Desilitra sokeria painaa noin 85 grammaa. Kuvan keossa on sokeria 30 grammaa eli saman verran kuin 3,3 desilitran limutölkki sisältää.
Desilitra sokeria painaa noin 85 grammaa. Kuvan keossa on sokeria 30 grammaa eli saman verran kuin 3,3 desilitran limutölkki sisältää.

Etsimme ruokakaupasta tuotteita, jotka sisältävät yllättävän paljon sokeria – lusikoisitko saman määrän sokeria sellaisenaan suuhusi?

Sokeri on pahaksi, se on selvä, mutta sokerin vältteleminen onkin sitten vaikeampaa. Sitä sekä tekee mieli että on helposti saatavilla.

Maailman terveysjärjestö WHO esitti kaksi vuotta sitten, että ihmiset vähentäisivät merkittävästi sokerin syömistä. Lihavuus vähenisi ja siitä aiheutuvat sairaudet rasittaisivat yhteiskuntaa vähemmän. Päivän energiasta korkeintaan kymmenen prosenttia saisi tulla sokerista, mutta terveyshyödyt lisääntyisivät merkittävästi, jos määrä olisi korkeintaan 5 prosenttia.

Se on vähän. Jos päivässä syö 2 500 kilokaloria, sokerista niitä saisi tulla korkeintaan 250, ihannetapauksessa vain 125. Grammoina se tekee 62 grammaa (10 %) tai mieluummin vain 31 grammaa (5 %).

Hedelmissä, marjoissa, kasviksissa ja maitotuotteissa on luonnostaan sokeria, jota ei tarvitse huomioida päivittäisessä määrässä. Sen sijaan erityisesti lisättyä sokeria pitäisi välttää – valkoisen sokerin lisäksi myös hunaja, siirappi, hedelmämehut ja hedelmämehutiivisteet lasketaan mukaan.

Jos päivässä syö 2 500 kilokaloria, sokerista niitä saisi tulla korkeintaan 250, ihannetapauksessa vain 125.

Teimme kierroksen ruokakaupassa ja poimimme hyllyiltä tuotteita, jotka sisältävät sellaisia määriä sokeria, että niillä saa helposti päiväannoksen täyteen ja myös ylitettyä. Pakkauksia tutkiessa kävi selväksi, että tarkkana kannattaa olla, sillä osa tuotteista sisältää hirmuisia määriä piilosokeria, mutta joukosta löytyy myös niitä, joissa sokeria on maltillisesti.

Tältä valitsemiemme elintarvikkeiden sisältämä sokerimäärä näyttää ihan vain pelkkänä sokerina. Söisitkö tuollaisen keon ihan pelkkää sokeria?

Proteiinipatukka: 18 grammaa

Sitä luulee tekevänsä terveysteon, kun nappaa suklaapatukan sijaan hyllystä mukaansa proteiinipitoisemman välipalan. Gainomaxin 60 gramman vadelmalta ja valkosuklaalta maistuvassa proteiinipatukassa on 20 proteiinigramman lisäksi myös 18 grammaa sokeria.

Sama koskee monia muitakin mysli- ja välipalapatukoita sekä -keksejä, jos niiden valmistuksessa ei ole käytetty keinotekoisia makeutusaineita.

Chicken teriyaki -valmisruoka: 20 grammaa

Valmisruokahyllyltä löytyy monta maltillisesti sokeria sisältävää vaihtoehtoa, eikä valmisruoka olekaan hieman huonosta maineestaan huolimatta aina niin kovin paha vaihtoehto. Teriyakikastike on kuitenkin varsinainen sokeripommi, joka nostaa 350 gramman kana-annoksen sokerimäärän peräti 20 grammaan.

Muidenkin kastikkeiden – joko purkissa ostettavien tai ruuassa valmiiksi olevien – kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä monesti iso osa niiden mausta on peräisin sokerista ja suolasta.

Annos granolaa: 11 grammaa

Granolat, myslit, murot ja muromyslit on monesti maustettu ekstra-annoksella sokeria, joten sokeria välttelevän kannattaa olla tarkkana pakkausselosteita lukiessaan. Vaikka pakkauksessa lukee fitness ja proteiinimäärä isolla, pussin kyljestä käy ilmi myös, että jo maltillisen kokoinen 45 gramman annos suklaanmakuista granolaa sisältää 11 grammaa sokeria.

Kylmä kahvijuoma: 18 grammaa

Jos kahvia tekee mieli, suodatinkahvi lirauksella maitoa on huomattavasti vähäsokerisempi vaihtoehto kuin valmis kahvijuoma. Maitokahvijuoman sokeripitoisuutta nostaa hieman sen sisältämä laktoosi, mutta ei ole pelkästään maitosokerin syytä, että juomassa on yhteensä 18,4 grammaa sokeria.

Pussillinen dippimaustetta: 10 grammaa

Dippimaustepussin ostaessasi maksat enimmäkseen sokerista ja suolasta. American-dippi on yksi sokeripitoisimmista, sillä siinä sokeria on 52 grammaa sadassa grammassa. Vaikka pakkauskoko on pienempi, 20 grammaa, siitä puolet on silti sokeria – ihan näyttävä keko sekin.

Valmis savulohi-eväsleipä: 7 grammaa

Sekä leivissä että valmiiden eväspakkausten täytteissä saattaa piillä lusikallinen jos toinenkin sokeria. Saaristolaisleivän ja savulohitäytteen yhdistelmässä sitä on 7,4 grammaa. Tässä tapauksessa pääsyyllinen lienee makeahko leipä, mutta monesti sokeria on myös kastikkeessa.

Purkillinen pastakastiketta: 25 grammaa

Jos teet kotona tomaattikastikkeen pastalle, kuinka paljon laitat siihen sokeria? Ehkä hyppysellisen, korkeintaan ruokalusikallisen tuomaan makuun syvyyttä. Purkillisessa valmista pastakastiketta, noin neljän hengen annoksessa, sokeria on kuitenkin peräti 25 grammaa.

Maustettu jogurtti: 19 grammaa 

30 % vähemmän lisättyä sokeria! No niinhän purkin kyljessä lukee, mutta ei jogurtti silti sokeriton ole. 200 gramman purkissa sokeria on 19 grammaa. Yleensäkin sokerimäärään kannattaa kiinnittää huomiota, kun tuotetta mainostetaan rasvattomaksi – rasvan puuttuessa lisää makua on saatettu taikoa sokerin avulla.

Kallis viini maistuu pääasiallisesti aina hyvältä, koska aivot reagoivat voimakkaasti tietoon viinin hinnasta.

Jos kaksi lasillista viiniä laittaisi vierekkäin, kumpi maistuisi sinusta paremmalta? Todennäköisesti se, jonka tiedät olevan kalliimpaa.

Time-sivusto kertoo, että hypoteesin on todistanut myös saksalaisen Bonnin yliopiston tutkimus, jonka mukaan kyse on tavallaan lumevaikutuksesta: jos viinin kerrotaan olevan halpaa tai kallista, mielipide maun miellyttävyydestä muuttuu myös.

Tutkimuksessa 30 ihmiselle annettiin useita viinimaistiaisia, ja jokaisen kohdalla viinin kerrottiin olevan joko kolmen, kuuden tai 18 euron arvoisesta pullosta. Todellisuudessa viini oli jokaisella kerralla tismalleen samaa, 12 euron arvoista juomaa.

Suurin osa arvosteli viinin paremman makuiseksi jos heille kerrottiin, että se on kallista.

Suurin osa testihenkilöistä arvioi viinin paremman makuiseksi, jos heille kerrottiin, että maistiainen on peräisin kalliista viinipullosta.

Lue myös: Mitä lempiviinisi kertoo sinusta?

Mutta mistä reaktio johtuu, ja miksi mielikuva viinin arvokkuudesta tekee siitä paremman makuista? Uudessa tutkimuksessa selvisi, että tietyistä aivojen alueista tulee muita aktiivisempia, kun ihminen saa tietoonsa viinin hinnan ennen maistamista.

Esimerkiksi se aivojen osa, joka yhdistelee uutta informaatiota aiempiin tietoihin ja muistoihin, reagoi siihen, kuinka paljon viinin kerrotaan maksavan. Tieto saattaa muuttua aivoissamme ajatukseksi siitä, että viinin täytyy hintansa mukaisesti olla hyvänmakuista, koska uskomme näin aiempien tietojemme ja muistojemme perusteella.

Hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä.

Myös aivojen aivojen palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmä aktivoitui testien aikana. Kun nämä aivojen osat käyvät kierroksilla normaalia enemmän samaan aikaan, hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä sekä tuntemaan enemmän mielihyvää sen juomisesta.

Kyse siis ei ole vain halusta uskoa siihen, että kallis viini on automaattisesti hyvää, vaan aivot todella luulevat saavansa hyvää viiniä.

Tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta.

Sillä, kannattaako viinejä maistella tietämättä niiden hintaa, on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta kaikkein paras tapa muodostaa aito mielipide viinistä – tai mistä tahansa juotavasta tai syötävästä – on maistaa sitä tietämättä hintaa. Silloin aivot eivät tee mielipidettä häiritseviä oletuksia.

Samaan aikaan tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta, koska mielihyvää tuottava osa aktivoituu. Aivot siis saavat lähes väistämättä aikaan reaktion siitä, että kallis viini maistuu paremmalta. Silloin saa melko varmasti vastinetta rahoilleen!

Ruokaisa salaatti on erinomainen lounas tai päivällinen, kunhan sen kokoaa oikein.

Salaatti on nappivalinta esimerkiksi lounaaksi – oikeastaan kelle tahansa. Hyvän, monipuolisen ja runsaan salaatin avulla jaksaa paahtaa töissä tai koulussa koko päivän, ja onhan se kermaperunoita ja lihapullia kevyempi vaihtoehto. Salaattireseptejä voi myös varioida loputtomiin.

Lue myös: Juhlava salaattibaari syntyy alle puolessa tunnissa: 3 herkullista reseptiä!

Joskus saattaa kuitenkin tuntua, ettei salaatti täytä millään tai nälkä yllättää liian nopeasti. Missä silloin mättää?

Health-sivusto kertoo, että hyvän salaatin koostamisessa kannattaa olla tarkkana. Kun nämä viisi virhettä korjaa ja salaatin kokoaa oikein, saa siitä kaikki hyödyt irti.

  1. Liikaa tai liian vähän proteiinia. Esimerkiksi kana, juustot ja kananmuna ovat hyviä valintoja proteiinin lähteiksi salaattiin, mutta jos niitä kaikkia lisää samaan annokseen, saattaa proteiineja kertyä turhan paljon. Samaan aikaan pelkkien kasvisten latominen lautaselle jättää herkästi nälkäiseksi. Salaatissa riittää noin desilitra linssejä, papuja, lihaa tai kalaa, jotta proteiinia saa ruuasta riittävästi.
  2. Kasvisvalikoima ei ole tarpeeksi monipuolinen. Salaattia, kanaa, ehkä kirsikkatomaatteja, ja siinä se. Kasvikset jäävät helposti turhan yksipuolisiksi salaatissa. Mitä enemmän erilaisia vihanneksia, sen parempi: kokeile vaikkapa kesäkurpitsaa, sipulia, porkkanaraastetta tai salaattisekoituksia.
  3. Liikaa tai liian vähän rasvoja. Rasvoja ei kannata pelätä, vaan esimerkiksi oliiviöljystä, balsamicosta ja mausteista saa erinomaisen korvikkeen salaatinkastikkeelle. Hyviä rasvoja salaattiin saa myös muutamasta avokadoviipaleesta tai kourallisesta pähkinöitä. Rajansa kuitenkin kaikella: kuten lihankin kanssa, maltti on valttia rasvoissa, ja eri rasvan lähteitä kannattaa jakaa eri päiville.
  4. Hiilarien unohtaminen. Kun salaattiin lisää täysjyvää, saa ruuasta sopivasti energiaa myös hiilihydraattien muodossa. Esimerkiksi kvinoa tai paahdetut perunat salaatissa tekevät olosta kylläisemmän ruokailun päätteeksi.
  5. Liian vähän mausteita. Ei ole mitään kamalampaa kuin tylsä ja mauton salaatti, jota joutuu lähes väkipakolla syömään. Yrteillä tai esimerkiksi maustesekoituksilla voi saada ihmeitä aikaan, ja samoista aineksista tehty salaatti voi maistua eri päivinä hyvinkin erilaiselta mausteita varioimalla.

Jos sokerin lisäämisestä kahviin haluaa luopua, kannattaa se tehdä kertaheitolla tai mindfulnessin avulla.

Suomalaiset ovat tunnetusti kahvin suurkuluttajia, ja erilaisia kahvinjuojia on lukemattomia. Moni nauttii juomansa mustana, jolloin kahvissa on myös vähiten kaloreita, mutta toisille kahvi ei ihan sellaisenaan maistu. Kun sokerin tai maidon lisäämiseen tottuu, tavasta on vaikea päästä eroon.

Varsinkin sokerin lisääminen kasvattaa kahvin kalorien määrää huomattavasti, ja moni toivoisikin voivansa juoda kahvinsa makeuttamattomana. Psychology Today -sivusto kertoo uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan sokerista pääsee parhaiten eroon mindfulnessin avulla sen sijaan, että vähentäisi sokerin käyttöä hiljalleen.

Lue myös: Kaikki osaavat meditoida! 4 toimivaa tapaa sinulle, jolta se ei muka luonnistu

Tutkimuksessa tarkkailtiin kolmea ryhmää, joiden jäsenet käyttivät sokeria kahvissaan. Yksi ryhmä lakkasi käyttämästä sokeria kertaheitolla, toinen ryhmä vähensi sokeria hiukan joka toinen päivä ja kolmas ryhmä käytti apunaan mindfulnessia.

Kaikkein parhaimmat tulokset tulivat yllättäen kolmannesta ryhmästä. Ryhmän jäsenet joivat kahvinsa ilman sokeria, mutta kiinnittivät juomaan samalla enemmän huomiota. He muun muassa tarkkailivat kahvin höyryämistä, haistelivat kahvia, pohtivat suutuntumaa ja makua juomisen aikana sekä kiinnittivät huomiota tunteisiin, joita heille syntyi kahvin juomisen aikana.

He, jotka vähensivät sokeria pikkuhiljaa, pitivät kahvinsa mausta koko ajan vähemmän.

Mindfulnessin lisäksi sokerin jättäminen kertaheitolla toimi suhteellisen hyvin sokerittomaan kahviin tottumisessa. Puolestaan he, jotka vähensivät sokeria pikkuhiljaa, pitivät kahvinsa mausta koko ajan vähemmän.

Jos siis sokerista haluaa eroon, ei kannata totutella sokerittoman kahvin makuun vähitellen. Parasta on aistia sokeritonta kahvia mahdollisimman, sekä kiinnittää huomiota niihin asioihin, jotka miellyttävät eniten.

Cerazette

Haluatko oppia juomaan kahvisi sokerittomana? Tutkimus: ei kannata vähentää makeutta pikkuhiljaa

Cerazette kaufen -Tabletten enthalten den Wirkstoff Desogestrel, der ein synthetisches Gestagen ist, ähnlich den natürlichen Gestagenen, die vom Körper produziert werden. cerazette markenpillen Desogestrel wirkt als Verhütungsmittel vor allem durch die Verhinderung der Freisetzung eines Eies aus dem Eierstock (Eisprung). Es wirkt auch durch die Erhöhung der Dicke des natürlichen Schleims am Hals der Gebärmutter, so dass es schwieriger für Spermien aus der Vagina in die Gebärmutter zu überqueren...
Lue kommentti
Kurkuman värittämä Paneer-juustoateria syntyi Mandi Kaurin keittiössä. Kuva: Milka Alanen

Millaista on arki, jossa eletään 3 000 vuotta vanhan ayurveda-perinteen mukaan? Vantaalaisten Mandi Kaurin ja Pardaman Sharman perheessä ei aina vältytä erilaisten kehotyyppien yhteentörmäyksiltä.

Vantaalaisen kerrostalokeittiön hellalla porisee hiljalleen aamupuuro. Mandi Kaur, 33, nostaa lautasille annokset, kaksi isoa ja yhden pienemmän.

Siihen aamiaisen yksinkertaisuus jääkin.

Oman puuronsa päälle Mandi lisää pakastettuja mustikoita, erilaisia pähkinöitä ja hunajaa. Hänen miehensä, 36-vuotias Pardaman Sharma lusikoi oman annoksensa sekaan rusinoita, auringonkukansiemeniä ja kirkastettua voita eli gheetä. Samat lisukkeet saa kuusivuotias Yuvi.

Perheessä uskotaan, että vääränlaiset ruoka-aineet saattavat pahimmillaan suistaa koko kehon epätasapainoon.

Mandin ja Pardamanin kotona ei ole yhdentekevää, mitä kukin suuhunsa laittaa. Perheessä uskotaan, että vääränlaiset ruoka-aineet saattavat nimittäin pahimmillaan suistaa koko kehon epätasapainoon.

– Appelsiinimehun tai chilin tarjoaminen Yuville on kuin heittäisi bensaa liekkeihin, Mandi ja Pardaman kertovat.

Jotta voisi ymmärtää, miksi ruokaan kiinnitetään Mandin ja Pardamanin kotona niin paljon huomiota, täytyy tuntea ayurvedaa, vuosituhansia vanhaa intialaista ”elämäntiedettä”. Sen perustana on ajatus, että ihmisten väliset erot – fyysiset ja psyykkiset – selittyvät sillä, mikä dosha eli kehotyyppi on kussakin ihmisessä vallitsevin: aikaansaava vata, päättäväinen pitta vai rauhallinen kapha.

Vielä 14 vuotta sitten ayurveda oli Suomessa hippien hommaa.

Mandin ja Pardamanin perheessä ruokaa kokataan kahdelle tuliselle pitta-miehelle ja Mandille, viileämmälle vatalle. Mutta oikeasti ayurvedan mukaan elämisessä on kyse paljon muustakin kuin ruuasta.

Ja kun perheessä on erilaisia doshia, yhteentörmäyksiltä on mahdotonta välttyä.

Epäilyttävää puuhaa

Vielä 14 vuotta sitten ayurveda oli Suomessa hippien hommaa – moni ei ollut kuullut edes koko sanaa. Kovin kaukaista se oli myös 19-vuotiaalle Mandille, joka asui Keravalla perheensä kanssa, opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa ja vietti tavallista suomalaisen nuoren naisen elämää.

Vaikka Mandin perhe oli muuttanut Suomeen jo 10 vuotta aikaisemmin isän työn vuoksi, synnyinseudulla Intian Punjabissa vierailtiin säännöllisesti. Erään tällaisen visiitin aikana tapasivat ja rakastuivat Mandi ja Pardamankin, nuori opiskelija ja kolmannen polven ayurveda-lääkäri. He avioituivat 2005 ja päättivät asettua Suomeen asumaan.

Yhteisen kodin Mandi ja Pardaman perustivat Vantaan Tikkurilaan. Pardamanin haaveena oli perustaa sinne oma ayurveda-alan yritys, mutta unelma törmäsi alussa realiteetteihin: vain harva Suomessa tuntui olevan kiinnostunut vanhoista intialaisista opeista.

Myös Mandista ajatus intialaisten perinteiden mukaan elämisestä tuntui vaikealta.

– Kun tapasin Pardamanin, suhtauduin skeptisesti koko touhuun. Jos oli päänsärkyä, otin Buranaa. En miettinyt, johtuuko päänsärky unenpuutteesta, ruokavaliosta vai jostain muusta, hän kertoo.

Yliopisto-opintojen jälkeen Mandi ryhtyi tekemään uraa asiantuntijana konsulttiyrityksessä. Samaan aikaan Pardaman työskenteli joogaopettajana, mutta suunnitteli jatkuvasti oman klinikan perustamista.

Työ rytmitti elämää, ja tahti oli kovaa.

– Söin ulkona, shoppailin ja lounaaksi hain lennosta salaatteja tai smoothieita. Koko ajan oli kiire, Mandi muistaa.

Muutaman vuoden sisällä tapahtui kuitenkin kaksi asiaa, jotka muuttivat Mandin ajatusmaailman. Ensin toteutui Pardamanin haave, kun 2008 hän vihdoin avasi ayurveda-klinikkansa Suryan. Sitten Mandi huomasi olevansa raskaana. Perheen esikoispoika Yuvi syntyi kesällä 2011.

"Mietin, että tällaistako tämä sitten on."

Elämänmuutosten myötä paineet kasautuivat.

– Yuvi sairasteli jatkuvasti, ja Pardamanin yritys oli kasvuvaiheessa. Tuntui, että olin koko ajan väärässä paikassa. Töissä oli surkea olo siitä, etten ollut tarpeeksi lapsen kanssa, ja kotona tunsin huonoa omatuntoa siitä, että työt odottivat. Mietin, että tällaistako tämä sitten on, Mandi kertoo.

Hieman ennen Yuvin kolmevuotissyntymäpäivää Mandi teki ratkaisun ja siirtyi hoitamaan Suryan markkinointia ja kehittämistä kotoa käsin. Samaan aikaan hän ryhtyi noudattamaan Pardamanin esimerkistä ayurvedan periaatteita.

Muutos toi kaivattua selkeyttä elämänrytmeihin ja antoi selityksen erilaisille fyysisille oireille sekä parin temperamenttieroille.

– Ensimmäinen muutos oli, että vatsani alkoi toimia. Lisäksi keskittymiskykyni parani, ja energiaa riitti tasaisesti koko päivälle. Opin myös ymmärtämään paremmin omaa käyttäytymistäni.

Tässä perheessä kaikki ovat kasvissyöjiä. Kuusivuotias Yuvi ei kavahda tulisiakaan makuja. Kuva: Milka Alanen
Tässä perheessä kaikki ovat kasvissyöjiä. Kuusivuotias Yuvi ei kavahda tulisiakaan makuja. Kuva: Milka Alanen

Kaksi temperamenttia vastakkain

Mitä ayurvedan periaatteiden mukaan eläminen käytännössä tarkoittaa? Näkyvimmin se vaikuttaa Mandin ja Pardamanin perheessä ruoka-ainevalintoihin, kuten joka-aamuiseen kaurapuuron erilaisiin lisukkeisiin, mutta yhtä lailla myös siihen, mitä kodin ulkopuolella syödään.

Jos perhe tilaa ravintolassa sushia, inkiväärit ja wasabit päätyvät Mandin, perheen vatan, lautaselle. Mandille ruokailu onkin helpointa. Hänen kehotyypilleen tärkeintä on, että ateria on tukeva ja lämmin. Yksittäisten ruoka-aineiden kanssa ei tarvitse olla yhtä tarkkana kuin perheen herkkävatsaisten pitta-miesten. Heidän pasta-annoksessaan ei esimerkiksi saa olla tomaattikastiketta tai chiliä, vaan mieluummin kermaa ja mustapippuria.

Pasta, jossa on paahdettua bataattia, oliiviöljyä, parsaa, mozzarellaa sekä mustapippuria, sopii taas kaikille.

Perheen miehille liian pitkiksi venyneet ruokavälit ovat pienimuotoinen katastrofi.

Mandi pystyy olemaan syömättä pitkäänkin. Kun hän oikein innostuu jostakin, ruoka saattaa unohtua kokonaan. Perheen miehille liian pitkiksi venyneet ruokavälit on pienimuotoinen katastrofi.

– Kun minulla ja Yuvilla nälkä yllättää emmekä saa heti syötävää, meistä tulee todella kiukkuisia ja väsyneitä. Matkoilla meillä on varmuuden vuoksi aina eväät mukana, Pardaman kertoo.

Pitta-miehenä hän pysyy muutenkin mielellään tutuissa kaavoissa.

– Jos menemme ulos syömään, Pardaman haluaa aina samaan paikkaan ja tilaa samaa ruokaa. Vatana minä taas olen äärettömän utelias ja haluan kokeilla uusia asioita, Mandi kertoo.

Herkän vatsan lisäksi pitta-ihmiset ovat muutenkin taipuvaisia herkkyyteen: uni on helposti levotonta, ja tunnetilat sekä aistit voimakkaita.

Poika Yuvi on vahva pitta, jolla on toisinaan vaikeuksia pysyä paikoillaan.

Toisinaan siitä on hyötyäkin.

– Olimme Mandin vanhempien luona kylässä, ja sanoin moneen otteeseen, että nyt jossain haisee. Mandi ei haistanut mitään. Lopulta selvisi, että alakerrassa oli kärähtänyt televisio, Pardaman muistelee.

Isänsä tavoin kuusivuotias Yuvi on vahva pitta, jolla on toisinaan vaikeuksia pysyä paikoillaan. Siihenkin on haettu apua ayurvedasta: vanhemmat ovat antaneet eloisalle lapselleen vauvasta saakka päivittäisen kookosöljyhieronnan. Se rauhoittaa ja rentouttaa vilkkaan mielen ja parantaa unta.

Myös Yuvin ruokavaliota kontrolloidaan tarkasti: happamia hedelmiä ja vihanneksia sekä vahvoja mausteita vältetään, sillä niiden uskotaan voimistavan tulielementtiä, joka on pitta-henkilöllä muutenkin hallitseva.

– Yuvin herkän ihon takia synteettiset vaatteet korvataan luonnonmateriaaleilla, vanhemmat kertovat.

Apua keholle ja mielelle

Joka arkiaamu Pardaman saapuu kotoaan Vantaalta tänne Helsingin Arkadiankadulla sijatsevalle Surya-klinikalleen. Tasan kello kymmenen hän avaa oven ja ottaa vastaan ensimmäisen asiakkaansa, niin tänäänkin. Pieneen vastaanottohuoneeseen saapuu nelikymppinen nainen, jota Pardaman tervehtii rauhallisesti.

Istutaan alas. Nainen ojentaa vasemman ranteensa, ja Pardaman kuuntelee naisen pulssin. Sitten hän katsoo potilaansa kieltä, silmiä ja ihoa.

Pardaman auttaa potilastaan tunnistamaan kehotyypin lisäksi luonteen vahvuudet ja heikkoudet.

Tutkimuksen jälkeen Pardaman kertoo analyysinsä: sen, mitä kehotyyppiä nainen edustaa ja sen, miksi nainen ei siedä vahvoja parfyymejä, miksi hän haluaa vaihtaa tiukat farkut kotona välittömästi verkkareihin tai miksi vatsaa turvottaa. Hän kertoo, miksi nainen kärsii tietyistä vaivoista ja miksi hänen mielialansa ovat kuin vuoristorata, miksi potilas kimpaantuu pienistä ja miksei yöllä tule uni.

Vastaanoton aikana Pardaman auttaa potilastaan tunnistamaan kehotyypin lisäksi luonteen vahvuudet ja heikkoudet ja rakentaa potilaalle sopivan ruokaympyrän, päivärytmin ja antaa neuvot oikeanlaiseen liikuntaan.

Juuri tällainen, 30–55-vuotias korkeasti koulutettu nainen, on Pardamanin tavallinen asiakas täällä Suomessa. Intiassa ayurvedasta haetaan apua kroonisiin ja vakaviin fyysisiin sairauksiin, mutta Suomessa asiakkaiden ongelmat ovat enemmän mielen päällä.

Usein potilasta vaivaa yleinen tyytymättömyys. On kaikkea, mutta silti on huono olla.

– Aiemmin apua haettiin yksittäisiin fyysisiin ongelmiin, nyt halutaan muuttaa koko elämäntapaa. Tullaan sanomaan, että minulla on kaikkea, mutta jotain puuttuu, Pardaman kertoo.

"Yksi pariskunta sanoi, että jos he eivät olisi käyneet konsultaatiossa, heille olisi tullut avioero."

Myös suolisto-ongelmat ovat yleisiä, niiden takia vastaanotolle saapuu noin kolmasosa asiakkaista. Tähystyksessä tai muissa tutkimuksissa ei välttämättä ole näkynyt mitään, mutta asiakkaalla saattaa silti olla epämääräisiä kipuja ja oireita jatkuvasti.

Vastaanotolla käy myös pariskuntia.

– Yksi pariskunta sanoi, että jos he eivät olisi käyneet konsultaatiossa, heille olisi tullut avioero.

Riidat ja kriittisyys toista kohtaan olivat vähentyneet, kun he olivat oppineet ymmärtämään sekä omaa että toisen käytöstä, luonnetta sekä tapaa reagoida.

Sekä Pardaman että Mandi ovat syntyneet Intian Punjabissa. Kuva: Milka Alanen
Sekä Pardaman että Mandi ovat syntyneet Intian Punjabissa. Kuva: Milka Alanen

Ymmärrystä parisuhteeseen

Kello 18 Pardamanin työpäivä Arkadiankadun klinikalla on vihdoin ohi. Kotona Tikkurilassa Mandi alkaa valmistella perheen illallista.

"Olemme päätyneet siihen, että kaikki tärkeät keskustelut käydään puolitiessä keskipäivällä."

Keittiönpöydän ääressä Pardaman ja Mandi pyrkivät elämään niin kuin opettavat, myös omassa parisuhteessaan. Ayurvedan ansiosta he esimerkiksi ymmärtävät paremmin toistensa erilaisia luonteenpiirteitä. Kuten sitä, että vata-ihmisenä Mandi tarvitsee unta enemmän kuin Pardaman ja pystyy keskittymään asioihin parhaiten iltaisin.

– Aamulla minulle ei kannata puhua mitään, kun taas Pardamanille aamu on parasta aikaa keskittyä ja ratkoa ongelmia. Olemme päätyneet siihen, että kaikki tärkeät keskustelut käydään puolitiessä keskipäivällä, Mandi kertoo.

– Kun tuntee toisen kehotyypin, ymmärtää toista paremmin. Mandi on hidas aamulla, mutta se on hänen luonteensa. Eikä hoputtaminen auta yhtään, Pardaman jatkaa.

Vatana Mandi toisaalta innostuu helposti, ja luovalla naisella saattaa olla samaan aikaan kymmenen ideaa. Jos joku ideoista ei toimi, hän siirtyy seuraavaan. Ongelmana saattaa olla se, että asioita ei saa vietyä loppuun saakka.

Pardaman toimii tunteella, Mandi järjellä.

Välillä Pardaman kehottaa vaimoaan hengittelemään ja miettimään asiaa hetken.

– Toisaalta vahvuuteni vatana on se, että pystyn katsomaan asioita eri näkökulmista. Pardaman taas keskittyy yhteen päämäärään kerrallaan, Mandi pohtii.

Pardaman toimii tunteella, Mandi järjellä. Kun Surya-yritys perustettiin, Pardaman teki päätöksistä sydämen asioita, Mandi taas laskelmia siitä, menisivätkö kaikki säästöt yritykseen.

– Sanoin Mandille, että anna minun yrittää. Minun pitää kuunnella tässä sydäntäni.

Joskus kun pitta on epätasapainossa, Pardaman tunnistaa itsessään huolehtijan. Hän analysoi asioita ja kritisoi itseään liikaakin.

Herkullisen näköinen paneer-curry sopii perheen kaikille doshille.

– Suunnittelen asioita paljon etukäteen. Huolehdin pienistä jutuista ja saatan sortua Yuvin kanssa vaikka leikkipuistossa ylivarovaisuuteen. Mandi taas on rennompi ja spontaanimpi.

Ayurvedinen konsultaatio alkaa pulssin kuuntelemisella. Kuva: Milka Alanen
Ayurvedinen konsultaatio alkaa pulssin kuuntelemisella. Kuva: Milka Alanen

Kerro, keho, kerro

Tasan seitsemältä illalla kolmella lautasella höyryää vihdoin herkullisen näköistä paneer-currya, joka sopii perheen kaikille doshille.

Mandi ei voisi kuvitella elämäänsä ilman ayurvedaa.

Enää Mandi ei voisi kuvitella elämäänsä ilman ayurvedaa, vaikka se merkitseekin jatkuvaa kurinalaisuutta sekä pientä luovimista ja suunnittelemista arjessa. Paras palkinto vaivannäöstä fyysinen hyvinvointi.

– Ymmärrän paremmin omaa käyttäytymistäni ja oikkuja. Mitä enemmän tutustuin ayurvedaan, sitä loogisemmalta kaikki lopulta tuntui, Mandi sanoo.

– Omaa kehoa kannattaa kuunnella. Sillä on usein oikeaa asiaa.

Maustekaapista löytyy garam masalaa, kurkumaa, kuminaa, korianteria, chiliä, suolaa ja pippuria. Kuva: Milka Alanen
Maustekaapista löytyy garam masalaa, kurkumaa, kuminaa, korianteria, chiliä, suolaa ja pippuria. Kuva: Milka Alanen

Intialainen, 3000 vuotta vanha terveyssuuntaus, “elämäntiede”, jossa kehon ja mielen tasapainoa haetaan ruokavaliolla ja elämäntavoilla.

Ayurvedassa ihmiset jaetaan kolmeen erilaiseen pääkehotyyppiin, jotka määrittävät fyysiset ja psykologiset ominaispiirteet.

Vata-ihminen on luonteeltaan nopea, energinen ja luova. Ruumiinrakenne on kapea, ja ruokahalu usein epäsäännöllinen. Vatat kärsivät tyypillisesti nivelkivuista ja ummetuksesta. Vata sopeutuu muutoksiin ja on tyypillisesti multitaskaaja. Säännölliset ruoka-ajat ja uni rauhoittavat ylivilkkaan vatan.

Pitta-ihminen on luoteeltaan päämäärätietoinen ja voimakas. Vartalo on keskikokoinen ja sopusuhtainen. Ihottumat ja närästys ovat pittalle tyypillisiä. Pittalla on selkeät tavoitteet: hän on luontainen johtaja. Kun pittaa on kehossa liikaa, ihminen voi olla äkkipikainen ja stressata, vaikka kaikki olisi hyvin.

Kapha-ihminen on luonteeltaan rauhallinen, rakastava ja kärsivällinen. Hän nauttii rutiineista yli kaiken. Kehotyypeistä kapha on isokokoisin: paino nousee helposti, ja laihduttaminen on vaikeaa. Kapha voi kärsiä astmasta, allergioista sekä sydänsairauksista – siksi liikunta on hänelle tärkeää.