Veera Korhonen sai diagnoosinsa kilpirauhasen vajaatoiminnasta viitisen vuotta sitten. Kuva: Veeran kotialbumi

Bloggaaja Veera Korhonen ei osannut edes epäillä sairastavansa kilpirauhasen vajaatoimintaa, vaikka oli ”kiukkuinen ja kuivaihoinen mörrimöykky”.

”Viime vuosina olen oppinut itsestäni, että voin paremmin, kun saan reilusti aikaa ihan omissa oloissani. Kilpirauhasen vajaatoiminnan yhdeksi oireeksihan mainitaan erakoituminen ja sosiaalisista suhteista vetäytyminen. En sitten tiedä, kuinka paljon itselläni tuo asia vaikuttaa.”

Me Naisten suosittu bloggaaja Veera Korhonen, 35, on avannut kirjoituksissaan välillä kilpirauhasvaivojaan, mutta mitään isoa numeroa hän ei niistä tee. Viimeksi Veera pohti asiaa postauksessaan, jossa hän käsitteli erakkomaista luonnettaan.

– En todellakaan halua laittaa kaikkia oireitani ja omituisuuksiani kilpirauhasen vajaatoiminnan piikkiin. Jotkut tekevät näin ja syyttävät kilpirauhasta jopa kynnen katkeamisestakin, mutta minä en aina muista ajatella koko kilpirauhasasiaa – paitsi aamuisin, kun otan lääkkeeni, kertoo Tyyliä metsästämässä -blogin Veera.

– En oikeasti koe, että olisin mitenkään sairas, vaikka minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Pidän itseäni sairaana, jos saan flunssan tai vaikka kurkunpääntulehduksen. Mutta sitten jos se kuume nousee vaikkapa yli 37 asteen, olen jo todella huonossa kunnossa, sillä normaali lämpöni on siinä 35,5:n tienoilla, Veera kertoo.

”Olin ollut kiukkuinen mörrimöykky”

Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa arviolta noin 300 000 suomalaista. Sairaus voi tuoda mukanaan monia oireita: väsymystä, alilämpöä, palelemista, painonnousua ja ihon kuivuutta. Kaikkia näitä oireita on Veerakin joskus potenut, mutta hänellä ei ollut hajuakaan, että kyseessä voisi olla kilpirauhasen vajaatoiminta.

Lue lisää! Milloin väsymys on poikkeavaa, ja 28 muuta kysymystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta

– Olin tutkittavana naistentautien poliklinikalla, koska kuukautiseni olivat loppuneet. Sieltä minut ohjattiin verikokeisiin ja sain koelääkityksen aluksi oireiden perusteella, muistelee Veera viiden vuoden takaisia tutkimuksiaan.

Heti kun Veera sai ensimmäiset lääkeannoksensa kilpirauhasen vajaatoimintaan, hän alkoi voida paljon paremmin – aivosumukin loppui täysin.

– Ennen tyroksiinihoitoa minulla oli muun muassa pahoja muistikatkoksia. Saatoin töissä laskea kameran käsistäni enkä muistanut enää sekunnin päästä, mihin sen laitoin. Keskittymiskykyni riitti vain yhden kuvan käsittelemiseen kerrallaan – ja sitten olin jo ihan poikki. Minua on hoidettu aiemmin myös masennuspotilaana, ja paljon epäilyksiä on ollut muun muassa keskittymishäiriöstä lähtien.

Lääkityksen aloittamisen jälkeen myös aineenvaihdunta alkoi parantua. Veera oli aikaisemmin jutellut kavereidensa kanssa ja ihmetellyt, kun he kertoilivat kaksi kertaa päivässä toimivasta vatsastaan.

”Kun lääke alkoi vaikuttaa, aloin ymmärtää, että olin ollut todella väsynyt ja kiukkuinen mörrimöykky, jonka vatsa ei toiminut joka päivä.”

– Kun tyroksiini alkoi vaikuttaa, aloin ymmärtää, että olin ollut todella väsynyt ja kiukkuinen, semmoinen negatiivinen mörrimöykky, jonka vatsa ei toiminut joka päivä. Aloin taas myös hikoilla, etenkin päästäni, mikä ei aina ole kiva juttu. Jos olen lähdössä jonnekin, joudun nenäliinalla usein pyyhkimään bilemeikin ja kampauksen päältä hikeäni. Ja alussa se haisi mieheni mukaan pistävältä, Veera naureskelee.

”Minusta tuli lohtusyöjä”

Hoitotasapaino on Veeran mukaan vielä hakusessa. Esimerkiksi viime kesänä hänen kilpirauhasarvonsa romahtivat ja olo tuntui todella heikolta.

– Olin aloittanut kokopäivätyön ja luulin, että unentarpeeni johtui niistä. Menin nukkumaan suoraan töistä tultuani ja olin koko ajan väsynyt.

Tällä hetkellä Veera tuntee olonsa taas virkeäksi. Siinä missä hän aiemmin saattoi nukkua 18 tuntia ja herätä vapaapäivisin neljältä iltapäivällä, nyt hän on alkanut löytää luonnollisen vuorokausirytminsä. Myös liikunta on tullut mukaan arkeen.

– Kun sain lääkityksen, lääkäri lohdutti aluksi, että nyt samaan aikaan ei kannata alkaa laihduttaa, vaikka minulla onkin ylipainoa. Hänen mukaansa liikunnan ehtii aloittamaan sitten, kun hoitotasapaino on löytynyt. En kyllä synkimpinä vuosina olisi voinutkaan edes kuvitella, että lähtisin liikkumaan. Nukuin joka päivä vähintään 12 tuntia ja saman verran olin töissä.

Ruokavaliotaan Veera ei ole muuttanut kilpirauhasen vajaatoiminnan vuoksi. Hän ei myöskään tankkaa vitamiineja tai hivenaineita, kuten monet muut ”vajislaiset”. Punaisen lihan syömistä hän sanoo vähentäneensä, mikä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi nivelien kannalta.

– Tiedän hyvin, mistä ylipainoni johtuu, eikä se ole kilpirauhaseni syy. Kymmenen vuotta sitten minua tutkittiin niin reumasairaalassa, naistenpolilla kuin suuklinikallakin outojen oireideni vuoksi. Silloin syömiseni muuttui ja minusta tuli lohtusyöjä, Veera myöntää.

”En osaa lääkärillä vaatia varastoraudan tai hivenaineiden mittausta. Enkä osaa kyseenalaistaa lääkärin neuvoja.”

Hänen mielestään keskustelu kilpirauhasen vajaatoiminnan ympärillä on sekavaa ja paikoin kovaäänistä: moni syyttää sairautta liikakiloistaan eikä koe saaneensa oikeanlaista hoitoa. Sen sijaan Veera kokee saaneensa itse yleislääkäriltä hyvää hoitoa, ja tyroksiinilääkitys auttaa ainakin häntä jaksamaan.

– En osaa lääkärillä vaatia varastoraudan tai hivenaineiden mittausta. Enkä osaa kyseenalaistaa lääkärin neuvoja. Moni kokee asian toisin, mutta minä olen onnellinen ja pärjään vajaukseni kanssa oikein hyvin, vaikka välillä oireita onkin. Mutta mikä on minkäkin seurausta, sitä en tiedä. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen.

Suosittelemme! Kilpirauhasen vajaatoimintaa vai raudanpuutos? Lääkäri: ”Oireiden perusteella ei voi tehdä eroa”

”Olisin halunnut haluta”

Nykyisen puolisonsa kanssa Veera on ollut 14 vuotta. Sinä aikana hän on kilpirauhasen vajaatoiminnan lisäksi potenut muun muassa masennusta ja endometrioosia. Moni asia on vaikuttanut siihen, että hänen luonteensa ja mielihalunsa ovat välillä muuttuneet

– En ole kaikkein innokkain tyttöystävä esimerkiksi silloin, kun saamme kutsun juhannusjuhlille tai muihin puolituttujen bileisiin. Olen viettänyt paljon juhlapyhiä itsekseen kotona, ja mies on mennyt yksin juhliin.

”En ole kaikkein innokkain tyttöystävä, kun saamme kutsun puolituttujen bileisiin. Olen viettänyt paljon juhlapyhiä itsekseen kotona.”

– Olen hyvin seksuaalinen ihminen, mutta toisinaan on ollut hetkiä, että olisin halunnut haluta, mutta en pystynyt toimimaan. Olin niin väsynyt. Olen myös halunnut saunoa, mutta lämmönsäätelyongelmieni vuoksi sitäkään en ole pystynyt enää vuosiin harrastamaan samalla tavoin kuin ennen, kertoo Veera, joka on kuvaillut jo seurustelun alkutaipaleen miehensä kanssa varsin himokkaaksi. Lue lisää tästä.

Terapiansa avulla Veera on löytänyt itsestään monia uusia puolia. Entinen mörrimöykyn leimakin on kadonnut: hän on ymmärtänyt olevansa peruspositiivinen eikä negatiivisesti ajatteleva ihminen, kuten pitkään ajatteli.

– 20-vuotiaana olin ekstrovertti ja rakastin sosiaalisia tapahtumia. Persoona kuitenkin muuttuu iän myötä. Nykyisin valitsen mieluummin itsekseen olemisen. Jos kalenterissa lukee vaikkapa ”tyttöjen ilta”, se ei ole vapaailta minulle, vaikka meillä on aina hauskaa. Jos olen viisi päivää työkeikalla Helsingissä, sen jälkeen yksi päivä menee toipumiseen.

Lue Veeran Tyyliä metsästämässä -blogia täällä.

Kaiken murehtimisen lomassa omasta terveydestä stressaaminen voi osoittautua hyödylliseksi.

Neuroottisuudesta ei ensimmäisenä tule mieleen kovin positiivisia asioita. Kuten Terveyskirjasto luonnehtii, neuroosi tarkoittaa psyykkistä häiriötä, jossa ihminen kärsii erilaisten ristiriitatilanteiden aiheuttamista toistuvista oireista, kuten ahdistuneisuudesta ja peloista. Arkisemmin muotoiltuna neuroottiset ihmiset yliajattelevat asioita ja murehtivat vähän turhan paljon kaikesta.

Neuroottisuudesta voi kuitenkin olla huomattavia hyötyjäkin. Time kertoo, että uuden, kattavan tutkimuksen mukaan neuroottiset piirteet saattavat vähentää riskiä kuolla ennenaikaisesti. Jos siis murehtii herkästi pieniäkin asioita tai käy lähtöä tehdessään vielä viidennen kerran vilkaisemassa, onko hella todella pois päältä, ei hätää – se voi merkitä pitkää elämää!

Lue myös: Oletko krooninen murehtija? Ei haittaa, siitä voi olla hyötyä!

Laajassa tutkimuksessa analysoitiin noin 500 000:n yli 35-vuotiaan ihmisen käyttäytymistä, terveyttä ja lääkkeiden käyttöä. Myös neuroottisia piirteitä testattiin persoonallisuustesteillä. Osallistujia tarkkailtiin kuuden vuoden ajan.

Kiinnostava tulos havaittiin ihmisissä, jotka kuvailivat terveytensä olevan tavalla tai toisella normaalia huonompi. Niillä, jotka paljastuivat luonteeltaan hyvin neuroottisiksi, oli pienempi riski kuolla esimerkiksi syövän takia kuin niillä, jotka eivät ole neuroottisia.

”Ihmisiltä, jotka kuvailivat terveytensä huonoksi, löytyi itseä suojelevia piirteitä.”

Riski ennenaikaiseen kuolemaan olikin ennen kaikkea yhteydessä siihen, kuinka neuroottiset ihmiset itse määrittelivät terveytensä, kertoo johtava tutkimuksen tekijä Catharine Gale.

– Erityisesti sellaisilta neuroottisilta ihmisiltä, jotka kuvailivat terveytensä huonoksi, löytyi itseä suojelevia piirteitä.

Hyvin neuroottisten ihmisten matalaan riskiin kuolla nuorena on myös Galen mukaan todennäköisesti hyvin yksinkertainen syy: neuroottiset ihmiset saattavat mennä muita aiemmin esimerkiksi lääkäriin, jos he kokevat olonsa sairaaksi tai muulla tavalla erikoiseksi. 

Hyöty tulee juuri neuroottisuuteen kuuluvista peloista ja yliajattelemisesta.

Silloin todennäköisyys löytää syöpä tai jokin muu vakava sairaus ajoissa kasvaa huomattavasi.

Tutkijaryhmä korostaa, että neuroottisten ihmisten pidempi elinikä ei selittynyt paremmilla elämäntavoilla, vaan nimenomaan taipumuksesta ylireagointiin. Vaikka stressiä aiheuttava Google-diagnosointi harvemmin kannattaa, neuroottisten ihmisten luonteenpiirteet saattelevat heidät ajoissa lääkäriin.

Vaikka stressi ja sen aiheuttamat ongelmat ovat monille tuttuja, voi stressi oireilla myös yllättävillä tavoilla.

Ahdistaa, suututtaa, päätä särkee ja tuntuu, että koko viikko on vain yhtä kiirettä ja ees taas juoksemista. Stressi on yleinen ongelma, joka koskettaa lähes jokaista jossain vaiheessa elämää. Monet osaavat tunnistaa ahdistuneisuutensa ja tietävät, miten helpottaa sitä, mutta joskus muutoksia mielialassa tai kehossa ei edes tunnista stressistä johtuviksi.

Ongelman huomaaminen ei ole aina ihan helppoa siitä syystä, että kaikki reagoivat stressitekijöihin eri tavoin. Terveyskirjaston mukaan stressi on tilanne, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon erilaisia haasteita tai vaatimuksia, että voimavarat niistä suoriutumiseen ovat tiukoilla. Koska itse kokemus on psykologinen, ihmisen oma arvio tilanteesta vaikuttaa siihen, onko mielestään stressaantunut vai ei.

Lue myös: Etkö tiedä, mistä stressisi johtuu? Todennäköisesti joistakin näistä arkisista asioista

Yleisimpiä, tuttuja stressin oireita ovat muun muassa päänsärky, sydämentykytykset sekä flunssakierteet. Huffingtonpost-sivusto kuitenkin kertoo, että monet reagoivat kiireeseen ja vaikeuksiin myös tavallisesta poikkeavilla tavoilla, joita voi olla vaikea tunnistaa stressioireiksi.

Kokosimme 6 vaivaa, jotka voivat ihan huomaamatta kieliä stressistä:

1. Janottaa koko ajan

Kun olo on usein hermostunut ja ahdistunut, lisämunuaiset pumppaavat stressihormoneja kehoon. Lisämunuaisten väsyminen ylimääräisestä työmäärästä puolestaan voi aiheuttaa muiden hormonien lisäerittymistä, mikä voi horjuttaa esimerkiksi kehon elektrolyytti- ja nestetasapainoa. Kun tasot heittelevät, aiheuttaa se janon tunnetta. Siksi jatkuva janoisuuden tunne voi kertoa siitä, että olo on tavallista stressaantuneempi.

2. Hampaita särkee

Stressaantuneet saattavat narskutella tai puristaa hampaita yhteen huomaamattaan esimerkiksi yöllä tai yrittäessään suoriutua vaikeasta tehtävästä. Hampaiden kiristely voi johtaa hammassärkyyn, ja pahimmassa tapauksessa hampaat voivat myös lohkeilla.

3. Ihoon ilmestyy finnejä, kutinaa tai ihottumaa

Iho reagoi herkästi erilaisiin psyykkisiin ongelmiin, kuten jännittämiseen ja ahdistuneisuuteen. Jatkuva stressaaminen voi saada aikaan aknen oireita ja kutinaa iholla, mutta pahimmillaan myös esimerkiksi psoriasista, nokkosihottumaa sekä kipua iholla. Kun stressin saa kuriin, myös ihossa huomaa usein merkittävää eroa entiseen.

4. Seksi ei huvita sitten tippaakaan

Stressihormonina tunnettu kortisoli vaikuttaa merkittävästi siihen, tekeekö seksiä mieli vai ei. Kun olo on ahdistunut ja ärtyisä, ei usein ihan ensimmäiseksi tee mieli ryhtyä petipuuhiin – vaikka se todennäköisesti stressiä vähän helpottaisikin.

5. Naarmut ja haavat eivät parane kunnolla

Koska keho ymmärtää stressin vaaratilanteena, yrittää se käyttää kaiken saamansa veden nesteytyneenä pysymiseen, jotta vaikeasta tilanteesta pystyisi selviämään. Silloin nesteet lähtevät ensimmäiseksi ihosta, mikä hidastaa haavojen paranemista. Kun nestettä ei ole tarpeeksi, ihon kyky palautua ja muodostaa uusia ihosoluja huononee merkittävästi, ja pienetkin naarmut jäävät vaivaamaan pitkäksi aikaa.

6. Unet ovat erityisen outoja tai toistuvia

Kummalliset, yksityiskohtaiset tai yöstä toiseen toistuvat samanlaiset unet voivat kertoa stressistä. Toistuvat ja oudot unet voivat jäädä vaivaamaan häiriten päivällä esimerkiksi keskittymistä, vaikka unia ei kokisi erityisen pelottaviksi. Vauhdikkaat unet voivat saada olon väsyneeksi ja ärtyneeksi, mikä entisestään pahentaa stressiä ja huonoa mielialaa.

Pitäisikö elokuvateattereiden erikoistua myös päivätorkkunäytöksiin?

Vaikka kukaan ei maksa 14 euroa päästäkseen nukkumaan elokuvateatteriin, moni ei kuitenkaan voi sille mitään, että leffan aikana alkaa väsyttää ja unikin tulee pyytämättä. Samalla tavalla voi käydä helposti teatteri- tai konserttisalissa.

Pimeä sali on petollinen pitkän päivän päätteeksi. Kun vihdoin voi istahtaa mukavalle penkille ja nauttia miellyttävästä kulttuurielämyksestä, keho vaipuu kuin ihanaan horrokseen ja katse alkaa herpaantua. Olipa kyseessä sitten äänekäs toimintaleffa tai rakkaan ohjaajan uutuuselokuva, jota ei haluaisi missata.

Mikä tekee elokuvateatterista niin unettavan paikan? HowStuffWorks-sivusto selvitti ilmiötä asiantuntijoiden kanssa. Yksikään syy ei liity elokuvan sisältöön.

1. Liikkumattomuus ja rento olo

Unilääkäri Murray Johnsin mukaan leffateatteriväsymykseen liittyvät monet tekijät: hämärä sali, liikkumattomuus ja rento, usein samana pysyvä asento.

Harva liikuttelee esimerkiksi päätään tai niskaansa elokuvan aikana ja vaipuu suoraan elokuvakoomaan. Silloin niskan ja kaulan lihakset saattavat rentoutua niin, että aivot tulkitsevat tilanteen unentarpeeksi.

2. Piilevät unihäiriöt

Elokuvissa käyminen on rentoutumisen lisäksi joillekin erityisaikaa, joka saattaa olla jännittävääkin. Ainakin muusta arjesta poikkeavaa. Siksi joistakin saattaa tuntua ihmeelliseltä, että keskellä kiihkeää seksikohtausta tai toimintajännäriä – ja ylipäätään elokuvissa – voi nukahtaa.

Unitutkija Philip Gehrman uskookin, että hyvin levänneen ihmisen pitäisi pysyä hereillä hiljaisen toiminnankin aikana. Hänen mielestään leffassa nukahtaminen on merkki unihäiriöistä. Gehrman sanoo, että unihäiriöt ovat yksi syy, miksi vanhemmat ihmiset torkkuvat teatterisalissa. He sairastavat usein tietämättään muun muassa uniapneaa, joka aiheuttaa sen, että aivot eivät lepää unen aikana.

Mutta uniapneaa ja muita unihäiriöitä on nuorillakin. Esimerkiksi jo yksikin uneton tai huonosti nukuttu yö laittaa kehon koville. Tutkimusten mukaan ihmisen suorituskyky heikkenee jopa 25 prosenttia jokaista unetonta yötä kohti.

Kysely

Onko sinun helppo nukahtaa elokuvateatterissa?

Joko olet kokeillut ”kahvipäikkäreitä”?

Kahvin ja päiväunien yhdistelmä voi kuulostaa hiukan hullulta, mutta todellisuudessa ”kahvipäikkärit” voivat tehdä ihmeitä. Moni varmaan ajattelee, että piristyäkseen pitäisi valita joko kahvi tai päiväunet, tai juoda kahvi vasta päikkäreiden jälkeen. Ei kuitenkaan kannata!

Hello Giggles -sivusto kertoo, että kahvi kannattaa juoda juuri ennen päiväunia. Kahvin kofeiini alkaa vaikuttaa vasta noin puolen tunnin päästä kahvin juomisesta, joten se ei häiritse noin 20–30 minuutin päikkäreitä.

Sen lisäksi, että päiväunet toimivat itsessään jo hyvänä energiaboostina, kofeiini alkaa vaikuttaa juuri heräämisen jälkeen, ja piristyneisyys tuntuu kuin tuplaantuneen. Siinä on tehoyhdistelmä, josta kannattaa tehdä luottokikka pitkien päivien varalle!

Lue myös: Tämä on paras aika ottaa päiväunet

Kahvipäiväunia tukevat myös tutkimukset. Psychophysiology-julkaisun tekemässä selvityksessä huomattiin, että simulaatiotestissä kahvin ja päiväunien yhdistelmä auttoi keskittymään paremmin autolla ajamiseen. Koehenkilöt, jotka eivät olleet nukkuneet päiväunia tai jotka eivät ennen lyhyitä unia juoneet kahvia, olivat väsyneempiä ajotestissä.

Clinical Neurophysiologyn tutkimuksessa puolestaan kahvipäikkärit todettiin parhaimmaksi tavaksi ladata akkuja keskellä päivää. Kahvin ja lyhyiden unien yhdistelmä päihitti testeissä pelkät päiväunet sekä päiväunien, kasvojen huuhtelun ja kirkkaalle valolle altistumisen yhdistelmän.

Kahvipäiväunet eivät kuitenkaan sovi ihan kaikille. Herkkävatsaisten ei välttämättä kannata lisätä kahvia päiväunien yhteyteen, koska kahvin aiheuttamat vatsavaivat voivat estää päiväunien hyviä vaikutuksia kehossa.

Kahvi ei myöskään sovi ihan yhtä hyvin yhteen yöunien kanssa, eikä kahvia kannattaisikaan juoda heti ensimmäiseksi aamulla. Stressihormoni kortisolin määrä nimittäin kohoaa noin kahdeksan ja yhdeksän aikaan aamulla, jolloin keho heräilee itsestään uuteen päivään. Jos aamukahvinsa nauttii samaan aikaan, kortisoli heikentää kofeiinin piristävää vaikutusta. Silloin myös kofeiinin sietokyky kasvaa, ja kahvia tarvitsee aina vain enemmän piristyäkseen.