Oletko sinä onnellinen? Vastaa jutun lopussa. Kuva: Shutterstock
Oletko sinä onnellinen? Vastaa jutun lopussa. Kuva: Shutterstock

Onnellisuuteen voi todellakin vaikuttaa. Tästä listasta selviää, mitä onnellinen tekee ja miten ajattelee toisin kuin onneton.

1. Ei takerru asioihin, joita ei pysty hallitsemaan

Brexit, Donald Trumpin valinta presidentiksi, niin monen suuren kulttuurivaikuttajan kuolema. Vuonna 2016 tapahtui asioita, joita moni piti surullisina tai uhkaavina. Yksi asia, joka vaikuttaa kenties eniten ihmisen onnellisuuteen, on se, miten suhtautuu asioihin – myös niihin, joita ei pidä hyvinä tai arvoilleen sopivina. Onnellinen ihminen hyväksyy tosiasiat, on tietoinen niistä, mutta ymmärtää, mihin asioihin hän voi vaikuttaa ja mihin ei. Tämä ei silti tarkoita välinpitämättömyyttä.

2. Valitsee tarkasti, mihin käyttää energiansa

Tyytymättömyys ja epäoikeudenmukaisuus saavat monet meistä tunteen valtaan. Mutta onnellinen ihminen miettii tarkasti taistelunsa eli sen, mihin oman energiansa käyttää. Hänellä on suhteellisuudentajua, eikä hän tuhlaa voimiaan turhaan valittamiseen.

Myös kyky olla kiitollinen on merkki siitä, että on kaikki mahdollisuudet onnellisuuteen. Se toimii esimerkiksi näin:

  • Pidä kirjaa asioista, joista olet kiitollinen.
  • Tai kerro läheisellesi joka ilta, mitkä asiat ovat tänään sinua ilahduttaneet.

Helppoa, halpaa ja myös toimivaksi todistettua!

3. Nukkuu riittävästi

Väsynyt ihminen on taipuvainen kielteisiin tunteisiin. Sen todistaa tiedekin. Eräässä tutkimuksessa selvisi, että väsyneet opiskelijat eivät pystyneet muistamaan juurikaan mitään mukavia muistoja. Tämä johtuu siitä, että uupuneena aivojen kaikki osat eivät toimi kunnolla.

Myönteisiä muistoja tuottava aivojen osa siis kärsii univelasta harvinaisen paljon. Sen sijaan univelka ei vaikuta samalla tapaa siihen osaan, jossa kielteiset tunteet syntyvät.

Lue myös: Heräsitkö pahalla tuulella? 5 minuutin harjoitus tekee päivästäsi heti paremman

4. Kuuntelee arvojaan – ja tietää rajansa

Monille on tärkeää, että he tekevät asioita, jotka sopivat heidän arvoihinsa, oli se sitten työtä tai vapaa-ajan menoja. Tämä on luonnollista, sillä jos joutuu elämään arvoristiriitojen keskellä, joutuu helposti tilanteeseen, jossa kaduttaa koko ajan eikä ole motivoitunut.

5. Treenaa pitkin viikkoa

Aivot terästyvät, stressi saa kyytiä, itsetunto nousee, uni maistuu ja seksi luistaa. Liikunnalla on tutkitusti lukuisia terveysvaikutuksia. Bristolin yliopiston tutkimus osoittaa, että ihmisen on hyvä liikkua päivittäin vähintään 10 minuuttia. Jo näin lyhyellä liikunnalla on vaikutusta mielialaan.

6. Tekee olonsa mukavaksi

Olipa kyse työpaikasta tai kodista, onnellinen ihminen pystyy luomaan sellaisen ympäristön, jossa hän viihtyy. Viihtyisä tila voi olla vaikka hänen omassa päässään. Onnellinen ihminen harvemmin myöskään kärvistelee hädissään työpaikalla yömyöhään. Hän tietää ja tunnistaa, milloin on riittävän hyvä – ja milloin on parasta antaa aikaa jollekin muulle kuin työlle.

7. On hyvä sekä itselleen että muille

Onnellinen ihminen on ensisijaisesti hyvä itselleen. Hän on siis kiltti itselleen, antaa anteeksi, mutta haluaa myös kehittyä. Onnellinen ihminen uskaltaa astua pois mukavuusalueeltaan. Se on hänelle helpompaa kuin perfektionisteille, koska hän ei ole liian ankara itselleen. Ja sen jälkeen, kun osaa olla itselleen hyvä, pystyy olemaan ja haluaa olla sitä myös muille.

Lue myös: Ryhdy kiltiksi, tässä helpot ohjeet

8. Pääsee helposti flow-tilaan

Kun uppoutuu johonkin asiaan täysillä, ajantaju katoaa ja myöhemminkin olo on innostunut ja inspiroitunut. Chicagon yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on tämä kyky, ovat keskimäärin muita onnellisempia. Ihminen on siis todennäköisimmin onnellinen silloin, kun hän uskaltaa valita rahan tavoittelun sijaan elämyksellisen elämän. Kerää siis muistoja, älä rahaa.

9. Uskoo, että paras on vasta tulevaisuudessa

Tuntee elävänsä hyvää elämää. Sitä onnellisuus kaikessa yksinkertaisuudessaan on. Onnellinen tietää, että on vain tämä hetki, mutta ajattelee myös tulevaisuudestaan hyvää. Hän uskoo, että paras on vasta tulossa.

Lähteet: Huffington Post, Buffersocial, Scientific American, MN-arkisto

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!