”Liikunnan käsite on laaja. Se voi olla tanssimista tai siivoamista”, psykologi Satu Lähteenkorva muistuttaa. Kuva: Rami Marjamäki
”Liikunnan käsite on laaja. Se voi olla tanssimista tai siivoamista”, psykologi Satu Lähteenkorva muistuttaa. Kuva: Rami Marjamäki

Kun haluaa muutosta, ei ole hyvä jäädä yksin. – Ajattele, että olet verso, jolla on tukipylväs, psykologi Satu Lähteenkorva sanoo ja antaa 14 muutakin vinkkiä.

Psykologi Satu Lähteenkorva, 43, on Ylellä alkavan Vaaka-kapina-ohjelman asiantuntija. Hän itse sanoo harjoitelleensa painonhallintaa koko elämänsä.

– Olen kulinaristi ja rakastan ruuanlaittoa ja syömistä. Inhosin ennen liikuntaa, mutta liikuin esteettisistä syistä, hän kertoo.

Lähteenkorva löysi liikkumisen ilon nelisen vuotta sitten.

– Ymmärsin silloin, että liikunnan käsite on todella laaja. Ei tarvitse juosta hampaat irvessä lenkkejä, vaan tanssiminen, siivoaminen ja kävely ovat liikuntaa yhtä lailla.

”Syön rennosti, niin kuin elämään sillä hetkellä sopii.”

Samalla muuttui suhde painonhallintaan.

– Nykyään painan hieman enemmän kuin nuorempana mutta olen tyytyväinen. En käy juuri koskaan vaa’alla, sillä vaatteeni ja oloni kertovat riittävästi.

– Annan myös painoni vaihdella viidellä kilolla vuoden sisällä. Kutsun sitä vapausasteeksi. Syön rennosti, niin kuin elämään sillä hetkellä sopii. Jos on stressaava kausi töissä, en ota lisäpaineita oikein syömisestä tai liikunnasta.

Näin Lähteenkorva vinkkaa:

1. Olemme oppineet, että hoikka ihminen on onnellinen, ahkera ja hänellä on hyvä itsekuri. Mutta hoikkuus ei tee onnelliseksi, eikä kukaan saa arvostella sinua, jos painosi nousee.

2. Rakasta itseäsi. Jos tykkäät itsestäsi, haluat itsellesi hyvää. Jos olosi on epämukava, tee itsellesi hyvä olo.

3. Kun muutosvimma iskee, moni syöksyy aloittamaan dieetin. Silloin muutos epäonnistuu helposti. Pysähdy ensin miettimään, miksi haluat muutosta. Jos syy ei ole selvä, toteuttamisesta lipsuu helpommin.

”Ota aikaperspektiiviksi hauta: miten olet tyytyväinen koko elämäsi.”

4. Ota realistinen tavoite. Jos haluat hoikistua 8 kiloa kuukaudessa, sohvalle on helppo jämähtää pienestäkin epäonnistumisesta, koska tavoite on mahdoton. Ota aikaperspektiiviksi hauta: miten olet tyytyväinen koko elämäsi.

5. Painon muuttaminen vaatii mielen muuttumista. Se taas vaatii ainakin puolesta vuodesta vuoteen. Vasta silloin alkaa tapahtua. Kun lakkaa laihduttamasta, laihtuu.

6. Jos haluat elämääsi lisää liikuntaa tai aikaa hyvinvoinnillesi, karsi jotain muuta. Tee henkinen Konmari: karsi töitä, harrastuksia, muita menoja, jopa ihmisiä. Et saa hyvää itsellesi, jos aika menee aina kaikkeen muuhun.

7. Hanki itsellesi hyväntahtoinen ihmissuhde, jossa saat olla sellainen kuin olet. Sen ei tarvitse olla parisuhde, vaan ystävä, Facebook-yhteisö, jumpparyhmä. Ajattele, että olet verso, jolla on tukipylväs.

8. Puhu itsestäsi kauniisti, sillä kieli vaikuttaa mieleen ja myös mieli kieleen.

” Ota niin pieniä askeleita, että onnistut niissä ja innostut.”

9. Mieti, missä olet hyvä. Jos hallitset painoasi päiväsaikaan ja osaat kieltäytyä pullasta työpaikalla, käytä onnistumisen tunnetta iltaisin apunasi, kun makeanhimo iskee.

10. Onnistuminen tuo innostumista ja innostuminen onnistumista. Ota niin pieniä askeleita, että onnistut niissä ja innostut. Jos olet esimerkiksi nollakuntoinen etkä jaksa liikkua yhtään, kävele viikossa kaksi kertaa viisi minuuttia. Kun onnistut, voit innostua kävelemään kolmekin kertaa.

Näin Lähteenkorva itse tekee:

1. Tiedän, että onnistun painonhallinnassa arkipäivisin. Siksi sallin itseni herkutella viikonloppuisin.

2. Pidän aina esillä hedelmiä ja yrttejä. Ne muistuttavat terveellisistä vaihtoehdoista.

3. Jos makeanhimo iskee illalla, juon puoli litraa vettä ja keitän teetä. Otan aikalisän. Sinä aikana ehdin miettiä, haluanko makeaa sittenkään.

4. Moni syö kuin hengenhädässä. Minäkin saatoin perjantai-iltaisin syödä puoli peltiä pizzaa, mutta nykyään sanon itselleni, että ei hätää, kaikki on hyvin. Rauhoitun ja syön sopivasti.

5. Silittelen vatsaani ja kehun kehoani. Vaikka runsautta on nyt enemmän, olen tyytyväinen. Olen kuin latinomama: olen saanut runsautta myös persoonaani ja nautin siitä.

Suomalainen unitutkija Olli Polo väittää Helsingin Sanomissa, että pitkäaikainen väsymys on jo epidemia.

Unitutkija, fysiologian dosentti Olli Polo on tutkinut ja hoitanut uransa viimeiset kymmenen vuotta kroonista väsymysoireyhtymää. Hänen mielestään väsymyksestä on syntynyt jo yhteiskunnallinen epidemia, joka näkyy erityisesti lapsissa ja nuorissa.

– Koskaan aiemmin urallani en muista, että olisin joutunut kirjoittamaan näin paljon lausuntoja lapsille ja nuorille, että heillä on niin vaikea-asteinen väsymys, että se haittaa aivotoimintaa ja sen takia tarvitaan lyhennettyä koulupäivää tai kotiopetusta, Polo kertoo Helsingin Sanomille.

Polo sanoo, että pitkäaikainen ja toimintakykyä heikentävä väsymys alkaa olla kansansairauden luokkaa.

– Noin kolmasosa väestöstä kärsii siitä. Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.

”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.”

HS:n mukaan Polo on hoitanut väsymysoireyhtymäpotilaita klinikallaan kokeellisin hoitomenetelmin, jotka ovat synnyttäneet muissa lääkäreissä vastustusta ja johtaneet Valviran varoitukseen. Unitutkijan itsensä mielestä väsymystä ei haluta myöntää kansanterveydellisenä ilmiönä, koska sen pelätään lisäävän terveydenhuollon kustannuksia.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Krooninen väsymysoireyhtymä on tila, jossa keskeisenä oireena on yli kuusi kuukautta jatkunut väsymys ja potilaan toimintakyky on merkittävästi heikentynyt, kertoo Duodecim.

Ennen kuin kirjoitat hakukenttään ”krooninen väsymysoireyhtymä”, kannattaa pysähtyä ja miettiä!

Krooninen väsymysoireyhtymä ei ole todellakaan ainoa asia, joka aiheuttaa väsymyksen tunnetta. Voimattomuutta saattaa aiheuttaa esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, raudan puute tai stressaava elämäntilanne.

Linkin korjaus 21.24: Duodecim-linkki on vaihdettu uudempaan artikkeliin.

Markus Jansson

Unitutkija väsymysepidemiasta HS:lle: ”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä”

Teillä on VANHA JA VÄÄRÄ LINKKI DUODECIMIN JUTTUUN!!! Uusi artikkeli Kroonisesta väsymysoireyhtymästä on tämä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01194 Kyse on somaattisesta, neuroimmunologisesta dysautomiaa aiheuttavast aineenvaihduntasairaudesta, jonka uusi nimi on Systeeminen Rasitusintoleranssisairaus (SEID). Sillä ei ole mitään tekemistä minkään "väsymyksen" kanssa, älkää käyttäkö tuota harhaanjohtavaa ja vähättelevää termiä! Tukiryhmä FB:ssä https://www...
Lue kommentti

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.

Työpäivän osittainen seisominen todella auttoi lihasjumeihin, noidannuoleen ja lisäsi vireystasoa.

Toimistotyöläinen, joko seisot työpäivän aikana?

Kannattaisi ainakin kokeilla! Sanotaan, että istuminen on uusi tupakka. Se lihottaa ja voi aiheuttaa sydänongelmia ja jopa syöpää. Mashable uutisoi brittitutkimuksesta, jonka mukaan kahdeksan tunnin työpäivää tekevän toimistotyöläisen tulisi seistä kaksi tuntia ja totuttelujakson jälkeen jopa neljä tuntia päivässä.

Myös fysioterapeutti Riikka Ilmevalta Virkisteristä kehottaa taukojumppaamaan ja seisomaan osan työpäivästä. 

– Seisoessa asentoa ylläpitävät lihakset aktivoituvat ja energiankulutus kasvaa. Seisominen myös aktivoi hermostoa, eli se aktivoi myös vireystilaa. Myös aineenvaihdunta tehostuu, ja tutkimusten mukaan seisoen töitä tekevillä on kapeampi vyötärönympärys kuin istujilla. Seisominen hillitsee jopa nälän tunnetta, Riikka Ilmivalta kertoo.

Pakkohan sitä oli kokeiltava!

MILLAISTA SE OLI?

Toimituksemme kaksi pari-kolmekymppistä työkaverusta, Venla ja Hertta, nousivat seisomaan kuukauden jokaisena työpäivänä noin kymmeneksi minuutiksi kerran tunnissa. 

23-vuotiaan Venlan liikuntarutiinit katkesivat kesän alkaessa kuin seinään muuton ja uuden työn myötä. 

– En ole koskaan halunnut tehdä liikunnasta pakkoa, joten kieltäydyin tuntemasta asiasta huonoa omatuntoa. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun niskani lakkasi kääntymästä kokonaan sivulle, tajusin, että jotain olisi pakko tehdä, hän kertoo.

Venla varasi ensiavuksi ajan hierojalle, mutta halusi lisätä aktiivisuutta myös tavallisiin työpäiviin. Hän päätti seistä jokaisena työpäivänä noin 10 minuuttia kerran tunnissa. 

”Enää en voisi kuvitella istuvani koko työpäivää.” 

Toinen testaajista, 32-vuotias Hertta harrastaa säännöllisesti esimerkiksi uimista, kotijumppaa ja kävelyä, mutta sai siitä huolimatta niin pahan noidannuolen, että ei pystynyt viikkoon tekemään töitä istuen. Ensimmäisen viikon ajan hän seisoi jopa palavereissa, sillä selkä ei yksinkertaisesti kestänyt istumista. Aloitusviikon jälkeen myös Hertta seisoi vähintään kymmenen minuuttia kerran tunnissa.

– Vaikka selkään sattui, en jäänyt sairauslomalle, koska olin kuullut, että noidannuoli voi pahentua maatessa. Seisten työskentely kannatti, sillä kipu lähti kokonaan viikossa. Kahdeksan tunnin päivittäisen seisomisen kesti, kun välillä venytteli ja käveli ympäriinsä.  

TULIKO TULOKSIA?

Keskittymistä ja luovuutta vaativan työn tekeminen seisoen oli aluksi yllättävän haastavaa.

– Jo muutaman minuutin jälkeen nojasin huonoryhtisenä työpöytää vasten, paino vain toisen jalan päällä. Koska hyvä työasento vaati jo itsessään pientä keskittymistä, huomasin, että haastavat ja paljon ajattelua vaativat tehtävät onnistuivat paremmin istuen. Otin kuitenkin tavaksi nostaa työpöydän seisomakorkeuteen aina sähköposteja lukiessani ja tehdessäni muita rutiinitöitä, Venla kertoo.

Kroppa tottui seisomiseen jo muutamassa päivässä. Kuukauden jälkeen seisomisen aikaansaama muutos hyvinvointiin oli yleisen aktiivisuuden lisääntyminen.

”Pian työtuolilta teki automaattisesti mieli nousta liian pitkän istumisen jälkeen.”

– Seistessäni huomasin usein myös venytteleväni, pyöritteleväni hartioitani ja vaihtavani asentoa. Seisomiseen myös tottui, ja pian työtuolilta teki automaattisesti mieli nousta liian pitkän istumisen jälkeen, Venla kertoo.

– En voisi edelleenkään työskennellä pelkästään seisten, mutta aion ehdottomasti jatkaa kokeilua. Työasennon vaihtaminen kesken päivän piristää, eikä niska- ja hartiaseutukaan ole enää jumiutunut samalla tavalla.

Myös Hertta huomasi, että seisominen silloin tällöin teki aktiivisemmaksi: seistessään hän pyöritteli hartioitaan, venytteli ja teki toimistossa pieniä kävelykierroksia.

– Enää en voisi kuvitella istuvani koko työpäivää. Noidannuoli häipyi viikossa, ja istumisesta aiheutuvat lihasjumit ovat pysyneet poissa. Olo on ollut muutenkin energisempi. Jos vaikka iltapäivällä tuntee, että olen tauon tarpeessa, istumaan nousu tai pieni kävelykierros toimistossa virkistää paitsi kropan, myös mielen.

Fysioterapeutti Riikka Ilmivalta ei ihmettele tuloksia.

– Seisominen on kokonaisvaltaista. Tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnin lisäksi se parantaa iloisuutta, onnellisuutta ja tyytyväisyyden tunnetta. On viitteitä, että työn hallinnan tunteetkin lisääntyvät, Riikka sanoo.

Liikunta on lääke myös selkävaivoihin.

– Selkäkipuiset voivat seistä paremmin kuin istua, sillä selkä on seistessä paremmassa asennossa ja paine jakautuu tasaisemmin. Usein noidaanuolessa liike auttaa laukaisemaan lihassapasmin.

Fysioterapeutti Riikka Ilmivallan vinkit töissä seisomiseen:

  1. Tauota istumista ja vähennä staattista paikallaanoloa. Jos haluat minimoida istumisen haittoja, sinun tulee nousta seisomaan minimissään puolen tunnin välein vähintään minuutiksi.
  2. Seiso vatsa kiinni työpöydässä niin, että kyynärpää on suorassa kulmassa ja tietokoneen näyttö on yläreunan silmien tasalla.
  3. Hyvässä perusasennossa paino on tasaisesti molemmilla jaloilla ja keskivartalossa on hyvä kannatus. Mikään staattinen asento ei ole hyväksi pidemmällä aikavälillä, joten vaihtele painoa puolelta toiselle ja nostele jalkoja.
  4. Parhaissa seisomakengissä on pehmeä ja paksu pohja, ja niissä on hieman korkoa. Lättänät ballerinat ja korkeat korkokengät eivät ole parhaita seisomiseen.
  5. Kuuntele omaa kroppaa. Kropat ovat erilaisia, joten kestämme seisomista varsinkin aluksi eri tavoin. Jos olet istunut koko työurasi, aloita seisominen omien tuntemusten mukaan.
  6. On hienoa, jos pystyt seistä puolet työpäivästä, mutta seisomisesta ei tarvitse tehdä suoritusta. Kannattaa istua heti, kun selkä tai jalat väsyvät.
  7. Aktivoi kroppaa monipuolisesti myös työpäivän aikana: seiso, kävele välillä, venyttele, pyörittele lantiota ja hartioita.
  8. Jos sinulla ei ole ylös nostettavaa pöytää, voit tehdä läppärin alle korokkeen vaikka kirjoista tai laatikosta.
  9. Voit aktivoida kroppaa istumalla osan työpäivästä vaikka jumppapallon tai tasapainotyynyn päällä. Myös työtuoleja on erilaisia, kuten vaikkapa satulatuoleja.
  10. Jos työpaikallasi ei suhtauduta taukoliikuntaan ja seisomiseen myönteisesti, puhu asiasta esimiehen kanssa.

Ennen testiä epäilen: jaksanko halailla tyynyä joka yö?

Kunnollinen tyyny ja peitto. Niihin olen aina panostanut. Koska nukun mieluusti kyljelläni, niskatyyny on ollut ehdoton hankinta. Vieressä on hyvä olla myös tavallinen tyyny, sillä levottomana nukkujana käännyn helposti toiseen suosikkiasentooni, mahalleni.

Vatsallaan nukkuminen on kuitenkin kehon kannalta kaikkein raskain asento. Se myös tekee minut helposti turvonneen näköiseksi, koska nesteet kertyvät yön aikana kasvoihin ja esimerkiksi silmäpussit pullistuvat entistä suuremmiksi.

”Olen superlevoton nukkuja. Saatan vaihtaa asentoa minuutin välein.”

Unitestit ja -kotimittarit ovat todistaneet, että olen superlevoton nukkuja. Saatan vaihtaa asentoa minuutin välein. En kärsi mistään perussairauksista ja nukun yleensä seitsemän–kahdeksan tuntia. Olen huomannut viime aikoina, että alaselkäni saattaa olla huonosti nukutun yön jälkeen jäykähkö hetken. Ystävät ja fysioterapeutit ovat monesti suositelleet vartalotyynyä.

Asentotyyny. Lisätyyny. Halityyny. Poikakaverityyny. Rakkaalla petikaverilla, vartalotyynyllä, on monta nimeä. Vartalon pituisia tyynyjä on ollut markkinoilla jo vuosia. Tänä vuonna työfysioterapeutti Jenni Ahopelto julkaisi kirjan Paranna untasi – opas nukkumisergonomiaan, jossa hän hehkutti vartalotyynyn hyötyjä. Tyynyn avulla muun muassa vartalon kuormitus jakautuu laajemmalle alueelle eikä keho lysähdä niin helposti patjaa vasten.

– Väitän rohkeasti, että jos kaikki työikäiset suomalaiset käyttäisivät ergonomista asentotyynyä, vähenisivät työikäisten niska-hartiaongelmat, selkähaasteet sekä olkapäähaasteet merkittävästi. Työergonomiasta ja kuntoutumisesta saataisiin ehdottomasti parempaa hyötyä, Ahopelto sanoo kirjassaan.

Olen kuullut paljon hyvää vartalotyynystä, mutta en tiedä, miksi en ole aiemmin kokeillut sitä. Olen kyllä kotona laittanut tyynyn jalkojen väliin ja joskus kietonut osan peitostakin. Tyyny haarojen välissä auttaa lantiota ja vartaloa pysymään suorassa sekä vähentää alaselkään kohdistuvaa painetta. Mutta rauhattoman unikiereskelyni vuoksi tyynyt putoavat matkasta todella nopeasti.

Lue lisää! Nukutko kyljelläsi? Helppo tyynykikka tuo paremmat unet

Sitten testataan!

  1. Mikä? Kaupoista löytyy monenlaisia vartalotyynyjä. Halvimmat maksavat parikymppiä ja hintavimmat satoja euroja. Saattaa kuulostaa kalliilta hankinnalta, mutta olen maksanut myös parhaimmista niskatyynyistäni lähes 200 euroa – ja huomannut selkeän eron nukkumistyytyväisyydessäni.
    Tällä kertaa käytössäni on Familon Ergo Selkä -lisätyyny, joka maksaa 99 euroa.
    Puolittainen kylkiasento saa tukea vartalotyynystä. Kuva: Annakaisa Vääräniemi
    Puolittainen kylkiasento saa tukea vartalotyynystä. Kuva: Annakaisa Vääräniemi
  2. Miten? Lisätyynyn pituus on 1,5 metriä. Pöyhin siitä mukavan unikaverin asettamalla tyynyn toisen pään jalkojeni väliin ja halaamalla toista päätä. Kylkiasennon lisäksi vartalotyynyä suositellaan puolittaisessa kylkimakuuasennossa nukkuville, joiden toinen jalka on koukussa tyynyn päällä ja toinen suorassa vierellä.
    Hyvin nukuttu yö tekee ihmeitä keholle ja aivoille. Onko tästä asennosta pakko liikkua mihinkään?
    Hyvin nukuttu yö tekee ihmeitä keholle ja aivoille. Onko tästä asennosta pakko liikkua mihinkään?
  3. Mikä fiilis? Pari ensimmäistä yötä taistelen ja hikoilen tyynyni kanssa. Vartalotyyny tuntuu siltä, kuin puoli kehoani olisi peitetty superpaksulla peitolla. En halua luovuttaa, vaikka Ahopellon mukaan kaikki eivät totu vartalotyynyyn. Annan vartaloni hikoilla ja jatkan kuumia uniani – kunnes kolmannen yön jälkeen olen täysin rakastunut poikakaverityynyyni.
    Aamulla älypuhelimeeni yhdistetty unimittari kertoo, että nukuin koko vuoden rauhallisimman yön. Unenaikaisia liikkeitä oli todella vähän, ja heräänkin erittäin virkeänä 7,5 tunnin yöunien jälkeen. Samat kuviot ovat jatkuneet siitä lähtien: Nukahdan superonnellisena tyynyäni halaten. Rauhattomat unet ja aamujäykkyys ovat niin ikään poissa. Enkä enää hikoile – mikä saattaa johtua siitäkin, että sää on muuttunut syksyisemmäksi ja kotona on viileämpää.
    Tyynyni ei ole ihmeidentekijä, joka ratkaisee kaikki uniongelmani. Mutta se on tehnyt rauhattomasta nukkumisestani selvästi tasaisempaa ja syvempää. Nukahtaminenkin on jotenkin helpompaa, kun kroppa rentoutuu poikakaverityynyä halaten.

Kysely

Nukutko vartalotyynyn kanssa?