Jamssi muistuttaa bataattia, mutta ei ole lähisukua. Mukula voi kasvaa 1,5-metriseksi ja painaa jopa 70 kiloa. Kuva Shutterstock
Jamssi muistuttaa bataattia, mutta ei ole lähisukua. Mukula voi kasvaa 1,5-metriseksi ja painaa jopa 70 kiloa. Kuva Shutterstock

Pikajuoksija Usain Bolt jaksaa jamssin turvin.

Jamaikalaisen pikajuoksija Usain Boltin vikkelyys on pitkälti lahjakkuuden ja harjoittelun ansiota, mutta osansa on myös ruokavaliolla. Boltin lautasella on usein jamssia, karibialaisten ”pottua”. Jamssi onkin varsinainen luonnon oma palautumispatukka: se sisältää hitaita hiilihydraatteja, C- ja B6-vitamiineja, kaliumia, magnesiumia ja kuitua, mutta vain aavistuksen kovaa rasvaa ja natriumia. Energiaa on 110 kcal / 100 g.

Jamssin glykeeminen indeksi on matalampi kuin perunan, joten se on urheilijalle pitkäkestoista polttoainetta. Karibian alueella uskotaan, että jamssi auttaa nopeita lihassoluja toipumaan spurteista.

Hyvällä tuurilla jamssia voi löytää myös suomalaisista kaupoista. Kasvi pilkotaan, kuoritaan ja keitetään ja nautitaan kastikkeen kera.
Lähde: wikipedia

Suolan vaikutuksesta terveyteen on kiistelty vuosikausia. Uutuuskirjan kirjoittajan mielestä suolaa saisikin syödä huoletta.

Suola on elimistölle välttämätöntä, mutta liikakaan sitä ei saisi syödä. Viime vuosikymmeninä ravitsemussuositukset ovat kehottaneet välttelemään suolaa, jota syömme liikaa.

Väitetään, että liika suolan saanti nostaa verenpainetta ja johtaa esimerkiksi sydänkohtauksiin. Torstain Helsingin Sanomissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Antti Jula syytti suomalaisten verenpaineen laskun hidastumisesta nimenomaan suolan käytön kasvua.

Aiheesta on kuitenkin kiistelty vuosikymmeniä. Tiede-lehti julkaisi alkuvuonna laajan artikkelin, joka käsitteli suolan terveysriskejä. Jutun mukaan esimerkiksi näyttö suolan vaikutuksesta sydäntauteihin on ristiriitainen, ja suolan haittoja todistelevien tutkimusten lisäksi löytyy runsaasti tutkimuksia, joissa ei näy vähentämisen hyötyjä. Lisäksi suolan ja verenpaineen yhteys on monimutkaisempi kuin luulemme.

Myös sydän- ja verisuonitutkija James DiNicolantonio kuuluu siihen koulukuntaan, joka uskoo enemmän suolan hyötyihin kuin haittoihin. Uudessa The Salt Fix -kirjassaan hän kannustaa käyttämään suolaa juuri niin paljon kuin tekee mieli.

The Telegraphin jutussa DiNicolantonio esimerkiksi selittää, että vapaa suolan käyttö kuuluu välimerelliseen, japanilaiseen ja eteläkorealaiseen ruokavalioon, joita on perinteisesti pidetty terveyttä edistävinä.

Hänen mukaansa vähäsuolaisuudelle ei ole koskaan löytynyt tarpeeksi perusteluita, vaan suositukset perustuvat ”muutamiin mielipiteisiin”.

– Minusta ei ole koskaan ollut järkevää tietoisesti vähentää suolan käyttöä. Suositus on peräisin ajatuksesta, että meidän pitää alentaa verenpainetta, ja suolan määrää vähentämällä myös verenpaine laskee. Se ei ole totta: 80 prosentilla ihmisistä sillä ei ole mitään vaikutusta, tutkija väittää.

”80 prosentilla suolan vähentäminen ei laske verenpainetta.”

Hän myös uskoo, että keho osaa itse säädellä tarvitsemansa suolan määrää: suolanhimo katoaa, kun sitä on saanut tarpeeksi ja palaa, kun keho kaipaa lisää.

Kiinnostava on myös tutkijan teoria, jonka mukaan suolavaje saattaa saada kehon himoitsemaan sokeria. Jos suolaa saa jatkuvasti liian vähän, kehon palkitsemisjärjestelmä aktivoituu, ja hyvän olon hormoneita vapautuu silloin, kun suolaa syö.

– On täysin mahdollista, että jos vältät suolaa, aivot saattavat ohjata sinut kohti sokeria tai huumeita, jotta saisit palkitsevan tunteen. Ja kehoillamme ei ole signaalia, jolla ne viestittäisivät vastenmielisyydestä, kun sokeria on tullut syötyä liikaa.

Asiantuntijan kommentteihin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella. Virallisten ravitsemussuositusten mukaan ruokavaliossa pitäisi olla suolaa vähintään 0,6 grammaa mutta korkeintaan 5 grammaa päivässä.

Kysely

Pyritkö noudattamaan suolan saantisuosituksia?

Nyt niitä saa – suoraan metsästä! Listasimme marjakauden alkamisen kunniaksi syyt, miksi mustikoita kannattaa ehdottomasti syödä.

1. Ne sisältävät aimo annoksen hyviä ravintoaineita

Mustikka on loistava B-, C- ja E-vitamiinin lähde. Lisäksi sininen marja sisältää esimerkiksi magnesiumia ja sinkkiä. Huom! Muista, että mustikan sisältämä C-vitamiini häviää, jos marjat keittää.

2. Ne tekevät hyvää sydämelle

Tutkimusten mukaan mustikoiden syöminen voi pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Syy löytyy marjan flavonoideissa, jotka estävät verisuonten tukkeutumista.

3. Ne hellivät hipiää

Sininen marja sisältää runsaasti antioksidantteja, joiden on todettu tekevän hyvää iholle.

4. Ne auttavat navan alapuolen vaivoihin

Mustikka on pullollaan ainesosia, jotka auttavat pitämään virtsateiden bakteerikannan luonnollisena. Asiantuntijoiden mukaan marja onkin tehokas lääke virtsatietulehduksen ennaltaehkäisyssä. Lisäksi mustikoista saattaa olla apua ruuansulatuselimistön ongelmiin kuten ripuliin ja ummetukseen.

5. Ne taistelevat syöpää vastaan

Tutkimuksissa on havaittu, että mustikan sisältämä antosyaniini voi pienentää riskiä sairastua syöpään. Puoli kupillista päivässä riittää!

6. Ne terävöittävät näköä

Tutkijat ovat huomanneet, että mustikoiden syöminen suojaa silmiä ja jopa parantaa näkökykyä.

7. Ne ovat aivojen kaveri

Pienen marjan vielä pienemmät siemenet sisältävät aivojen toiminnalle tärkeitä hyviä rasvahappoja. Kupillinen (eli noin 2,5 desilitraa) mustikkaa päivässä saattaa myös parantaa muistia ja oppimistuloksia.

8. Ne ovat ilmaisia

Toki kaupassa mustikoiden kilohinta saattaa nousta melko korkeaksi. Mutta jokamiehenoikeudella kaikki voivat käydä niitä metsästä keräämässä veloituksetta.

9. Ne ovat pirun herkullisia!

Mikäs sen parempi syy syödä enemmän mustikoita. Nauti herkku sellaisenaan, sujauta puuroon tai leipaise piiraaseen – mustikka toimii monessa muodossa. Lue parhaat mustikkareseptimme täältä