Stressitön työ – onko sellaista? Kuva: Shutterstock

Etsimme Suomen stressittömintä työtä. Onko se sinulla?

Kerroimme syksyllä 2015 Jari Tammisesta, joka on ajanut lossia Turun saaristossa 27 vuotta. Jutun julkaisun aikaan Jari oli ajanut samaa lossiväliä 13 vuotta – lähtenyt samasta rannasta yli 60 kertaa päivässä.

Se saattaa kuulostaa yksitoikkoiselta, mutta Jari ei ole koskaan kokenut maanantaita, jona ei olisi huvittanut lähteä töihin.

– En ole koskaan tuntenut stressiä tai ollut kertaakaan flunssan takia pois, Jari kertoi tuolloin.

Video: Teemu Kuusimurto

Tuoreen Career Cast -sivuston tekemän tutkimuksen mukaan kaikkein stressittömimpiä hommia yhdistää muutama, Jarinkin työstä tuttu asia. Niissä ei tarvitse matkustaa, työskennellä julkisen paineen alla, murehtia kasvumahdollisuuksista tai tehdä työtä jatkuvassa kiireessä tai vaarallisessa ympäristössä.

Kuulostaako tutulta? Onko sinullakin yhtä stressitön työ kuin Jarilla?

Jos omakin työsi on maailman rennoin, kerro alla olevalla lomakkeella, miksi. Ja jos haluat hehkuttaa hommaasi muillekin, jätä lopuksi yhteystietosi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Psykoterapeutti Kirsi Valastin mukaan juoksu on ihanteellinen tapa harjoitella kehon ja mielen yhteyttä – ja se voi pelastaa terveyden.

Kehon kuunteleminen on yksi 2010-luvun isoista hyvinvointitrendeistä. Kehon ja mielen yhteyttä koetetaan kehittää vaikka minkälaisilla harjoituksilla, urheilulajeilla ja hiljentymisretriiteillä. Yksi erinomainen tapa treenata läsnäoloa ja kehon sekä mielen yhteistyötä on psykoterapeutti ja ammattivalmentaja Kirsi Valastin mukaan juoksu. Miksi?

– Juoksu on minusta niin hyvä tekemään hyvää niin monella tavalla. Ei ole kyse vain terveydellisistä asioista, vaan myös mielestä. Luovuus lisääntyy, ideat purskahtekevat.  Juoksu rentouttaa ja rauhoittaa, Valasti luettelee. 

Valastia kannattaa kuunnella. Hän on oppinut tunnistamaan kehon viestejä niin hyvin, että huomasi puolitoista vuotta sitten syöpäkasvaimen ensioireet juostessaan. Munasarjasyöpä on nopeasti ja helposti leviävä tauti, eikä kasvain haitannut missään muussa elämässä paitsi juoksussa. 

– En olisi huomannut sitä kävellessä enkä missään muussa lajissa, Valasti uskoo.

Pelastavat rytmi ja isku

Valastin mukaan juoksu sopii mielen parissa työskentelyyn rytmikkyytensä takia ja siksi, että siinä syntyy syvätuntokokemus. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että juoksussa tulee vahvaa iskutusta askeleen osuessa maahan. Rytmin huomaa paitsi askelissa, myös käsien liikkeessä ja hengityksessä.

– Hengitys on mielen ja kehon yhdistämisessä tärkeässä roolissa. Juostessa hengästyy, ja pikkaisen voimakkaampi hengittäminen auttaa tulemaan läsnä kehoonsa, Valasti sanoo.

”Juoksun hyvät puolet ovat tosi kovat, mutta se on myös älyttömän rankka laji.”

Valastin kasvaimen oireet tuntuivat lantion vääränä asentona, hengityksessä ja paineena virtsarakossa – juoksussa paineen huomasi juuri jatkuvien iskujen takia.

Ei ihan helppoa

Kehon ja mielen yhteistyötä voi treenata monenlaisilla mindfulness-tyyppisillä harjoituksilla. Kirsi Valasti on kehittänyt lukuisia juoksemiseen sopivia harjoituksia, joita hän kutsuu Runfulness@-harjoitteluksi. Hiljattain hän julkaisi aiheesta juoksukirjan Hyvä juoksu – Juoksemisen ilo

Kehon kuuntelun opettelu ei Valastin mukaan ole ihan helppoa, vaan vaatii harjoitusta. 

– Siinä täytyy olla hyvin paljas ja rehellinen itselleen. Juoksua aloittavan kannattaa antaa myös itselleen aikaa juoksukunnon luomiseen. 

– Juoksun hyvät puolet ovat tosi kovat, mutta se on myös rankka laji. Syke nousee juostessa paljon helpommin kuin kävellessä tai kuntopyöräillessä. Kannattaa antaa itselleen aikaa tottua.

Hikoilu ja hengästyminen voivat tuntua aloittelevasta juoksijasta todella epämiellyttäviltä, mutta niihin tottuu. Pistävä tunne kyljessä taas helpottuu usein sillä, että katsoo lenkkiä edeltävän syömisen kuntoon ja tarkistaa ryhdin.

Valastin mukaan ei riitä, että huomaa juostessaan kehon viestit. Niihin pitää myös uskaltaa reagoida. Moni pelkää ongelmia niin, että koettaa olla välittämättä kivusta tai oudoista tuntemuksista.

– Jos on kipuja, ei ole haitaksi käydä ammattilaisen luona tarkistuttamassa asiaa. Olisin voinut vain kuunnella oireita ja ajatella pelon vuoksi, että ei tässä mitään ole, kaikki on hyvin, Valasti sanoo.

Kirsille kehotietoisuus on kehon, ajatusten ja tunteiden vuoropuhelua. Hän hakeutui lääkäriin ja kaksi leikkausta riitti hoikoksi. 

”Jos jotakin en ole huomannut, se ei johdu ainakaan siitä, etten olisi pysähtynyt kuuntelemaan omaa kehoani.”

Huippu-urheilua äärirajoilla

Valasti aloitti aikanaan juoksemisen huipulle tähdäten. Huipulle hän myös pääsi: hän on muun muassa edustanut Suomea Ateenan olympialaisissa vuonna 2004.

– Tiesin, että halusin huippu-urheilijaksi. Siinä on aivan toisenlainen ote kuin kuntojuoksussa tai hyvän olon liikunnassa, hän toteaa. 

Nyt Valasti on hionut kehon kuuntelun taidon huippuunsa, mutta kilpaurheiluaikoina liika kehon kuunteleminen ei ollut arvossaan. 

– Se on niin äärirajoilla olemista, että tuntemuksiin ei voi aina kiinnittää niin paljon huomiota. On usein niin suuret halut päästä arvokisoihin ja saada kovan työn tulokset esiin, että saattaa ajatella, että en kuuntele enkä pysähdy. 

Toisaalta huippu-urheilu on opettanut, mitä mielen parissa työskenteleminen on ja mitä vaikutusta sillä on juoksuun. Isot kisat ovat stressitilanteita, joissa psyykkisellä harjoittelulla on paljon merkitystä. Valasti oli jo psykiatrisella alalla huippu-urheiluaikoinaan, joten hänellä oli valmiiksi työkaluja psyykkiseen harjoitteluun.

Ainakin osaa pysähtyä

Psykoterapeutin ammattitaito tarkoittaa myös vastuuta omasta itsestä huolehtimisesta.

– Kun teen tätä työkseni, mieli ja keho ovat työkalujani. Olen vastuussa omasta hyvinvoinnistani. Se ei ole vain sitä, että syön terveellisesti ja liikun, vaan pitää olla kokemusta ja taitoja pitää itsestään mielen tasolla huolta, Valasti sanoo.

Voisi ajatella, että syöpädiagnoosin jälkeen kaikki vähänkin normaalista poikkeavat kehon viestit pelottaisivat. Valasti kuitenkin sanoo, ettei hermoile.

– Jos jotain tulee, sitten tulee. Kaikkea ei voikaan huomata, ja jos jotakin en ole huomannut, se ei johdu ainakaan siitä, etten olisi pysähtynyt kuuntelemaan omaa kehoani. 

Mielenterveysseuran asiantuntija Ritva Karila-Hietala kertoo, miten opit vahvistamaan mieltä itse.

Hoidatko mieltä yhtä huolella kuin venähtänyttä selkää tai kipeää haavaa? Kannattaisi. Mielen sairaudet ovat tutkimusten mukaan hyvin yleisiä, yhtä tavallinen juttu kuin kropan krempat. Siksi mielen huoltaminenkin on ihan yhtä tärkeää.

Suomen Mielenterveysseuran asiantuntija Ritva Karila-Hietalan mielestä mielenterveys on koko yhteiskunnan moottori: mitä paremmin ihmiset voivat, sitä paremmin he jaksavat osallistua.

– Mielenterveys on kaiken perusta. Jos ei hoida mielenterveyttä, ei jaksa hoitaa fyysistäkään terveyttä, Karila-Hietala sanoo.

Hän törmää työssään silloin tällöin ihmisiin, jotka sanovat, etteivät tarvitse mielenterveyttä mihinkään.

– Ajatellaan, että se on sama asia kuin mielen sairaus. Siitä ei ole ollenkaan kysymys, Karila-Hietala sanoo.

– Mielenterveys on kykyä olla ihmissuhteissa, osallistua, tehdä työtä ja vaikuttaa omiin asioihin. Se on kykyä rakastaa, tuntea ja tunnistaa tunteita ja huolehtia itsestään.

Esiapua mielelle

Kaipaavatko mielenhuoltotaitosi vielä treeniä? Suomen Mielenterveysseura järjestää aiheesta ensiapukursseja, joille voi tulla kuka tahansa.

Koulutusten tarkoitus on hoitaa ja vahvistaa omaa tai läheisen mielenterveyttä. Niillä opetellaan esimerkiksi säätelemään ja ilmaisemaan tunteita sekä tunnistamaan ja ottamaan puheeksi mielenterveyden ongelmia.

– Ajatus on, että mielenterveyttä voi ja kannattaa treenata, Karila-Hietala sanoo.

Mielenterveyttä voi ylläpitää itsekin, ja moni meistä hoitaa sitä joka päivä ihan huomaamattaan. Lenkki metsässä on paitsi fyysinen suoritus myös satsaus mielen hyvinvointiin.

– Mielenterveys ei ole pysyvä tila. Sitä on toisena päivänä enemmän, toisena vähemmän. Esimerkiksi stressin ja unen määrä vaikuttavat.

Näillä keinoilla mielenterveyttä voi huoltaa vaikka joka päivä:

  1. Mieti, mikä riittää. Mihin pyrit esimerkiksi työssäsi? Onko tavoitteesi realistinen? Jos teet koko ajan enemmän kuin ennen, mieli väsyy.
  2. Muista nauttia onnistumisista. Kun jokin asia menee hyvin, kieriskele hetki tyytyväisyydessä. Älä vähättele itseäsi vaan ota vastaan kiitosta. Olet sen ansainnut.
  3. Kiitä myös toisia. Se tuo hyvää mieltä itsellekin.
  4. Mieti, mihin käytät aikasi. Viekö työ liian suuren osan vuorokaudestasi? Harrastukset tuovat iloa, mutta nekin voivat muuttua suorittamiseksi. ”Usein asiat, jotka tuntuvat hyvältä, myös parantavat mielenterveyttä”, Karila-Hietala sanoo.
  5. Harjoita itsetutkiskelua. Tiedätkö, mitkä ovat hyvät ja huonot puolesi?
  6. Syö yhdessä perheen tai työkaverien kanssa. Yhdessä syöminen parantaa tutkitusti mielenterveyttä.
  7. Päästä irti menneestä. Et voit muuttaa sitä, mikä on jo tapahtunut.
  8. Anna armoa itsellesi. Jos mokaat, mitä sitten?
  9. Mene metsään. Metsä hellii aisteja ja lievittää stressiä. Japanissa ja Kaliforniassa metsäterapia on jo trendi.
  10. Piirrä rajat. Jokainen tuntee ihmisen, jonka seura tuntuu vievän kaiken energian ja jonka puheluihin ei huvita vastata. Haluatko todella viettää aikaasi ihmissuhteessa, joka ei ole vastavuoroinen?
  11. Koeta löytää ilo arjesta. Mikä juuri tässä päivässä oli mukavaa? Missä onnistuit? ”Kaikesta ei saa tehtyä mukavaa, eikä tarvitsekaan, mutta joskus kannattaa kehua itseään ja kaivaa päivästä mukavia asioita”, Karila-Hietala sanoo.
  12. Sano joskus ei. Kaikkeen ei tarvitse suostua. Mieti ennen kuin vastaat, mahtuuko jokin asia oikeasti kalenteriisi. Olisitko oikeasti huono ihminen, jos sanoisit tällä kertaa ei? Kun kieltäydyt kerran, seuraavalla kerralla on jo helpompaa.
  13. Älä tee mitään. Lepääminen ja uni ovat elintärkeitä mielenterveydelle.

Välipäivä virkistää ja antaa puhtia treeniin. Kunhan sen tekee oikein. 

Urheilulliseen elämäntapaan kuuluu terveellinen ruokavalio ja säännollinen liikunta – unohtamatta tietenkään lepoa! Women's health kokosi viisi vinkkiä, joiden avulla lepopäivästä saa kaiken hyödyn treenejä ajatellen.

1. Liiku ympäriinsä

Lepopäivä voi köllötellä koko päivän sohvalla ja katsoa Netflixiä, eikö vain? No ei ihan,

Jos haluaa palautua kunnolla, ei kannata liimautua sohvaan kiinni. Pelkkä istuminen voi saada kehon kuivumaan, kertoo fysioterapeutti Luke Greenberg.

Liikkumattomuus voi lisäksi pahentaa lihasjäykkyyttä ja -kipua. Greenberg suosittelee lepopäivinä kevyttä liikuntaa 20–30 minuutin ajan. Se voi olla esimerkiksi uimista, rentoa pyöräilyä tai kevyttä joogaa.

2. Rullaile

Urheiluvalmentaja Mark Goodman vinkkaa rentoutumaan lepopäivänä hierontarullan avulla. Keskitty niihin kehonosiin, jotka ovat erityisen kipeitä. Liikuta hierontarullaa tai palloa 10 sekunnin ajan sillä alueella, joka on jumissa. Pelkkä rullan päällä makaaminen ei riitä, Goodman muistuttaa. 

Kokeile myös tennispalloja: Tällä helpolla tennispallokikalla hierot lihakset rennoiksi

3. Ravitse

Jos tavoitteena on painon pudotus, ei lepopäivinä kannata lepsua liikaa ruokavaliosta. Ravitsemusasiantuntija Keri Glassman muistuttaa, että vaikka leopopäivänä ei olisi samalla tavalla nälkä kuin urheilupäivänä, on lihaksia silti tärkeää ravita kunnolla.

Nesteys on tärkeää lepopäivänä, koska se vaikuttaa sekä aineenvaihduntaan että ruuansulatukseen.

Joidenkin tutkimusten mukaan mustikoiden ja muiden tummien marjojen syöminen voi vähentää urheilusta johtuvia lihaskipuja.

Lehtivihannekset, parsakaali, kukkakaali ja ruusukaali parantavat aineenvaihduntaa ja pitävät yllä hyvää nestetasapainoa. Nesteys onkin erityisen tärkeää lepopäivänä, koska se vaikuttaa sekä aineenvaihduntaan että ruuansulatukseen. 

4. Kylve

Kylpeminen rentoututtaa! Jos sekaan heittää karvassuolaa saavat myös kipeät lihakset kyytiä. Karvassuolassa on yhdistelmä magnesiumia ja sulfaatteja, ja se helpottaa treenin tuomaa lihasjäykkyyttä. 

Lue lisää: Taas uusi keino vältellä liikuntaa: kylve kuumassa vedessä!

5. Hemmottele

Jos hierontarulla ei nappaa, voi itseään hemmotella hierojalla. Hieronta rentouttaa ja vaikuttaa myös hermojärjestelmään laittamalla kehon tilaan, jossa se voi levätä ja parantua.

Hierojalla kannattaa kertoa, millaista vaikutusta toivoo. Palauttavaa, rentouttavaa, stressin lievitystä vai lihaksia venyttävää? Kaikki hierontatekniikat eivät nopeuta lihasten palautumista

Lue lisää: 16 kysymystä hieronnasta – miksi menisin hierojalle?

Tiesitkö, että positiivisella tavalla kosketetuksi tuleminen on yksi ihmisen perustarpeista?

Tällä viikolla saa halailla oikein kunnolla – syleilylle löytyy vappuun asti ihan valtakunnallinenkin kannustaja. Tänään alkavan Sydänviikon kunniaksi Sydänliitto ja sen jäsenjärjestöt nimittäin kehottavat kampanjallaan kaikkia suomalaisia halailemaan niin oikeasti kuin virtuaalisesti.

Kampanjan tarkoituksena on nostaa esiin ihmissuhteiden ja myönteisten tunteiden merkitystä ihmisen elämässä. Lämmin kosketus on Sydänliiton mukaan osa ihmissuhteiden hyviä puolia. Siksi Sydänliitto kehottaakin kaikkia halailemaan ensi viikolla niin paljon kuin sielu sietää.

Rakastava, lämmin ja positiivinen kosketus tekee ihmiselle monessa mielessä hyvää lukuisten tutkimusten mukaan.

Listasimme ihmeet, joita hyvä kosketus saa aikaan:

1. Kosketus lähentää ja valaa luottamusta. Lämpimän kosketuksen rakastava voima on huomattu lukuisissa tutkimuksissa. Kun ihminen koskettaa toista, aivojen palkitsemisjärjestelmä herää. Samalla elimistö alkaa täyttyä luottamus- ja kiintymyshormoni oksitosiinista. Oksitosiinia erittyy kehossa esimerkiksi silloin, kun äiti pitelee lasta lähellään. Tutkimuksissa on huomattu, että vauva tarvitsee kosketusta kipeästi. Se auttaa luomaan hyvän pohjan myös terveille kiintymyyssuhteille aikuisuudessa.

2. Kosketus poistaa stressiä. Virginian ja Wisconsinin yliopistojen tutkimuksen mukaan lämmin kosketus stressaavassa tilanteessa saa ihmisen rauhoittumaan. Siksi kovan stressin aikana kannattaa suosiolla antautua niin sanottuun jaksuhaliin. 

3. Kosketus auttaa kestämään kipua. Samassa tutkimuksessa huomattiin myös, että kädestä pitäminen auttaa ihmistä kestämään kipua. Siksi esimerkiksi saatuaan kuhmun päähän, jonkun toisen hellä silitys voi ihan oikeasti viedä kivun mennessään.

4. Kosketus estää sairauksia. Ihminen janoaa kosketusta – se on meidän yksi perustarpeemme. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan se on jopa elinehto. Tutkimusten mukaan kosketuksen puute voi lisätä vanhusten masennusta, ahdistusta ja harhaisuutta. Kodin Kuvalehden haastatteleman Tarja Santalahden mukaan kosketuksen puute voi myös altistaa alkoholiongelmille ja olla syynä väkivaltaisuuteen.

5. Kosketus hellii sydäntä. Tutkimuksissa on huomattu, että kosketus saa sydämen sykkeen laskemaan ja verenpaineenkin madaltumaan. Erityisesti kädestä pitely vaikuttaa verenkiertoelimistöön.

Vaikka kosketus tekee hyvää, kaikki eivät nauti siitä eri syistä yhtä paljon. Muistathan siis ennen koskettamista kysyä, saako niin tehdä. Lue toimittajamme aiheesta kirjoittama kolumni tästä.