”Olen tosi mielikuvituksekas, ja voin silmät kiinni kuvitella vaikka mitä, ihan kuin katsoisin elokuvaa. Mulle tulee järkytyksenä, ettei kaikki voi?” Näin kirjoittaa nettikeskustelija sokeasta mielestä. Kuva: Shutterstock
”Olen tosi mielikuvituksekas, ja voin silmät kiinni kuvitella vaikka mitä, ihan kuin katsoisin elokuvaa. Mulle tulee järkytyksenä, ettei kaikki voi?” Näin kirjoittaa nettikeskustelija sokeasta mielestä. Kuva: Shutterstock

Laita silmät kiinni ja kuvittele rakkaasi kasvot – näetkö pelkkää mustaa vai täydellisen ihmisen?

”Kun suljen silmät, voin vaikka ajatella tuolia ja tiedän minkälainen se on, voin kuvitella sen sinne mustaan leijumaan kuin pimeään huoneeseen, mutta en todellakaan näe sitä. Pelkkää mustaa. Olen luullut, että kaikilla on näin.”

Yksi suosituimmista keskusteluketjuista Vauva.fi:ssä on tänään koskenut mielen sokeutta eli aphantasiaa. Tämä ominaisuus tarkoittaa, että jotkut ihmiset eivät pysty kuvittelemaan mielessään esimerkiksi tutun ihmisen kasvonpiirteitä tai lempimaisemaansa – vaikka he voivat muilla aisteilla kokea nämä ajatuksensa.

– Törmäsin samaan asiaan, kun juttelin miehen kanssa fantasioista. Hän näkee kaiken aivan kirkkaana, kuin elokuvaa seuraisi, ja minä en näe kuin mustaa. Jos oikein pinnistän, näen mustan keskellä hahmoja, mutta mitenkään en pysty näkemään selvästi tai yksityiskohtaisesti, vaikka kuinka keskittyisin. Sen sijaan fantasiani ovat enemmän sellaisia, että pystyn kuvittelemaan, kuinka mies koskettaa minua tai puhuu minulle ja koen siis fyysisesti tämän, kirjoittaa yksi keskustelija ominaisuudestaan.

Osa Vauva.fi:n keskustelijoista hämmästelee sitä, että mielikuvien luominen päässä ja niiden näkeminen on joillekin ihan normaalia:

– Joudun todella ponnistelemaan, että saisin ajateltua rantaa kuvana. Se kuva ei pysy sekuntiakaan, koska se ei edes muodostu ja jos keskityn ajattelemaan rantaa silmät kiinni, en näe sitä millään tavalla.

”Törmäsin samaan asiaan, kun juttelin miehen kanssa fantasioista. Hän näkee kaiken aivan kirkkaana, kuin elokuvaa seuraisi, ja minä en näe kuin mustaa.”

Aphantasia on uudehko termi harvinaiselle neurologiselle ilmiölle, jossa ihminen on kyvytön muodostamaan visuaalisia mielikuvia. Teoreettisen fysiikan tutkija Teppo Mattsson kirjoitti oman mielensä sokeudesta blogissaan vuonna 2015, jolloin aphantasia-termi julkistettiin.

Mattsson kertoi, ettei hänkään pysty tahdonalaisesti tuottamaan minkäänlaisia mielikuvia, vaikka kuinka yrittäisi:

– Neurologi Adam Zeman arvioi, että jopa kaksi ihmistä sadasta saattaa olla mieleltään sokeita. Kaltaisiani aphantaasikkoja voi siis olla maailmassa 150 miljoonaa ja Suomessakin 100 000.

Jotkut ihmiset sen sijaan rakentelevat päässään erilaisia mielikuvia jatkuvasti. He saattavat olla hyperphantaasikkoja, joiden mielikuvitus on poikkeuksellisen vilkasta.

Vauva.fi:n keskustelijoista osa ihmettelee ja jopa säälii aphantaasikkoja:

– Tuo kuulostaa masentavalta. En voisi kuvitella elämääni ilman kykyä ajatella kuvina.

– Ai, eivätkö kaikki näekään kuvittelemiaan asioita mielessään?  Kuulostaa todella ankealta.

Mitä lampaita?

Mattssonin mukaan mielen sokeudesta ei ole ollut hänelle mitään haittaa. Jotkut aphantaasikot saattavat tosin huomata, että rakkaiden maisemien ja ihmisten kasvojen muistamisen lisäksi haasteita tuottaa kirjojen lukeminen ja elokuvien katseleminen.

BBC:n haastattelema aphantaasikko Niel Kenmuir sanoo, että hän koki lapsuudessaan ongelmana ”lampaiden laskemisen”; hän ei pystynyt ajattelemaan silmät kiinni yhtäkään aidan yli pomppivaa lammasta ponnisteluistaan huolimatta.

Visualisointi voi olla yksi avaintekijä myös onnistuneessa elämäntaparemontissa: ihmisillä on tärkeää olla haaveita ja kykyä visualisoida ne, jotta he pystyvät näkemään etukäteen kaiken sen hyvän, jonka esimerkiksi painonpudottaminen voi saada aikaan.
Lue lisää: Tavoitteena suuri painonpudotus? Epärealistinen tavoite takaa parhaan tuloksen

Kerro kokemuksiasi!

Onko sinulla kokemuksia mielen sokeudesta?

Kerro kokemuksesi ja keskustele aiheesta tämän jutun lopussa painamalla pinkkiä ”kirjoita kommentti” -nappia.

Suomalainen unitutkija Olli Polo väittää Helsingin Sanomissa, että pitkäaikainen väsymys on jo epidemia.

Unitutkija, fysiologian dosentti Olli Polo on tutkinut ja hoitanut uransa viimeiset kymmenen vuotta kroonista väsymysoireyhtymää. Hänen mielestään väsymyksestä on syntynyt jo yhteiskunnallinen epidemia, joka näkyy erityisesti lapsissa ja nuorissa.

– Koskaan aiemmin urallani en muista, että olisin joutunut kirjoittamaan näin paljon lausuntoja lapsille ja nuorille, että heillä on niin vaikea-asteinen väsymys, että se haittaa aivotoimintaa ja sen takia tarvitaan lyhennettyä koulupäivää tai kotiopetusta, Polo kertoo Helsingin Sanomille.

Polo sanoo, että pitkäaikainen ja toimintakykyä heikentävä väsymys alkaa olla kansansairauden luokkaa.

– Noin kolmasosa väestöstä kärsii siitä. Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.

”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.”

HS:n mukaan Polo on hoitanut väsymysoireyhtymäpotilaita klinikallaan kokeellisin hoitomenetelmin, jotka ovat synnyttäneet muissa lääkäreissä vastustusta ja johtaneet Valviran varoitukseen. Unitutkijan itsensä mielestä väsymystä ei haluta myöntää kansanterveydellisenä ilmiönä, koska sen pelätään lisäävän terveydenhuollon kustannuksia.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Krooninen väsymysoireyhtymä on tila, jossa keskeisenä oireena on yli kuusi kuukautta jatkunut väsymys ja potilaan toimintakyky on merkittävästi heikentynyt, kertoo Duodecim.

Ennen kuin kirjoitat hakukenttään ”krooninen väsymysoireyhtymä”, kannattaa pysähtyä ja miettiä!

Krooninen väsymysoireyhtymä ei ole todellakaan ainoa asia, joka aiheuttaa väsymyksen tunnetta. Voimattomuutta saattaa aiheuttaa esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, raudan puute tai stressaava elämäntilanne.

Linkin korjaus 21.24: Duodecim-linkki on vaihdettu uudempaan artikkeliin.

Markus Jansson

Unitutkija väsymysepidemiasta HS:lle: ”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä”

Teillä on VANHA JA VÄÄRÄ LINKKI DUODECIMIN JUTTUUN!!! Uusi artikkeli Kroonisesta väsymysoireyhtymästä on tämä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01194 Kyse on somaattisesta, neuroimmunologisesta dysautomiaa aiheuttavast aineenvaihduntasairaudesta, jonka uusi nimi on Systeeminen Rasitusintoleranssisairaus (SEID). Sillä ei ole mitään tekemistä minkään "väsymyksen" kanssa, älkää käyttäkö tuota harhaanjohtavaa ja vähättelevää termiä! Tukiryhmä FB:ssä https://www...
Lue kommentti

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.