Fiftauksen juju on siinä, että terveellistä syötävää ujutetaan ruokavalioon pikkuhiljaa. Kuva: Sanoma-arkisto / Piia Arnould
Fiftauksen juju on siinä, että terveellistä syötävää ujutetaan ruokavalioon pikkuhiljaa. Kuva: Sanoma-arkisto / Piia Arnould

Fiftaus eli puolittaminen lupaa haastaa vanhanaikaiset laihdutuskuurit.

Perinteinen laihdutuskuuri alkaa olla aikansa elänyt ajatus: tiukka puristus saa kropan väsähtämään, eikä elämänmuutos jää pysyväksi.

– Hyvin harva laihdutusmenetelmä toimii oikeasti. Suurin osa niistä vain laihduttaa, toteaa sairaanhoitaja ja vapaa toimittaja Nina Sarell uutuuskirjassaan 50:50 Helppo tie hoikaksi ja pysyvään painonhallintaan.

Sarell viittaa siihen, että kilot kyllä karisevat, kun kaloreita laskee tarpeeksi orjallisesti, mutta eivät pysy poissa. Jos ruokavalio on liian tiukka, siinä on työlästä pysyä – ja pian ollaan taas samassa pisteessä kuin aina ennenkin.

Ratkaisuksi vanhanaikaisen dieetin ongelmaan Sarell ehdottaa 50:50-menetelmää eli fiftausta – tuttavallisemmin puolittamista. Fiftauksen idea on muuttaa elämäntapoja pysyvästi ja askel kerrallaan. Jokaiseen ateriaan lisätään vaivihkaa jotain terveellistä, ja puolet ei-järkevästä korvataan järkevällä.

”Jos ruokavalio on liian tiukka, siinä on työlästä pysyä.”

Toisin sanoen muutetaan ruokavaliota pikkuhiljaa paremmaksi: lisätään kasvisten määrää, vaihdetaan valkoinen vehnä täysjyväviljaan, korvataan puolet jauhelihasta härkiksellä tai osa perunamuusista salaatilla.

Linssipihvin purijaksi voi opetella

Fiftaus ei ole kuuri tai ruokavalio vaan ajattelutapa, joka tähtää pysyvään painon- ja elämänhallintaan. Sarellin mukaan se on ratkaisu esimerkiksi niille, jotka ovat ”kokeilleet jo vähän kaikkea” – eli laihduttaneet tuloksetta milloin milläkin kuurilla tai ruokavaliolla.

On oikeasti opeteltava tykkäämään linssipihvistä enemmän kuin lihapiirakasta.

Mutta miten sitä onnistuisi nyt, jos aina ennenkin on tuntunut takkuiselta?

Makumieltymyksiä muuttamalla, uskoo Sarell. Jotta jaksaa valita terveellisemmin, on oikeasti opeteltava tykkäämään linssipihvistä enemmän kuin lihapiirakasta.

Sarellin mukaan se on ihan mahdollista, koska makumieltymykset ovat pitkälti tottumuksen tulos. Olennaista on siirtyä uusiin makuyhdistelmiin pikkuhiljaa.

– Makuaisteja kouluttamalla kuka tahansa voi oppia pitämään ihan minkälaisesta ruuasta haluaa, Sarell kirjoittaa.

Nina Sarell: 50:50 Helppo tie hoikaksi ja pysyvään painonhallintaan ilmestyy viikolla 4/2017.

Uuden tutkimuksen mukaan suklaanhimosta kuukautisten alla voikin syyttää yhteiskuntaa eikä biologiaa.

Iskeekö sinullekin hirveä suklaanhimo, kun se aika kuukaudesta lähestyy? Et ole ainoa, sillä jopa puolet amerikkalaisnaisista kokee samoin, kertoo uusi tutkimus.

Tutkijat ovat olettaneet, että hormonaaliset vaihtelut tai ravitsemukselliset puutteet voisivat olla syynä tähän. Uusi tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että kuukautisiin liittyvää suklaanhimoa säätelevät ennemmin kulttuuriset normit kuin kehon toiminnot, Health.com kirjoittaa.

Tutkimuksessa verrattiin 275 naisen kyselyvastauksia suklaanhimosta, kulttuurista ja kuukautisia edeltävistä oireista (PMS). Naiset opiskelivat Albanyn yliopistossa New Yorkissa. Tutkittavat olivat kotoisin yli 25 eri maasta ja tulivat erilaisista taustoista. Tutkijat halusivat mukaan myös osallistujia, 1) jotka olivat syntyneet Yhdysvaltojen ulkopuolella, 2) joiden vanhemmat olivat syntyneet Yhdysvaltojen ulkopuolella, 3) jotka olivat asuneet muissa maissa tai 4) puhuivat varttuessaan pääosin muuta kieltä kuin englantia.

Näin naiset vastasivat

Tutkimuksen merkittävä löydös oli se, että harva Yhdysvaltojen ulkopuolella syntynyt nainen uskoi kuukautiskiertonsa vaikuttavan suklaanhimoon, kun taas amerikkalaissyntyisillä tutkittavilla asia oli päinvastoin.

41 prosenttia amerikkalaissyntyisistä naisista, jotka kasvoivat puhuen toista kieltä, ja 33 prosenttia Yhdysvalloissa syntyneistä, englantia puhuvista naisista ilmoittivat, että he olivat kokeneet suklaanhimoa tiettyyn aikaan kuukautiskiertoaan. Vain 17 prosenttia muissa maissa syntyneistä naisista raportoi samaa.

Himot yleisiä Pohjois-Amerikassa

Tutkimuksessa psykologian apuprofessorina toiminut Julia Hormes sanoi, että himot tai ainakin niiden tietyt elementit saattavat olla ominaisia vain pohjoisamerikkalaisille.

Tämä ei ole ensimmäinen tutkimus, joka viittaa siihen, että PMS-oireisiin kuuluvat ruokahimot ovat tietynlaisen elämäntyylin ja kulttuurin tuotetta. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että vain 28 prosenttia espanjalaisista naisista himoitsee suklaata kuukautisten alla. Vain kuusi prosenttia egyptiläisistä naisista puolestaan kaipaa suklaata ylipäätään.

Hormesin mukaan kaikkissa kielissä  ei edes ole olemassa himo-sanaa.

Tutkimustulosten perusteella suklaanhimot ovat naisten päässä – eivätkä ne ole millään tavalla sidonnaisia kehon biologisiin toimintoihin, Hormes sanoo.

Vuonna 2014 Hormesin tutkimus osoitti, että myös raskaudenaikaiset himot ovat pitkälti kulttuurillinen juttu.

Himoan kelvollista suomen kieltä

Himoitsetko sinäkin suklaata ennen kuukautisia? Perustelu ”hormoneista se vain johtuu” onkin valetta

Himoatko on samanlaista pissiskieltä kuin edukas. Sellaiset toimittajat, joita on koulussa kiinnostanut enemmän meiccaus, seuccaus, oman perseen tutkiminen peilistä ja selfieiden julkaiseminen siitä eli omasta fiksuimmasta kohdastaan (siis perseestä), voivat kirjoittaa "minä himoan suklaata" sen sijaan että käyttäisivät suomen kieltä persun sijaan ja kirjoittaisivat "minä himoitsen suklaata". Jos "toimittaja" kirjoittaa "himoan", hän todellisuudessa himoitsee ja edustaa älyllistä laiskuutta jos...
Lue kommentti
Lakoista voi valmistaa myös helposti hilloa. Kuva: Sanoma-arkisto / Anna Huovinen

Hilla, lakka ja suomuurain – rakkaalla marjalla on monta nimeä. Listasimme syyt, miksi soiden helmiä kannattaa ehdottomasti syödä.

1. Ne ovat pullollaan hyviä ravintoaineita

Lakka sisältää runsaasti esimerkiksi C-vitamiinia ja kuitua. Erityisesti C-vitamiinin lähteenä lakka on verraton.

2. Ne tekevät hyvää hipiälle

Hillan siemenet ovat täynnä öljyä, joka sisältää äärimmäisen terveellisiä monityydyttymättömiä rasvahappoja. Lakan siemenöljyn on huomattu tekevät iholle varsin hyvää. Siksi sitä käytetään yleisesti myös kosmetiikkatuotteissa.

3. Ne taistelevat bakteereja vastaan

Lakka sisältää ellagihappoa, jonka arvellaan olevan hyödyksi suoliston bakteeritoiminnalle. Hallauutteeksikin kutsuttu happo hillitsee huonojen bakteerien kuten salmonellan kasvua suolistossa.

4. Ne voivat tuoda helpotusta vaikealle vatsalle

Lakkoja on käytetty vuosisatojen ajan hoitona esimerkiksi ripuliin, ummetukseen ja turvotukseen. Niiden sisältämä kuitu auttaa pitämään ruuansulatuksen kunnossa.

5. Ne hellivät sydäntä ja verisuonia

Hillat sisältävät paljon rautaa ja muita terveydelle tärkeitä mineraaleja. Lisäksi niissä on paljon hyviä rasvahappoja. Nämä ainekset tekevät hyvää verenkierrolle ja sydämelle.

6. Ne saattavat ehkäistä syöpää

Lakan vaikutusta ihmisen syöpäsoluihin on testattu Suomessa. Tulokset ovat erittäin lupaavia. Kun ihmisen paksusuolisyöpäsoluja käsiteltiin taannoisissa tutkimuksissa lakkauutteella, syöpäsolujen liikkuminen hidastui.

7. Ne ovat käsittämättömän herkullisia!

Mikäs sen parempi syy syödä enemmän lakkoja. Lakat toimivat mainiosti sellaisenaan tai esimerkiksi jogurtin kera. Jos haluat sujauttaa soiden helmen jälkiruokaan, kokeile Kalle Palanderin suosimaa vaniljapannacottaa lakkasorberilla tai rukiista kääretorttua.