”Kriittisen ajattelun taito on hyvä ominaisuus, mutta väsyneellä ihmisellä se muuttuu helposti negatiivisuudeksi”, sanoo mentaalivalmentaja Minna Marsh. Kuva: Sanoma-arkisto
”Kriittisen ajattelun taito on hyvä ominaisuus, mutta väsyneellä ihmisellä se muuttuu helposti negatiivisuudeksi”, sanoo mentaalivalmentaja Minna Marsh. Kuva: Sanoma-arkisto

Tervetuloa uusi, hehkuvampi minä! Mentaalivalmentaja Minna Marsh paljastaa harjoitukset, joiden avulla voi saavuttaa paremman itsetunnon.

1. Mitä kaikkea huono itsetunto saa aikaan, mentaalivalmentaja Minna Marsh?

”Riippuvuuksia, kuten ylensyömistä, päihteitä ja irtosuhteita. Liikunnan laiminlyömistä tai liiallista kuntoilua. Jos ihminen ei hyväksy itseään eikä arvosta itseään, hän jatkuvasti hakeutuu tilanteisiin, jotka vahvistavat hänen huonoa minäkuvaansa. Emme silloin siedä epätäydellisyyttämme. Arvostelemme ja haukumme itseämme, jos emme pysty virheettömyyteen tai mokaamme pienissäkin asioissa.”

2. Voiko henkistä valmennusta harjoittaa itse kotona?

”Kyllä. Psyykkinen valmennus on henkistä kuntoilua, mielen treenaamista. Jos ihminen haluaa olla henkisesti paremmassa kunnossa, hän voi aloittaa ihan siitä, että kiinnittää huomiota ajatustensa laatuun. Lisäävätkö ajatukset hyvinvointia vai pahoinvointia? Lisäksi kannattaa miettiä, onko tyytyväinen elämäänsä ja onnellinen siitä, miten itseään ja elämäänsä kohtelee.”

”Suosittelen, että ihmiset opettelisivat koskemaan vartaloaan tavalla, joka tuottaa mielihyvää. Oma vartalo on lahja.”

”Suosittelen myös, että ihmiset opettelisivat rakastelemaan itsensä kanssa eli koskemaan vartaloaan tavalla, joka tuottaa mielihyvää ja sytyttää. Oma vartalo on lahja. Uskon, että meidän kuuluu kehittyä. Se tarkoittaa vastuun ottamista omasta hyvinvoinnista ja myös työn tekemistä, jotta omaa potentiaaliaan olisi mahdollisuus saada paremmin pintaan.”

3. Kuinka nopeasti itsetuntoon voi saada vahvistusta?

”Noin kymmenessä minuutissa. Täytyy vain tietää, mihin alkaa kiinnittää huomiota. Omat vahvuudet, kyvyt, lahjakkuudet, onnistumiset ja hellyttävät puolet kannattaa nostaa mielessä pintaan. Ole itsellesi rehellinen, mutta kehu itseäsi vaikka pienestä asiasta.”

4. Millaisista asioista huomaa, että henkinen treeni tehoaa?

”Siitä, että on helpompi hengittää. Siitä, että rentoutuu, toivo palaa ja on onnellisempi olo.”

5. Kuinka usein pitää harjoitella?

”Voimme joka päivä valita, miten suhtaudumme elämän haasteisiin ja millaisia valintoja teemme pienissäkin asioissa. Esimerkiksi itselleni henkinen kuntoilu on elämäntapa ja voimavara.”

”Jos ihminen haluaa voida paremmin, avaimet onneen löytyvät siitä, että haluaa muutosta riittävästi ja sitoutuu harjoittelemaan uusia malleja päivästä toiseen koko elämän ajan. Aivot oppivat uusia temppuja toiston avulla, ja toiston kautta tempuista tulee tapa. Hyvinvoinnin mukaiset valinnat ovat parhaimmillaan loppuelämän juttu.”

”Kannattaa tehdä lista, jossa nimeää 10–20 omaa vahvuuttaan.”

6. Miten omaa itsetuntoaan voi vahvistaa helpoiten?

”Kannattaa tehdä lista, jossa nimeää 10–20 omaa vahvuuttaan. Vahvuuksia on jokaisella kymmeniä, mutta ne täytyy vain oivaltaa. Sen jälkeen on hyvä kysyä itseltään, kuinka monta kertaa päivässä muistaa nuo vahvuudet ja hyvät puolet itsessään. Vai käyttääkö enemmän aikaa itsensä arvostelemiseen? Vastapainoksi on hyvä tehdä kolmen kohdan lista omista heikkouksistaan ja miettiä, mikä noista heikkouksista olisi sellainen, jota haluaa alkaa työstää. Jos heikkoutena on huono itsetunto, voiko ihminen sitoutua puhumaan itselleen kauniimmin joka päivä?”

+ 9 muuta Minnan keinoa itsetunnon ja itsevarmuuden lisäämiseksi

  1. Älä pue päällesi mitään, mikä ei tunnu hyvältä.
  2. Älä vietä aikaasi sellaisten ihmisten seurassa, jotka eivät lisää hyvinvointiasi.
  3. Älä sano kyllä, jos et halua.
  4. Älä pysy työpaikassa, jota inhoat.
  5. Älä enää valehtele itsellesi yhtään mistään.
  6. Älä tuhlaa elämääsi mihinkään, mikä ei oikeasti ole sinun juttusi.
  7. Älä sammuta sisäistä paloasi mistään hinnasta.
  8. Tee päivittäin kaikkea sellaista, mikä tekee onnelliseksi.
  9. Kohtele ja rakasta itseäsi kuin parasta ystävääsi.

Vinkit antoi mentaalivalmentaja Minna Marsh.

”Ihmisen olisi hyvä oppia olemaan itsensä paras ystävä elämänsä loppuun asti. Kohtele itseäsi kuin maailman paras ystävä, jos sinulla olisi sellainen”, sanoo Minna Marsh. Kuva: Sanoma-arkisto
”Ihmisen olisi hyvä oppia olemaan itsensä paras ystävä elämänsä loppuun asti. Kohtele itseäsi kuin maailman paras ystävä, jos sinulla olisi sellainen”, sanoo Minna Marsh. Kuva: Sanoma-arkisto

5 x  Minna Marsh

  1. Mentaalivalmentaja vuodesta 2007.
  2. Asuu Tampereella.
  3. Asiakkaina on muun muassa huippu-urheilijoita, yritysjohtajia ja tavallisia ihmisiä.
  4. Kolmas tietokirja Intohimo (Gummerus) ilmestyy tammikuussa 2017.
  5. Fiilis nyt: ”En ole koskaan ollut niin syttynyt elämästäni kuin nyt 49-vuotiaana.”

Minna Marsh vastaa:

Miksi toisilla on huonompi itsetunto kuin toisilla?

”Syitä voi olla monia. Joillakin ihmisillä on geneettinen taipumus masennukseen, jos stressimäärä nousee liian kovaksi pitkällä aikavälillä. Varhaislapsuuden merkitys on myös iso. Me muodostamme minäkuvan, eli sen kuinka itsemme näemme, jo varhain sen mukaan, kuinka meitä kohdellaan ja kuinka tarpeisiimme suhtaudutaan. Kaikki lapset eivät saa riittävästi kehuja ja kannustusta, jolloin voi jäädä sellainen olo, että itsessä on aina vikaa ja toiset ovat paljon parempia. Moni keski-ikäinen nainen havahtuu siihen, että on lapsesta asti potenut raskasta riittämättömyyden tunnetta.

Myös huonot ihmissuhteet voivat syödä ihmisen itsetuntoa. Itselleni kävi niin ollessani 30-vuotiaana repivässä parisuhteessa. Kun suhde päättyi, itsetuntoni oli nolla, koska minua oli jatkuvasti haukuttu. Aloin silloin systemaattisesti työstää henkistä kuntoani ja suhdettani itseeni.

Jos ihminen ei ole oppinut riittävästi kuuntelemaan itseään ja toimimaan sydämestään käsin, hän alkaa usein vahtia ympäristöstä tulevia signaaleja ja hyppiä kuin jänis muiden odotusten mukaan. Ajattelemme usein, että jos muut hyväksyvät meidät, meidän olisi parempi olla. Oikeasti se menee kuitenkin niin, että jos me itse hyväksymme itsemme, meidän on parempi olla.”

Kysely

Kärsitkö huonosta itsetunnosta?

Kyllä
Kyllä
67.8%
En
En
32.1%
Ääniä yhteensä: 109

Kallis viini maistuu pääasiallisesti aina hyvältä, koska aivot reagoivat voimakkaasti tietoon viinin hinnasta.

Jos kaksi lasillista viiniä laittaisi vierekkäin, kumpi maistuisi sinusta paremmalta? Todennäköisesti se, jonka tiedät olevan kalliimpaa.

Time-sivusto kertoo, että hypoteesin on todistanut myös saksalaisen Bonnin yliopiston tutkimus, jonka mukaan kyse on tavallaan lumevaikutuksesta: jos viinin kerrotaan olevan halpaa tai kallista, mielipide maun miellyttävyydestä muuttuu myös.

Tutkimuksessa 30 ihmiselle annettiin useita viinimaistiaisia, ja jokaisen kohdalla viinin kerrottiin olevan joko kolmen, kuuden tai 18 euron arvoisesta pullosta. Todellisuudessa viini oli jokaisella kerralla tismalleen samaa, 12 euron arvoista juomaa.

Suurin osa arvosteli viinin paremman makuiseksi jos heille kerrottiin, että se on kallista.

Suurin osa testihenkilöistä arvioi viinin paremman makuiseksi, jos heille kerrottiin, että maistiainen on peräisin kalliista viinipullosta.

Lue myös: Mitä lempiviinisi kertoo sinusta?

Mutta mistä reaktio johtuu, ja miksi mielikuva viinin arvokkuudesta tekee siitä paremman makuista? Uudessa tutkimuksessa selvisi, että tietyistä aivojen alueista tulee muita aktiivisempia, kun ihminen saa tietoonsa viinin hinnan ennen maistamista.

Esimerkiksi se aivojen osa, joka yhdistelee uutta informaatiota aiempiin tietoihin ja muistoihin, reagoi siihen, kuinka paljon viinin kerrotaan maksavan. Tieto saattaa muuttua aivoissamme ajatukseksi siitä, että viinin täytyy hintansa mukaisesti olla hyvänmakuista, koska uskomme näin aiempien tietojemme ja muistojemme perusteella.

Hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä.

Myös aivojen aivojen palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmä aktivoitui testien aikana. Kun nämä aivojen osat käyvät kierroksilla normaalia enemmän samaan aikaan, hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä sekä tuntemaan enemmän mielihyvää sen juomisesta.

Kyse siis ei ole vain halusta uskoa siihen, että kallis viini on automaattisesti hyvää, vaan aivot todella luulevat saavansa hyvää viiniä.

Tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta.

Sillä, kannattaako viinejä maistella tietämättä niiden hintaa, on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta kaikkein paras tapa muodostaa aito mielipide viinistä – tai mistä tahansa juotavasta tai syötävästä – on maistaa sitä tietämättä hintaa. Silloin aivot eivät tee mielipidettä häiritseviä oletuksia.

Samaan aikaan tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta, koska mielihyvää tuottava osa aktivoituu. Aivot siis saavat lähes väistämättä aikaan reaktion siitä, että kallis viini maistuu paremmalta. Silloin saa melko varmasti vastinetta rahoilleen!

Sanni uudessa lookissaan Vain elämää -risteilyllä keskiviikkona. Hänet nähdään ohjelman All Stars -kaudella, joka alkaa tv:ssä syyskuussa. Kuva: Jonna Öhrnberg

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastunut muusikon uuteen tyyliin. Mutta muotipiireissä samantyyliset letit ovat aiheuttaneet joskus myös rankkaa kritiikkiä.

Sinisistä hiuksista on tullut muusikko Sannin,24, (oik. nimeltään Sanni Kurkisuo) tavaramerkki. Sannilla on nähty sinisen eri sävyjä jo vuosia, mutta nyt hän näyttää tykästyneen myös letteihin. Sanni nähtiin uudessa lookissaan keskiviikkona Vain elämää -risteilyllä. Hän julkaisi myös Instagramissa kuvan uudesta tyylistään.

 

Mut sen nimi ei oo.... MIKÄ? 🌚

Henkilön SANNI (@sannivirallinen) jakama julkaisu

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastellut Sannin lettejä kommenteissa, mutta joku on pitää niitä kyseenalaisina.

– Cultural appropriation.. NOT COOL! eräs seuraaja on kommentoinut.

Tällä kommentilla viitataan kulttuuriseen omimiseen (engl. cultural appropriation) eli siihen, että enemmistö ottaa käyttäänsä joitain vähemmistölle kuuluvia tapoja tai vähemmistön kulttuuriin kuuluvia elementtejä. Afrolettejä ja rastoja on perinteisesti nähty enemmän tummaihoisilla ihmisillä. Muotipiireissä kulttuurisesta omimisesta on keskustelu aiemminkin. Vuonna 2016 italialainen muotitalo Valentino stailasi valkoihoiset mallit cornrow-letteihin. Tuolloin jotkut kritisoivat sitä, että eurooppalainen muotitalo omi afrikkalaisen kampauksen.

Myös Marc Jacobsia syytettiin syksyllä kulttuurisesta omimisesta, kun malleilla oli New Yorkin muotiviikoilla villasta tehdyt, värjätyt rastat.

”Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä.”

Sanni kertoi vuonna 2015, että on yrittänyt päästä eroon siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Ennen sitä hän mietti vuosia, miltä hänen kuuluisi muiden mielestä näyttää. 

– Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Olin aina halunnut värikkäät hiukset, ja uutenavuotena päätin, etten enää pelkää, Sanni kertoi elokuussa 2015.

 

❤️

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

Sanni ei ole ainut letteihin tykästynyt suomalainen muusikko – myös räppäri Mikael Gabriel on ottanut letit hiuksiinsa.
 

Kiitos! @kokokesa Seuraavaks @blockfest 🔥#teamMG

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

 

Hilma

Muusikko Sannilla uusi tyyli: otti kiistellyt afroletit

Onhan se nyt herran jumala tyhmää sanoa että joku ei sais LETTEJÄ LAITTAA PÄÄHÄNSÄ. Menee samaan syssyyn tämä moska kuin tämä yli mennyt sukupuolettomuuskin nykyään. Kaippa kohta sanotaan et minkälainen hiustyyli jokaisella pitää olla eikä sitä saa muuttaa enää ollenkaan. Valkosilla jos ei saa olla lettejä niin mustilla ei sit varmaan saa olla suoria hiuksia?
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!