Kasviksista puristettu mehu voi olla hyvää, mutta enemmän makunystyröiden kuin terveyden kannalta. Kuva: Shutterstock
Kasviksista puristettu mehu voi olla hyvää, mutta enemmän makunystyröiden kuin terveyden kannalta. Kuva: Shutterstock

Voisi luulla, että bakteereja välttelevä, detox-juomia hörppivä ja seisaallaan säntillisesti työskentelevä elisi terveempänä ja pidempään kuin muut. Toisin kuitenkin on. 

Kaikkia asioita, jotka äiti aikanaan nimesi vaarallisiksi, ei tarvitsekaan vältellä. Eikä kaikkiin terveysvillityksiin kannata mennä mukaan.

1. Elimistö puhdistuu ilman detox-kuuriakin

Detox-kuureja, joiden pyrkimyksenä on puhdistaa elimistöstä myrkkyjä, ei ole pystytty osoittamaan hyödyllisiksi. Ihmisen elimistö hoitaa kuona-aineiden poiston sisäelinten avulla ilman kuureja ja paastojakin. Apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksiköstä kommentoi Me Naisten jutussa, että elimistö puhdistaa itseään 24 tuntia vuorokaudessa. 

2. Sähköpöytä ei pelasta ennenaikaiselta kuolemalta

Istuminen tappaa, se lienee iskostunut jokaisen istumatyöläisen takaraivoon. Valitettavasti näyttää siltä, että työpöydän ääressä seisoskeleminen ei vähennä kuolinriskiä istumiseen verrattuna. Business Insider raportoi vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen perusteella, että seisoma-asentoon säädettävää sähköpöytää käyttäneiden riski kuolla ennenaikaisesti oli sama kuin muillakin ihmisillä. Seisomisen sijaan käveleminen työnteon lomassa pienentää kuolinriskiä, kertoi tutkimus.

3. Rystysten naksuttelua ei tarvitse välttää

IFL Sciencen mukaan ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että nivelten naksuttelusta olisi ihmiselle jotakin haittaa. Se, että naksuttelu on mahdollista, saattaa jopa viitata siihen, että nivel on terve ja toimii kunnolla.

4. WC-pöntön päällystäminen ei auta mitään

Huonot uutiset ensin: vessanpöntön renkaan vuoraaminen wc-paperilla, asiaa varten kehitellyillä suojilla tai millään muullakaan ei ole järkevää. Hyvät uutiset: vuoraaminen on tarpeetonta siksi, että mikään tauti ei tartu vessanpöntöllä istumalla, kertoo tartuntatauteihin erikoistunut lääkäri William Schaffner Huffington Postissa. Suun ja silmien lääppiminen vessanpönttöön koskeneilla käsillä sen sijaan on edelleen ei-toivottavaa, joten käsien pesemistä vessakäynnin jälkeen ei kannata lopettaa.

5. Vihermehussa on sokeria, mutta ei kuituja

Erilaisten viher- ja hedelmämehujen puristaminen on ollut trendikästä jo pitkään. Kun hedelmästä tai vihanneksesta puristaa mehua, terveydelle hyödylliset kuidut jäävät mehustimeen, mutta sokeri tulee lasiin asti, muistutetaan IFL Sciencen artikkelissa.

6. Käsidesi häviää käsienpesulle

Jos käsiään pesee useamman kerran päivässä ja aina wc-käynnin jälkeen, käsidesinfiointiaineella lotraamisesta ei ole hyötyä. Business Insiderin mukaan vanhat kunnon vesi ja saippua tehoavat desinfiointiainetta paremmin joihinkin bakteereihin. Esimerkiksi rajua vatsatautia aiheuttava norovirus on immuuni käsidesille. 

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!