Mindfulnessista löytyy ratkaisu moneen ongelmaan – myös sokerin vähentämiseen. Kuva: Shutterstock
Mindfulnessista löytyy ratkaisu moneen ongelmaan – myös sokerin vähentämiseen. Kuva: Shutterstock

Jos sokerin lisäämisestä kahviin haluaa luopua, kannattaa se tehdä kertaheitolla tai mindfulnessin avulla.

Suomalaiset ovat tunnetusti kahvin suurkuluttajia, ja erilaisia kahvinjuojia on lukemattomia. Moni nauttii juomansa mustana, jolloin kahvissa on myös vähiten kaloreita, mutta toisille kahvi ei ihan sellaisenaan maistu. Kun sokerin tai maidon lisäämiseen tottuu, tavasta on vaikea päästä eroon.

Varsinkin sokerin lisääminen kasvattaa kahvin kalorien määrää huomattavasti, ja moni toivoisikin voivansa juoda kahvinsa makeuttamattomana. Psychology Today -sivusto kertoo uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan sokerista pääsee parhaiten eroon mindfulnessin avulla sen sijaan, että vähentäisi sokerin käyttöä hiljalleen.

Lue myös: Kaikki osaavat meditoida! 4 toimivaa tapaa sinulle, jolta se ei muka luonnistu

Tutkimuksessa tarkkailtiin kolmea ryhmää, joiden jäsenet käyttivät sokeria kahvissaan. Yksi ryhmä lakkasi käyttämästä sokeria kertaheitolla, toinen ryhmä vähensi sokeria hiukan joka toinen päivä ja kolmas ryhmä käytti apunaan mindfulnessia.

Kaikkein parhaimmat tulokset tulivat yllättäen kolmannesta ryhmästä. Ryhmän jäsenet joivat kahvinsa ilman sokeria, mutta kiinnittivät juomaan samalla enemmän huomiota. He muun muassa tarkkailivat kahvin höyryämistä, haistelivat kahvia, pohtivat suutuntumaa ja makua juomisen aikana sekä kiinnittivät huomiota tunteisiin, joita heille syntyi kahvin juomisen aikana.

He, jotka vähensivät sokeria pikkuhiljaa, pitivät kahvinsa mausta koko ajan vähemmän.

Mindfulnessin lisäksi sokerin jättäminen kertaheitolla toimi suhteellisen hyvin sokerittomaan kahviin tottumisessa. Puolestaan he, jotka vähensivät sokeria pikkuhiljaa, pitivät kahvinsa mausta koko ajan vähemmän.

Jos siis sokerista haluaa eroon, ei kannata totutella sokerittoman kahvin makuun vähitellen. Parasta on aistia sokeritonta kahvia mahdollisimman, sekä kiinnittää huomiota niihin asioihin, jotka miellyttävät eniten.

Olet ehkä nähnyt hyönteisruuasta juttuja tai jopa maistanut heinäsirkkaa, mutta epäilitkö ötököiden tulevan lautasille vasta parin kymmenen vuoden kuluttua? Taisit luulla väärin. Tällä viikolla laki muuttui niin, että hyönteisiä voi myydä ruuaksi Suomessa.

60 päivän sisällä S-marketista voi ostaa hyönteisruokaa. Näin arvioi Nordic Insect Economyn perustaja Santtu Vekkeli, joka uskoo, että hyönteisruuasta tulee Suomessa nopeasti todella suosittua sen hyötyjen ja helppouden ansiosta.

– Hyönteisruoka on ravitsemuksellisesti sekä makuasioiden ja ympäristön kannalta hyvää ruokaa. Hyönteisistä saa muun muassa proteiinia, B12-vitamiinia ja rautaa enemmän kuin lihasta. Hyönteiset ovatkin ruuille ennemmin parannus kuin jatke, esimerkiksi ravintoköyhästä pastasta saa todella hyvän hyönteisten avulla, Vekkeli sanoo.

”Hyönteiset voidaan kasvattaa hyvin ympäristöystävällisesti.”

– Lisäksi hyönteiset voidaan kasvattaa hyvin ympäristöystävällisesti. Huonoimmillaankin hyönteiset voittavat broilerin, joka on tuotantolihoista ekologisin.

Naposteluhyönteisiä oluen kanssa ja hyönteissuklaata

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti tällä viikolla, että Suomi tulkitsee uudestaan muutamien muiden Euroopan maiden perässä EU:n uuselintarvikeasetusta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun aiemmin hyönteisten kasvatus ja myynti elintarvikkeena oli kiellettyä, nyt hyönteisistä tehdään virallinen elintarvike.

Vekkeli arvioi, että ensimmäiseksi asiakkaiden saataville tulevat baareissa myytävät snäksihyönteiset sekä ruokaan lisättävät jauheet. Mahdollisuuksia on kuitenkin aika rajattomasti.

”Ensimmäiseksi baareissa aletaan tarjoilemaan napostelusirkkoja ja -toukkia.”

– Ensimmäiseksi varmaan baareissa aletaan tarjoilemaan napostelusirkkoja ja -toukkia esimerkiksi oluen kyljessä, mikä on esimerkiksi Meksikossa yleistä.

Kokonaiset kuivatut hyönteiset sekä hyönteisjauheet tulevat Vekkelin arvion mukaan ruokakauppoihin ensimmäisenä.

– Ensimmäisenä saataville tulevia hyönteisiä ovat erilaiset toukat ja sirkat, kuten kotisirkka, kaksitäpläsirkka, jauhopukin toukka ja kuhnurin toukka, Vekkeli sanoo.

Seuraavaksi kauppoihin voisi Vekkelin vision mukaan tulla elintarvikkeita, joissa on käytetty hyönteisjauhoa. Sellaisia voisivat olla hyönteismakkara, -keksit, -leipä, -nugetit ja suklaa. Tällä hetkellä Hollannissa myytävät hyönteisjauhoa sisältävät mikroruuat, kuten nugetit, maksavat noin 4 euroa, suklaapatukat 2 euroa.

Toukkia ja sirkkoja lautasella – monia ajatus saattaa vähän puistattaa, mutta todellisuudessa Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista haluaisi silti kokeilla hyönteisten syömistä. Vaikka muutos onkin hyvä ja tärkeä, se ei Vekkelin mukaan ole maailmaa mullistava: kyse on vain uudesta ruoka-aineesta tuhansien muiden joukossa.

Jauheella liikkeelle

Jos ötököiden syöminen jännittää, ei se mitään: heti ei tarvitse repäistä ja kokeilla kokonaisten, kuivattujen hyönteisten käyttöä. Maltillisemmin voi aloittaa esimerkiksi jauheista.

– Niiden, jotka vielä vähän epäilevät hyönteisruokaa, kannattaa kokeilla ensin vaikka hyönteissuklaata. Se on tavallaan proteiinisuklaata, koska siihen on vain lisätty vähän hyönteisjauhetta. Myös hyönteisleipä on hyvä mistä aloittaa, tai voi tehdä esimerkiksi banaanilättyjä, jotka on hyönteisjauheella tehty valkuaispitoiseksi. Kun hyönteisjauhetta käyttää alle 10 prosenttia ruuan raaka-aineista, hyönteinen ei maistu ollenkaan, Vekkeli sanoo.

Ota banaanilettujen ohje talteen siltä varalta, että syksymmällä haluat kokeilla lisätä siihen pikkuisen hyönteisjauhetta!

Jos taas hyönteisruuasta on todella innoissaan, Vekkelin mukaan ihan ensimmäiseksi ei silti kannata syöksyä metsään naaraamaan heinäsirkkoja ruuan lisukkeeksi.

– Toki itselleen voi luonnosta kerätä hyönteisiä jos luottaa, että tunnistaa lajit, mutta sitä ei yleensä suositella. Itse kasvattaminenkin on vähän siinä ja siinä, kannattaako sitä tehdä, jos ei tiedä varmasti, mitä tekee. Se on vähän niin kuin sienestämistä: jos ei ole ihan varma, niin se on vähän huono idea. Turvallisinta on ostaa hyönteiset kaupasta.

”Suomesta voi ihan hyvin tulla johtava länsimaa ruokahyönteisten kasvatuksessa ja myymisessä.”

Vekkeli uskoo, että hyönteisruuasta tulee niin suosittua, että se tarjoaa esimerkiksi paljon uusia työpaikkoja Suomessa.

– Suomessa on alasta laadukasta tutkimusta, aktiivisia yrityksiä sekä innokasta maaseudun kehitystä, joten Suomesta voi ihan hyvin tulla johtava länsimaa ruokahyönteisten kasvatuksessa ja myymisessä muutaman vuoden sisällä. Se tarkoittaa myös satoja farmeja ja siten myös jopa tuhatta työpaikkaa, jos asiat menee hyvin. Saadaan hyvää, terveellistä ja ekologista ruokaa sekä uusi liiketoiminnan ala, Vekkeli summaa.

Uuden tutkimuksen mukaan suklaanhimosta kuukautisten alla voikin syyttää yhteiskuntaa eikä biologiaa.

Iskeekö sinullekin hirveä suklaanhimo, kun se aika kuukaudesta lähestyy? Et ole ainoa, sillä jopa puolet amerikkalaisnaisista kokee samoin, kertoo uusi tutkimus.

Tutkijat ovat olettaneet, että hormonaaliset vaihtelut tai ravitsemukselliset puutteet voisivat olla syynä tähän. Uusi tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että kuukautisiin liittyvää suklaanhimoa säätelevät ennemmin kulttuuriset normit kuin kehon toiminnot, Health.com kirjoittaa.

Tutkimuksessa verrattiin 275 naisen kyselyvastauksia suklaanhimosta, kulttuurista ja kuukautisia edeltävistä oireista (PMS). Naiset opiskelivat Albanyn yliopistossa New Yorkissa. Tutkittavat olivat kotoisin yli 25 eri maasta ja tulivat erilaisista taustoista. Tutkijat halusivat mukaan myös osallistujia, 1) jotka olivat syntyneet Yhdysvaltojen ulkopuolella, 2) joiden vanhemmat olivat syntyneet Yhdysvaltojen ulkopuolella, 3) jotka olivat asuneet muissa maissa tai 4) puhuivat varttuessaan pääosin muuta kieltä kuin englantia.

Näin naiset vastasivat

Tutkimuksen merkittävä löydös oli se, että harva Yhdysvaltojen ulkopuolella syntynyt nainen uskoi kuukautiskiertonsa vaikuttavan suklaanhimoon, kun taas amerikkalaissyntyisillä tutkittavilla asia oli päinvastoin.

41 prosenttia amerikkalaissyntyisistä naisista, jotka kasvoivat puhuen toista kieltä, ja 33 prosenttia Yhdysvalloissa syntyneistä, englantia puhuvista naisista ilmoittivat, että he olivat kokeneet suklaanhimoa tiettyyn aikaan kuukautiskiertoaan. Vain 17 prosenttia muissa maissa syntyneistä naisista raportoi samaa.

Himot yleisiä Pohjois-Amerikassa

Tutkimuksessa psykologian apuprofessorina toiminut Julia Hormes sanoi, että himot tai ainakin niiden tietyt elementit saattavat olla ominaisia vain pohjoisamerikkalaisille.

Tämä ei ole ensimmäinen tutkimus, joka viittaa siihen, että PMS-oireisiin kuuluvat ruokahimot ovat tietynlaisen elämäntyylin ja kulttuurin tuotetta. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että vain 28 prosenttia espanjalaisista naisista himoitsee suklaata kuukautisten alla. Vain kuusi prosenttia egyptiläisistä naisista puolestaan kaipaa suklaata ylipäätään.

Hormesin mukaan kaikkissa kielissä  ei edes ole olemassa himo-sanaa.

Tutkimustulosten perusteella suklaanhimot ovat naisten päässä – eivätkä ne ole millään tavalla sidonnaisia kehon biologisiin toimintoihin, Hormes sanoo.

Vuonna 2014 Hormesin tutkimus osoitti, että myös raskaudenaikaiset himot ovat pitkälti kulttuurillinen juttu.

Himoan kelvollista suomen kieltä

Himoitsetko sinäkin suklaata ennen kuukautisia? Perustelu ”hormoneista se vain johtuu” onkin valetta

Himoatko on samanlaista pissiskieltä kuin edukas. Sellaiset toimittajat, joita on koulussa kiinnostanut enemmän meiccaus, seuccaus, oman perseen tutkiminen peilistä ja selfieiden julkaiseminen siitä eli omasta fiksuimmasta kohdastaan (siis perseestä), voivat kirjoittaa "minä himoan suklaata" sen sijaan että käyttäisivät suomen kieltä persun sijaan ja kirjoittaisivat "minä himoitsen suklaata". Jos "toimittaja" kirjoittaa "himoan", hän todellisuudessa himoitsee ja edustaa älyllistä laiskuutta jos...
Lue kommentti