Gynekologi Leena Väisälän mukaan anatomian perusasioista saattaa olla pihalla niin nuori tyttö kuin synnyttänyt nainenkin. Kuva: Colourbox
Gynekologi Leena Väisälän mukaan anatomian perusasioista saattaa olla pihalla niin nuori tyttö kuin synnyttänyt nainenkin. Kuva: Colourbox

Gynekologi Leena Väisälä ihmettelee, miksi klitoriksen kuva ei vieläkään löydy oppikirjoista.

New York Times uutisoi hiljattain tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan lähes puolet brittinaisista ei tunne naisen sukuelinten perusanatomiaa. Gynekologisten syöpien hyväntekeväisyysjärjestön Eve Appealin selvityksessä tutkittiin 1 000:tta naista. Vain puolet heistä osasi esimerkiksi paikantaa emättimen sukuelimiä havainnollistavasta kuvasta.

Lääkärikeskus Aavan gynekologin ja kliinisen seksologin Leena Väisälän mukaan asiat eivät ole Suomessa paljon paremmalla tolalla.

– Naiset tuntevat anatomiansa huonosti, ja miehet tuntevat naisen anatomian vielä huonommin. Meille gynekologeille anatomian perusasioiden selittäminen on päivittäistä työtä. Noin joka toiselle potilaalle saa kertoa niistä, hän sanoo.

Apunaan Väisälä käyttää kuvaa, jossa näkyvät sisäiset sukuelimet. Niiden kehnon tuntemuksen vuoksi moni niputtaa hormonaaliset ehkäisymenetelmät yhteen, vaikka ne vaikuttavat eri tavoin.

Eikä kyse ole vain nuorista naisista. Toisinaan vastaanotolle tulevat tytär ja äiti yhdessä, ja gynekologi saa selittää samat perusasiat molemmille.

Jotkut naiset eivät ole ikinä edes katsoneet alapäätään kunnolla. Usein seksuaaliterapia alkaa siihen tutustumisella peilin avulla.

Suurin ongelma liittyy nautintoon

Brittiläinen Eve Appeal -järjestö on huolissaan siitä, että naiset eivät huomaa sukuelimissään muutoksia, jotka voivat olla merkki syövästä.

Suomessa suurin osa naisista osallistuu onneksi papa-seulontoihin. Leena Väisälän mukaan isoin ongelma on se, että anatomian huonon tuntemus heikentää seksuaalista nautintoa.

Anatomiaan tutustuminen auttaa oppimaan, miten kiihottuu ja saa orgasmin. Muuten on vaikea nauttia seksistä yksin tai kumppanin kanssa. Moni ei esimerkiksi tiedä, missa lantionpohjalihakset ovat. Niitä harjoittamalla voi syventää seksuaalista nautintoa.

Anatomian tunteminen, nautinto ja itsetunto kulkevat käsi kädessä: kun tuntee kehonsa, on helpompi tuntea olonsa hyväksi ja nauttia seksistä.

Näyttääkö tutulta? Kuva: Colourbox
Näyttääkö tutulta? Kuva: Colourbox

Mystinen klitoris

Britanniassa heikoimmin anatomiaa tuntevat tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaat naiset. Sama näkyy Väisälän mukaan Suomessa.

– Ennen alapäähän on liittynyt häpeää ja peittelyä, jota vanhemmalla sukupolvella on enemmän.

Mutta ongelma ei ole vain ikäkysymys. Vanhempien esimerkki tarttuu: suhtautuvatko he kehoonsa luonnollisesti ja hyväksyvästi vai häpeillen?

– Paljon on kiinni siitä, millaisen äidin tyttärenä kasvaa, Väisälä sanoo.

”Vasta 1990-luvun lopulla on selvitetty klitoriksen tarkka anatomia.”

Tietämättömyys ei ole ihmisten oma vika.

– Tässä on iso historiallinen painolasti rasitteena. Esimerkiksi vasta 1990-luvun lopulla on selvitetty klitoriksen tarkka anatomia.

Eikä klitoriksesta näe edelleenkään kuvia. Esimerkiksi oppikirjoissa esitetään naisen munasarjat ja kohtu sekä miehen penis ja kivekset.

– Munasarjat tuottavat naishormoneja, mutta klitoris ja emättimen alaosa ovat oleellisimmat elimet naisen seksuaalisen nautinnon kannalta.

Suurin osa ei tiedä, kuinka iso klitoris oikeasti on ja että naisen kehossa on suhteessa yhtä paljon paisuvaiskudosta kuin miehelläkin.

Ehkä ajat ovat muuttumassa. Brittilehti Guardian uutisoi elokuussa, että Ranskan kouluissa aletaan pian käyttää apuna opetuksessa 3D-printattua mallia klitoriksesta. Mallin kehittäneen tutkijan Odile Fillodin mielestä on tärkeää opettaa lapsille, että klitoris on parempi vastine penikselle kuin emätin.

– Naiset saavat erektion, kun he kiihottuvat. Sitä ei vain voi nähdä, koska suurin osa klitoriksesta on sisäpuolella. Halusin näyttää, että miehet ja naiset eivät lopultakaan ole niin erilaisia, Fillod sanoo.

Suomessa opettaja ja freelancetoimittaja Vesa Linja-aho käynnisti vuosi sitten blogikirjoituksellaan keskustelun seksuaalikasvatuksesta. Hän törmäsi sosiaalisessa mediassa kuvaan, jonka vanhempi oli ottanut lapsensa biologian oppikirjasta.

”Missä on klitoris? Kuulemma se käsitellään vasta kasiluokalla. Miksi?” Linja-aho muun muassa ihmetteli.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Augustinus vahingollisempi kui...

Gynekologi: Naiset tuntevat sukuelintensä anatomian huonosti, ja se heikentää nautintoa

Klitoris puuttuu kuvista yhä vielä, koska länsimaiseen kirkkoisäpohjaiseen uskonkäsitykseemme kuuluu ajatus nimenomaan seksuaalisen mielihyvän demonisuudesta, joka on meille yhtä itsestäänselvä asia kuin esimerkiksi joulunvietto. Mikään ei ole enemmä tabui kuin lapsen seksuaalinen orgasmi, vaikka tiede jo tietää, että jos sikiö"tytöt" ja -"pojat" kokevat kohdussa orgasmeja. Seksuaalisuuden kulttuurisen demo.nisoimisen (kirkko)isä on Augustinus Aurelius (354-430 jkr, jaa), joka myöhaisimmässä...
Lue kommentti

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!