Tavalliset asiat saattavat olla todella uuvuttavia ärsykeherkälle. Kuva: Shutterstock
Tavalliset asiat saattavat olla todella uuvuttavia ärsykeherkälle. Kuva: Shutterstock

Oletko aivan poikki työpäivän tai markettivisiitin jälkeen? Syynä voi olla herkistyminen erilaisille ärsykkeille.

Erityisherkkyys on ominaispiirre, josta on viime vuosina puhuttu jatkuvasti enemmän ja jonka yhä useampi tunnistaa itsessään. Kaikki herkkyys ei kuitenkaan ole erityisherkkyyttä, ja herkkyyksissäkin on eroja. Jos esimerkiksi ylivirityt helposti ulkoisista ärsykkeistä, saatat olla pikemminkin ärsykeherkkä kuin erityisherkkä.

Psykologi ja kouluttaja Heli Heiskasen mukaan erityisherkkyys on kokonaisvaltainen ja synnynnäinen koko hermoston ominaispiirre, jonka yksi osa ärsykeherkkyys on.

– Ärsykeherkkyys tarkoittaa erityisherkän ihmisen kohdalla taipumusta ylivirittyä ja väsyä runsaista ärsykkeistä. Huomatessa jokaisen pikkuasian hän väsyy nopeasti joutuessaan käsittelemään niin paljon tietoa.

Ärsykeherkkää rasittavia aistimuksia on paljon. Niitä ovat esimerkiksi kirkkaat valot, voimakas kosketus ja epämiellyttävä materiaali vaatteissa. Myös pahat hajut ja maut, kiire, uudet asiat, ihmiset ja miellyttävätkin asiat voivat olla rasittavia ärsykkeitä. 

Herkkyys voi olla myös opittua. Ärsykeherkkyys voi olla seuraus pitkäaikaisesta stressistä ja uupumuksesta, eikä se välttämättä liity erityisherkkyyteen.

”Mitta tulee täyteen nopeasti ja ärsykeherkkä kaipaa rauhaa.”

Heiskasen mukaan ei-herkät ihmiset eivät yleensä väsy yhtä nopeasti, sillä he eivät havaitse kaikkia tai välttämättä lainkaan samoja asioita kuin ärsykeherkkä.

– Ärsykkeille herkkä ihminen kokee asiat voimakkaammin, jolloin mitta tulee täyteen nopeasti ja ihminen kaipaa rauhaa.

Ärsykeherkkä ei sen sijaan ole välttämättä taipuvainen emotionaalisuuteen, aistiherkkyyteen tai syvällisyyteen, joita pidetään eritysherkkyyden muina keskeisinä piirteinä.

Elämä on tasapainottelua

Heiskasen mukaan ärsykeherkyyteen auttaa tasapainon löytäminen. Sitä etsiessä joutuu rajaamaan tarkemmin arjen asioita: mitä tekee ja milloin lepää.

– Jos välttelee liikaa ärsykkeitä, on entistä alttiimpi niille. Mutta jos liikaa altistaa itseään, se aiheuttaa ylikuormitusta ja lisäherkistymistä, Heiskanen kertoo.

Ylikuormittuessaan ärsykeherkkä ei suoriudu hyvin arkipäiväisistä asioista, kuten työstään tai koulutehtävistä. Kun suorituskyky laskee, ihminen voi kokea huonommuutta verratessaan itseään muihin. Ylikuormitus voi johtaa hermoston yliviritystilaan, joka aiheuttaa väsymystä, ärtyneisyyttä ja ajatuksen tökkimistä.

”Ärsykeherkkyys auttaa tekemään tavallista tarkempia havaintoja.”

Heiskanen muistuttaa, että ärsykeherkkyydessä on tietysti myös hyviä puolia.

– Se pakottaa harjoittelemaan ja pitämään huolta omasta hyvinvoinnista, sekä auttaa tekemään tavallista tarkempia havaintoja. Myös syvemmät aistimukset auttavat nauttimaan miellyttävistä asioista entistä enemmän.

Mistä ärsykeherkkyyden voi tunnistaa?

  1. Tavalliset työpäivät, ostosreissut supermarketissa tai ihmisvilinä rasittaa sinua enemmän kuin muita.
  2. Koet ja ymmärrät asiat syvemmin. Havainnot ovat vivahteikkaita, ja huomaat pienet yksityiskohdat.
  3. Oma tila on sinulle elinehto.  
  4. Pyrit vähentämään ylimääräistä hälyä.

Uuden tutkimuksen mukaan suklaanhimosta kuukautisten alla voikin syyttää yhteiskuntaa eikä biologiaa.

Iskeekö sinullekin hirveä suklaanhimo, kun se aika kuukaudesta lähestyy? Et ole ainoa, sillä jopa puolet amerikkalaisnaisista kokee samoin, kertoo uusi tutkimus.

Tutkijat ovat olettaneet, että hormonaaliset vaihtelut tai ravitsemukselliset puutteet voisivat olla syynä tähän. Uusi tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että kuukautisiin liittyvää suklaanhimoa säätelevät ennemmin kulttuuriset normit kuin kehon toiminnot, Health.com kirjoittaa.

Tutkimuksessa verrattiin 275 naisen kyselyvastauksia suklaanhimosta, kulttuurista ja kuukautisia edeltävistä oireista (PMS). Naiset opiskelivat Albanyn yliopistossa New Yorkissa. Tutkittavat olivat kotoisin yli 25 eri maasta ja tulivat erilaisista taustoista. Tutkijat halusivat mukaan myös osallistujia, 1) jotka olivat syntyneet Yhdysvaltojen ulkopuolella, 2) joiden vanhemmat olivat syntyneet Yhdysvaltojen ulkopuolella, 3) jotka olivat asuneet muissa maissa tai 4) puhuivat varttuessaan pääosin muuta kieltä kuin englantia.

Näin naiset vastasivat

Tutkimuksen merkittävä löydös oli se, että harva Yhdysvaltojen ulkopuolella syntynyt nainen uskoi kuukautiskiertonsa vaikuttavan suklaanhimoon, kun taas amerikkalaissyntyisillä tutkittavilla asia oli päinvastoin.

41 prosenttia amerikkalaissyntyisistä naisista, jotka kasvoivat puhuen toista kieltä, ja 33 prosenttia Yhdysvalloissa syntyneistä, englantia puhuvista naisista ilmoittivat, että he olivat kokeneet suklaanhimoa tiettyyn aikaan kuukautiskiertoaan. Vain 17 prosenttia muissa maissa syntyneistä naisista raportoi samaa.

Himot yleisiä Pohjois-Amerikassa

Tutkimuksessa psykologian apuprofessorina toiminut Julia Hormes sanoi, että himot tai ainakin niiden tietyt elementit saattavat olla ominaisia vain pohjoisamerikkalaisille.

Tämä ei ole ensimmäinen tutkimus, joka viittaa siihen, että PMS-oireisiin kuuluvat ruokahimot ovat tietynlaisen elämäntyylin ja kulttuurin tuotetta. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että vain 28 prosenttia espanjalaisista naisista himoitsee suklaata kuukautisten alla. Vain kuusi prosenttia egyptiläisistä naisista puolestaan kaipaa suklaata ylipäätään.

Hormesin mukaan kaikkissa kielissä  ei edes ole olemassa himo-sanaa.

Tutkimustulosten perusteella suklaanhimot ovat naisten päässä – eivätkä ne ole millään tavalla sidonnaisia kehon biologisiin toimintoihin, Hormes sanoo.

Vuonna 2014 Hormesin tutkimus osoitti, että myös raskaudenaikaiset himot ovat pitkälti kulttuurillinen juttu.

Himoan kelvollista suomen kieltä

Himoatko sinäkin suklaata ennen kuukautisia? Perustelu ”hormoneista se vain johtuu” onkin valetta

Himoatko on samanlaista pissiskieltä kuin edukas. Sellaiset toimittajat, joita on koulussa kiinnostanut enemmän meiccaus, seuccaus, oman perseen tutkiminen peilistä ja selfieiden julkaiseminen siitä eli omasta fiksuimmasta kohdastaan (siis perseestä), voivat kirjoittaa "minä himoan suklaata" sen sijaan että käyttäisivät suomen kieltä persun sijaan ja kirjoittaisivat "minä himoitsen suklaata". Jos "toimittaja" kirjoittaa "himoan", hän todellisuudessa himoitsee ja edustaa älyllistä laiskuutta jos...
Lue kommentti

Nuoruuden loppumisen merkit eivät tule vain iän mukana.

Opiskelijabileet ja koko viikkotolkulla kestävät kesälomat alkavat tuntua kaukaisilta muistoilta, ja silloin sen tajuaa: ehkä en olekaan enää nuori. Vaikka virallisesti nuoruuden nähdään loppuvan noin 21–24-vuotiaana, vaikuttaa aikuistumiseen monet muut asiat kuin vain ikä.

Tulivatpa vastaan sitten velvollisuudet, omistusasunto tai lapset, nuoruus loppuu aikanaan – tai no, joidenkin kohdalla ei sitten millään.

Me kysyimme naisilta, mihin nuoruuden päättyminen heidän mielestään kiteytyy. Kas tässä vastaukset:

Nuoruus loppuu, kun bileinto hiipuu

1. ”Silloin, kun muistaa juoda baarissa vesilasin jokaisen drinkin välissä.”

2. ”Silloin, kun lämmin punaviini festareilla ei enää uppoa.”

3. ”Olisikohan nuoruus loppunut sinä päivänä, kun ensimmäisen kerran valittaa jollekin, että ei viitsi avata nyt viinipulloa perjantaina, kun kuitenkin juo vaan lasillisen ja nukahtaa – ja loppu jää juomatta.”

4. ”Kun ensimmäisen kerran tulee kahden päivän krapula.”

5. ”Kun ystäviä kiinnostaa enemmän sunnuntaiaamun juoksutreenit kuin pilkkuun asti venähtänyt lauantai-ilta. Eli kun on mahdotonta saada seuraa tanssilattialle.”

6. ”Kun kukaan ei enää kysy Whatsappissa tai Facebook-tsätissä, jakaisiko joku skumppapullon etkoilla.”

Nuoruus loppuu, kun vastuu lisääntyy

7. ”Kun ottaa vastuuta muistakin kuin itsestään. Ei tarvitse olla edes omia lapsia, vaan riittää, jos on vaikka oma yritys tai tekee esimiestyötä.”

8. ”Kun saa ekan vakkarityöpaikan ja kun on pakko asettua johonkin, ehkä ostaa asuntokin. Silloin kun on todella sidottu arkeen.”

9. ”Mielestäni nuoruus loppuu, kun tulee äidiksi tai isäksi.”

10. ”Nuoruuden loppumiseen antaa viitteitä se, kun on todella pysyttävä aikatauluissa eikä voi päättää niistä itse esimerkiksi töiden ja perheen takia. Kyllä yliopistossakin pystyy vielä helposti nukkumaan arkena iltapäivään asti ja skippaamaan luentoja, jos ei jaksa mennä.”

Nuoruus loppuu, kun huomaa kypsyneensä sekä fyysisesti että henkisesti

11. ”Vaikka olenkin edelleen nuori, koin nuoruusvuosien loppuvan siinä vaiheessa, kun pystyin avoimesti paljastamaan salaisuuksiani ja nuoruuden toilailuja äidille. Huomasin kasvaneeni, kun juttujen kertominen ei enää nolottanut.”

12. ”Silloin, kun ei pysty enää yöpymään teltassa festareilla.”

13. ”Se päivä, kun tajuaa, että tänä vuonna ei ole enää järkeä täyttää yhteishakupapereita.”

14. ”Kun teini-ikäisenä paikatut hampaat alkavat halkeilla.”

15. ”Silloin kun ei enää muista, milloin olisi viimeksi valvonut auringonnousuun saakka.”