Veera Korhonen sai diagnoosinsa kilpirauhasen vajaatoiminnasta viitisen vuotta sitten. Kuva: Veeran kotialbumi
Veera Korhonen sai diagnoosinsa kilpirauhasen vajaatoiminnasta viitisen vuotta sitten. Kuva: Veeran kotialbumi

Bloggaaja Veera Korhonen ei osannut edes epäillä sairastavansa kilpirauhasen vajaatoimintaa, vaikka oli ”kiukkuinen ja kuivaihoinen mörrimöykky”.

”Viime vuosina olen oppinut itsestäni, että voin paremmin, kun saan reilusti aikaa ihan omissa oloissani. Kilpirauhasen vajaatoiminnan yhdeksi oireeksihan mainitaan erakoituminen ja sosiaalisista suhteista vetäytyminen. En sitten tiedä, kuinka paljon itselläni tuo asia vaikuttaa.”

Me Naisten suosittu bloggaaja Veera Korhonen, 35, on avannut kirjoituksissaan välillä kilpirauhasvaivojaan, mutta mitään isoa numeroa hän ei niistä tee. Viimeksi Veera pohti asiaa postauksessaan, jossa hän käsitteli erakkomaista luonnettaan.

– En todellakaan halua laittaa kaikkia oireitani ja omituisuuksiani kilpirauhasen vajaatoiminnan piikkiin. Jotkut tekevät näin ja syyttävät kilpirauhasta jopa kynnen katkeamisestakin, mutta minä en aina muista ajatella koko kilpirauhasasiaa – paitsi aamuisin, kun otan lääkkeeni, kertoo Tyyliä metsästämässä -blogin Veera.

– En oikeasti koe, että olisin mitenkään sairas, vaikka minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Pidän itseäni sairaana, jos saan flunssan tai vaikka kurkunpääntulehduksen. Mutta sitten jos se kuume nousee vaikkapa yli 37 asteen, olen jo todella huonossa kunnossa, sillä normaali lämpöni on siinä 35,5:n tienoilla, Veera kertoo.

”Olin ollut kiukkuinen mörrimöykky”

Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa arviolta noin 300 000 suomalaista. Sairaus voi tuoda mukanaan monia oireita: väsymystä, alilämpöä, palelemista, painonnousua ja ihon kuivuutta. Kaikkia näitä oireita on Veerakin joskus potenut, mutta hänellä ei ollut hajuakaan, että kyseessä voisi olla kilpirauhasen vajaatoiminta.

Lue lisää! Milloin väsymys on poikkeavaa, ja 28 muuta kysymystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta

– Olin tutkittavana naistentautien poliklinikalla, koska kuukautiseni olivat loppuneet. Sieltä minut ohjattiin verikokeisiin ja sain koelääkityksen aluksi oireiden perusteella, muistelee Veera viiden vuoden takaisia tutkimuksiaan.

Heti kun Veera sai ensimmäiset lääkeannoksensa kilpirauhasen vajaatoimintaan, hän alkoi voida paljon paremmin – aivosumukin loppui täysin.

– Ennen tyroksiinihoitoa minulla oli muun muassa pahoja muistikatkoksia. Saatoin töissä laskea kameran käsistäni enkä muistanut enää sekunnin päästä, mihin sen laitoin. Keskittymiskykyni riitti vain yhden kuvan käsittelemiseen kerrallaan – ja sitten olin jo ihan poikki. Minua on hoidettu aiemmin myös masennuspotilaana, ja paljon epäilyksiä on ollut muun muassa keskittymishäiriöstä lähtien.

Lääkityksen aloittamisen jälkeen myös aineenvaihdunta alkoi parantua. Veera oli aikaisemmin jutellut kavereidensa kanssa ja ihmetellyt, kun he kertoilivat kaksi kertaa päivässä toimivasta vatsastaan.

”Kun lääke alkoi vaikuttaa, aloin ymmärtää, että olin ollut todella väsynyt ja kiukkuinen mörrimöykky, jonka vatsa ei toiminut joka päivä.”

– Kun tyroksiini alkoi vaikuttaa, aloin ymmärtää, että olin ollut todella väsynyt ja kiukkuinen, semmoinen negatiivinen mörrimöykky, jonka vatsa ei toiminut joka päivä. Aloin taas myös hikoilla, etenkin päästäni, mikä ei aina ole kiva juttu. Jos olen lähdössä jonnekin, joudun nenäliinalla usein pyyhkimään bilemeikin ja kampauksen päältä hikeäni. Ja alussa se haisi mieheni mukaan pistävältä, Veera naureskelee.

”Minusta tuli lohtusyöjä”

Hoitotasapaino on Veeran mukaan vielä hakusessa. Esimerkiksi viime kesänä hänen kilpirauhasarvonsa romahtivat ja olo tuntui todella heikolta.

– Olin aloittanut kokopäivätyön ja luulin, että unentarpeeni johtui niistä. Menin nukkumaan suoraan töistä tultuani ja olin koko ajan väsynyt.

Tällä hetkellä Veera tuntee olonsa taas virkeäksi. Siinä missä hän aiemmin saattoi nukkua 18 tuntia ja herätä vapaapäivisin neljältä iltapäivällä, nyt hän on alkanut löytää luonnollisen vuorokausirytminsä. Myös liikunta on tullut mukaan arkeen.

– Kun sain lääkityksen, lääkäri lohdutti aluksi, että nyt samaan aikaan ei kannata alkaa laihduttaa, vaikka minulla onkin ylipainoa. Hänen mukaansa liikunnan ehtii aloittamaan sitten, kun hoitotasapaino on löytynyt. En kyllä synkimpinä vuosina olisi voinutkaan edes kuvitella, että lähtisin liikkumaan. Nukuin joka päivä vähintään 12 tuntia ja saman verran olin töissä.

Ruokavaliotaan Veera ei ole muuttanut kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi. Hän ei myöskään tankkaa vitamiineja tai hivenaineita, kuten monet muut ”vajislaiset”. Punaisen lihan syömistä hän sanoo vähentäneensä, mikä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi nivelien kannalta.

– Tiedän hyvin, mistä ylipainoni johtuu, eikä se ole kilpirauhaseni syy. Kymmenen vuotta sitten minua tutkittiin niin reumasairaalassa, naistenpolilla kuin suuklinikallakin outojen oireideni vuoksi. Silloin syömiseni muuttui ja minusta tuli lohtusyöjä, Veera myöntää.

”En osaa lääkärillä vaatia varastoraudan tai hivenaineiden mittausta. Enkä osaa kyseenalaistaa lääkärin neuvoja.”

Hänen mielestään keskustelu kilpirauhasen vajaatoiminnan ympärillä on sekavaa ja paikoin kovaäänistä: moni syyttää sairautta liikakiloistaan eikä koe saaneensa oikeanlaista hoitoa. Sen sijaan Veera kokee saaneensa itse yleislääkäriltä hyvää hoitoa, ja tyroksiinilääkitys auttaa ainakin häntä jaksamaan.

– En osaa lääkärillä vaatia varastoraudan tai hivenaineiden mittausta. Enkä osaa kyseenalaistaa lääkärin neuvoja. Moni kokee asian toisin, mutta minä olen onnellinen ja pärjään vajaukseni kanssa oikein hyvin, vaikka välillä oireita onkin. Mutta mikä on minkäkin seurausta, sitä en tiedä. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen.

Suosittelemme! Kilpirauhasen vajaatoimintaa vai raudanpuutos? Lääkäri: ”Oireiden perusteella ei voi tehdä eroa”

”Olisin halunnut haluta”

Nykyisen puolisonsa kanssa Veera on ollut 14 vuotta. Sinä aikana hän on kilpirauhasen vajaatoiminnan lisäksi potenut muun muassa masennusta ja endometrioosia. Moni asia on vaikuttanut siihen, että hänen luonteensa ja mielihalunsa ovat välillä muuttuneet

– En ole kaikkein innokkain tyttöystävä esimerkiksi silloin, kun saamme kutsun juhannusjuhlille tai muihin puolituttujen bileisiin. Olen viettänyt paljon juhlapyhiä itsekseen kotona, ja mies on mennyt yksin juhliin.

”En ole kaikkein innokkain tyttöystävä, kun saamme kutsun puolituttujen bileisiin. Olen viettänyt paljon juhlapyhiä itsekseen kotona.”

– Olen hyvin seksuaalinen ihminen, mutta toisinaan on ollut hetkiä, että olisin halunnut haluta, mutta en pystynyt toimimaan. Olin niin väsynyt. Olen myös halunnut saunoa, mutta lämmönsäätelyongelmieni vuoksi sitäkään en ole pystynyt enää vuosiin harrastamaan samalla tavoin kuin ennen, kertoo Veera, joka on kuvaillut jo seurustelun alkutaipaleen miehensä kanssa varsin himokkaaksi. Lue lisää tästä.

Terapiansa avulla Veera on löytänyt itsestään monia uusia puolia. Entinen mörrimöykyn leimakin on kadonnut: hän on ymmärtänyt olevansa peruspositiivinen eikä negatiivisesti ajatteleva ihminen, kuten pitkään ajatteli.

– 20-vuotiaana olin ekstrovertti ja rakastin sosiaalisia tapahtumia. Persoona kuitenkin muuttuu iän myötä. Nykyisin valitsen mieluummin itsekseen olemisen. Jos kalenterissa lukee vaikkapa ”tyttöjen ilta”, se ei ole vapaailta minulle, vaikka meillä on aina hauskaa. Jos olen viisi päivää työkeikalla Helsingissä, sen jälkeen yksi päivä menee toipumiseen.

Lue Veeran Tyyliä metsästämässä -blogia täällä.

Unilääkäri Henri Tuomilehdon mukaan melatoniinin kysyntä on kasvanut, ja siksi siitä tehdään myös bisnestä.

Unilääkäri Henri Tuomilehto arvioi suomalaisten melatoniinin kulutuksen lisääntyneen entisestään. Tuomilehdon mukaan unen häiriöiden määrä on lisääntynyt, ja siksi yhä useampi turvautuu omatoimisesti melatoniiniin. 

Melatoniini on aivojen käpyrauhasesta erittyvä hormoni, joka edistää unta ja parantaa unen laatua. Lääkemelatoniinin myynti vapautui apteekkeihin vuoden 2013 alussa 1 mg pakkauksissa, mutta nykyään kuluttajille on tarjolla entistä suurempaa annosta. Ilman reseptiä melatoniinia saa jo 1,9 mg pakkauksessa.

– Melatoniinilla tehdään bisnestä. Käyttö on lisääntynyt ja kysyntää riittää, joten valmistajat haluavat tehdä kauppaa tuotteilla. Se on perimmäinen syy sille, miksi myyntiin on vapautunut isompaa annoskokoa, Tuomilehto sanoo.

Ei lopullinen ratkaisu

Melatoniini lupaa apua nukahtamiseen ja katkonaisiin yöuniin. Auttaako melatoniini todella uniongelmiin?

Tuomilehdon mukaan jotkut hyötyvät hormonista enemmän, toiset vähemmän. Hän silti korostaa, että myös muilla keinoilla pitää yrittää saada unta.

– Melatoniini ei ole ihmepilleri, eikä lopullinen ratkaisu uniongelmiin.

”Monet luottavat pillerin voimaan niin paljon, että he luulevat saavansa unta vain sen avulla.”

Entä millaiset vaikutukset isommalla annosmäärällä on käyttöön? Voiko tuote koukuttaa?

– En usko suuremmalla reseptivapaalla annosmäärälläkään olevan merkitystä, sillä lääkärin määräyksestä melatoniinia saa ja käytetään vielä isompana annoksena, Tuomilehto sanoo.

Koska tuotteen käyttö ja suosio tuore ilmiö, pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä tunneta.

– Tämän hetkisen tiedon mukaan melatoniinista ei ole haittoja. Koukuttava tuote se ei myöskään ole, koska kyse on kehon itsensä tuottamasta hormonista eikä unilääkkeestä.

Tuotteen lumevaikutukseen voi silti jäädä koukkuun. Tabletteja syödään, vaikka sille ei olisi edes tarvetta.

– Monet luottavat pillerin voimaan niin paljon, että luulevat saavansa unta vain sen avulla, Tuomilehto sanoo.

Pettikö dödö? Se ei ole välttämättä dödösi vika.

Kukaan meistä ei halua haista kainalohieltä, joten siitä syystä deodorantti on luultavasti maailman paras kauneustuote. Ja jokainen meistä sitä käyttääkin – mutta moni ei sitä tiedä, että myös dödöä voi sutia väärin.

Jos hien tuoksu pukkaa paidastasi läpi dödöstä huolimatta, syy voi piillä käyttötavassasi. The Independent listaa 4 virhettä, joihin dödöilivät tavallisesti kapsahtavat

1. Lisäät sitä aamulla

Deodoranttia sipaistaan kainaloihin tavallisesti heti herätyskellon soidessa, koska luonnollisesti haluat raikkaan vaikutelman kestävän aamusta iltaan.

Hieman yllättäen, dödöä kannattaa käyttää aamun sijaista iltaisin. Kun jätät sen vaikuttamaan yön ajaksi kainaloihin, sen vaikutus ja teho kestää pidempään. Aamulla kannattaa vain huuhdella kainalot puhtaaksi vedellä ja saippualla.

Lue myös: Tiesitkö tätä hiestä? 10 kiehtovaa faktaa

2. Olet märkä

Deodorantista saa parhaat tehot irti, kun sitä levittää täysin kuivalle iholle. Tämä ei välttämättä tullut yllätyksenä, sillä märkä iho imee huonosti tuotteita itseensä, ja tämä koskee myös dödöä.

”Oletko joskus joutunut kuivaamaan märkiä kainaloita föönilla? Epätoivoista, kyllä.

3. Puet päälle liian nopeasti

Oletko joskus joutunut kuivaamaan märkiä kainaloita föönilla? Epätoivoista, kyllä. Deodorantin levityksen jälkeen tämä on kuitenkin ihan hyödyllinen kikka, sillä kainaloiden pitää antaa kuivua kunnolla ennen pukeutumista.

4. Too much is too much

Deodoranttia ei kuulu käyttää joka päivä. Levitä deodoranttia kainaloon kaksi sipaisua molempiin kainaloihin, kerran tai kahdesti viikossa.

Lue myös: Olin kolme viikkoa ilman deodoranttia – lopputulos yllätti

Kokeile edes, vaikka ajatus päivästä ilman dödöä varmasti kammottaa.