

Markus Jansson

Unitutkija väsymysepidemiasta HS:lle: ”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä”

Teillä on VANHA JA VÄÄRÄ LINKKI DUODECIMIN JUTTUUN!!! Uusi artikkeli Kroonisesta väsymysoireyhtymästä on tämä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01194 Kyse on somaattisesta, neuroimmunologisesta dysautomiaa aiheuttavast aineenvaihduntasairaudesta, jonka uusi nimi on Systeeminen Rasitusintoleranssisairaus (SEID). Sillä ei ole mitään tekemistä minkään "väsymyksen" kanssa, älkää käyttäkö tuota harhaanjohtavaa ja vähättelevää termiä! Tukiryhmä FB:ssä https://www...
Lue kommentti

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Lybia

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Mutta oletteko kokeilleet jutussa mainittuja treenejä? Punttia ja hiittiä? Itse olen ja siksi allekirjoitan jutun väitteen. Olen kokenut sen että kyseisiä treenimuotoja ruokavalioon yhdistämällä saa vyötärön pienenemään pikavauhtia. Tosin tiimalasivartaloa ei voi saada jollei ole sellainen luonnostaan. Mutta lähemmäs toki voi päästä.
Lue kommentti