Ria Kataja päätyi terapiakoulutukseen, kun eräät palkkaneuvottelut eivät sujuneet odotetusti. Kuva: Anssi Lauri
Ria Kataja päätyi terapiakoulutukseen, kun eräät palkkaneuvottelut eivät sujuneet odotetusti. Kuva: Anssi Lauri

Sauna puhdistaa niin fyysisesti kuin henkisestikin, sanoo saunaterapeutiksi opiskellut näyttelijä Ria Kataja.

Ria Kataja, 41, tekee nykyään muutakin kuin näyttelee. Nimittäin kuppaa, vuoraa lauteita muovitetulla froteella, sekoittelee raikkaita juomia, sitoo vihtoja ja hoitaa ihmisiä saunassa savella, turpeella, suolalla ja hunajalla.

Tämä kaikki kuuluu vastavalmistuneen saunaterapeutin toimenkuvaan.

– Hoidon aikana saatetaan kulkea saunasta ulos ja sisään ja saven tai turpeen kanssa loiskitaan sinne ja tänne. Siksi sauna on suojattava katosta lattiaan, Ria kertoo.

Usein Rian asiakkaana on porukka, joka haluaa saunailtaansa jotain extraa. Ria vahtii hoidossa käytettävien aineiden vaikutusaikoja, komentelee saunojia lauteilta huuhtelemaan mömmöjä pois ja vilvoittelemaan.

– Saunahoidon aikana pitää juoda tosi paljon. Vähintään 1,5 litraa nestettä per saunoja pitäisi saada menemään, Ria kertoo.

Monta ammattia

Ria on edelliseltä ammatiltaan mielenterveyshoitaja. Hän on tehnyt töitä vanhusten kanssa ja saunottanut ihmisiä ennenkin.

– Minulla on selvästi aina ollut vahva hoitajavietti. Mutta olen myös näytellyt 9-vuotiaasta asti ja tajusin aika pian, etten voi tehdä kolmivuorotyötä, jos haluan työskennellä teatterissa.

Saunaterapeutiksi Ria päätti kouluttautua, kun hänellä pari vuotta sitten kiireisten työprojektien jälkeen oli siihen yhtäkkiä aikaa.

– Olin yksissä palkkaneuvotteluissa, jotka eivät menneet ihan niin kuin olisin halunnut. Päätin sanoa työtarjoukselle ei ja hypätä terapiakoulutukseen.

”Sauna ja teatteri oikein käytettyinä ovat puhdistavia ja terveyttä ylläpitäviä.”

Näyttelemistä Ria ei kuitenkaan ole jättämässä. Saunaterapeutin töitä hän aikoo tehdä teatterin ja kuvausten ohessa sen verran kuin hyvältä tuntuu.

Eivätkä sauna ja teatteri loppujen lopuksi ole kaukana toisistaan. Teatteri lähti aikoinaan leirinuotiolta, missä ihmiset kertoivat toisilleen tarinoita vähän samaan tapaan kuin saunan lauteilla.

– Molemmat paikat oikein käytettyinä ovat puhdistavia ja terveyttä ylläpitäviä.

Päätökset lauteilla

Sauna on aina ollut Rialle tärkeä paikka. Saunassa on puhdistauduttu niin fyysisesti kuin henkisesti, ja saunan lauteilla Ria on tehnyt isoja päätöksiä.

– Olen mennyt saunaan suremaan ja iloitsemaan ja hakemaan lohtua ja selviytymään. Minkä tahansa muutoksen tai kriisin pohtimiseen yksin tai yhdessä ystävän kanssa sauna on ollut hyvä paikka, Ria kertoo.

– Saunomiseen liittyykin usein tunnustuksellisuus. Jos mennään ystävän kanssa saunaan, siellä usein päivitetään elämäntilanne ja voidaan puhua tosi isoista ja kipeistäkin asioista.

”Kun saunoja hieroo itseään, iho alkaa muistaa ja aistia asioita.”

Saunaterapeuttinakin Ria on kuullut, miten voimaannuttavia keskusteluja lauteilla käydään. Hän uskoo, että haju- ja tunnemuisti saavat saunassa aikaan ihmeellisiä asioita.

– Kun saunoja hieroo itseään, iho alkaa muistaa ja aistia asioita. Ihmiset aikamatkailevat ja muistelevat vaikka lapsuutensa saunaa, koska tuoksut muistuttavat yhtäkkiä monista asioista.

– Kaikki se, mitä saunassa puhutaan, jää saunaan. Se on kirjoittamaton sääntö.

Lapsuuden sauna

Rian tärkeimmät saunamuistot liittyvät hänen tätinsä saunaan Kiskossa. Hienointa oli, kun lapsena sai joskus lämmittää sen itse.

– Muistan miten saunaan kuljettiin pihapolkua pitkin ja miltä kuulosti, kun padan kansi aukaistiin ja sieltä otettiin lähes kiehuvaa vettä kuupalla, Ria kertoo.

”Ihminen tarvitsee tässä ajassa myös pysähtymistä ja hiljentymistä.”

Vanhan ajan saunassa pesut tehtiin samassa huoneessa ja Rialle on jäänyt mieleen ikkunasta pellolle avautuva maisema:

– Pellolta nousi sumua ja joskus näin, miten kauriit hyppelivät siellä, Ria sanoo.

Rian äiti on syntynyt saunassa, ja Ria uskoo, että saunominen ja saunomisen tarve kulkee hänellä perimässä. Siihen liittyy myös kiinteästi kaipuu luontoon.

– Olen välillä häkeltynyt nykyajasta, jossa pitäisi koko ajan olla nopeampi ja keksiä jatkuvasti uutta. Saunaterapiassa voi ajatella vähän sitä vastaan: että hetkinen, pitäisikö meidän kuitenkin mennä vähän taaksepäin ja palata juurille. Ihminen tarvitsee tässä ajassa myös pysähtymistä ja hiljentymistä.

Sauno Rian ohjein

Ota saunaan mukana hunajaa. Siinä on 200 vaikuttavaa ainetta. Hunaja pehmittää ihoa, ja sitä voi hieroa suoraan ihoon löylyssä.

Suola poistaa ihosta kuollutta pintasolukkoa. Helposti levitettävän seoksen saa suolasta ja hunajasta. Kuona-aineet kerääntyvät yleensä niveliin, joten kannattaa aloittaa hieromalla kaikki liikkuvat kohdat. Kun ihoa hieroo ja kuorii, suola sulaa ja se pestään lopuksi pois. Varo haavoja ja suonikohjuja. Sydämen päältä ei myöskään kannata hieroa.

Savi puhdistaa ihon alta, kun sen hoitavat aineet menevät kehoon ja imevät kuona-aineita. Savi lähtee hyvin pesemällä pois kuivanakin. Savea voi ostaa luontaistuotekaupoista tuubissa, sekoitettavina jauheina tai savipuikuloina.

Turpeen kanssa läträäminen on astetta haastavampaa, sillä jos turve ehtii kuivua, se ei meinaa lähteä ihosta millään. Turvetta kannattaa levittää iholle paksu kerros ja liikutella sitä koko ajan.

3 x vihta

1. Koivuvihta toimii aina, sillä koivu on yleispuhdistava ja vaikuttaa positiivisesti kehon immuunijärjestelmään.

3. Pajuvihta. Paju on oiva vihdan aines, sillä se antaa energiaa. Pajua kannattaisi aina olla vihdassa vähän mukana ja erityisesti väsyneenä koko vihdan voi sitoa siitä.

2. Katajavihta. Vanha kansa sanoo, että katajavihdalla lähtevät kaikki vaivat. Vihta kannattaa sitoa niin, ettei siitä rönsyile kovasti piikikkäitä oksia. Ennen vihtomista katajavihta muhitetaan lämpimässä vedessä. Kun katajavihdalla ropsuttelun aloittaa jaloista, saa samalla mikrohieronnan ja akupisteiden painelun.

Lue myös Rian vinkit kotihoitoihin: Pajua, savea, kylmää vettä – 3 vinkkiä, joiden avulla otat kaiken irti saunomisesta

mikä saunaterapia?

Mervi Hongisto ja Merja Pihlajamäki aloittivat saunaterapiakoulutuksen kymmenisen vuotta sitten. Tällä hetkellä Suomessa on yli 60 saunaterapeuttia, jotka kaikki ovat käyneet puolitoista vuotta kestävän koulutuksen.

Saunaterapian perusidea on voimistaa aineenvaihduntaa, jotta kuona-aineet saadaan elimistöstä pois ja nesteet liikkeelle. Sauna tekee sitä jo itsessään, mutta hieronnalla ja hoitavilla aineilla vaikutusta voimistetaan. Riittävä nesteytys ja oikeanlainen ravinto ovat hoidoissa tärkeitä.

Lue lisää saunaterapiasta Rian kirjasta Mama Koon saunakirja (Mesenaatti.me).

 

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Kallis viini maistuu pääasiallisesti aina hyvältä, koska aivot reagoivat voimakkaasti tietoon viinin hinnasta.

Jos kaksi lasillista viiniä laittaisi vierekkäin, kumpi maistuisi sinusta paremmalta? Todennäköisesti se, jonka tiedät olevan kalliimpaa.

Time-sivusto kertoo, että hypoteesin on todistanut myös saksalaisen Bonnin yliopiston tutkimus, jonka mukaan kyse on tavallaan lumevaikutuksesta: jos viinin kerrotaan olevan halpaa tai kallista, mielipide maun miellyttävyydestä muuttuu myös.

Tutkimuksessa 30 ihmiselle annettiin useita viinimaistiaisia, ja jokaisen kohdalla viinin kerrottiin olevan joko kolmen, kuuden tai 18 euron arvoisesta pullosta. Todellisuudessa viini oli jokaisella kerralla tismalleen samaa, 12 euron arvoista juomaa.

Suurin osa arvosteli viinin paremman makuiseksi jos heille kerrottiin, että se on kallista.

Suurin osa testihenkilöistä arvioi viinin paremman makuiseksi, jos heille kerrottiin, että maistiainen on peräisin kalliista viinipullosta.

Lue myös: Mitä lempiviinisi kertoo sinusta?

Mutta mistä reaktio johtuu, ja miksi mielikuva viinin arvokkuudesta tekee siitä paremman makuista? Uudessa tutkimuksessa selvisi, että tietyistä aivojen alueista tulee muita aktiivisempia, kun ihminen saa tietoonsa viinin hinnan ennen maistamista.

Esimerkiksi se aivojen osa, joka yhdistelee uutta informaatiota aiempiin tietoihin ja muistoihin, reagoi siihen, kuinka paljon viinin kerrotaan maksavan. Tieto saattaa muuttua aivoissamme ajatukseksi siitä, että viinin täytyy hintansa mukaisesti olla hyvänmakuista, koska uskomme näin aiempien tietojemme ja muistojemme perusteella.

Hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä.

Myös aivojen aivojen palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmä aktivoitui testien aikana. Kun nämä aivojen osat käyvät kierroksilla normaalia enemmän samaan aikaan, hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä sekä tuntemaan enemmän mielihyvää sen juomisesta.

Kyse siis ei ole vain halusta uskoa siihen, että kallis viini on automaattisesti hyvää, vaan aivot todella luulevat saavansa hyvää viiniä.

Tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta.

Sillä, kannattaako viinejä maistella tietämättä niiden hintaa, on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta kaikkein paras tapa muodostaa aito mielipide viinistä – tai mistä tahansa juotavasta tai syötävästä – on maistaa sitä tietämättä hintaa. Silloin aivot eivät tee mielipidettä häiritseviä oletuksia.

Samaan aikaan tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta, koska mielihyvää tuottava osa aktivoituu. Aivot siis saavat lähes väistämättä aikaan reaktion siitä, että kallis viini maistuu paremmalta. Silloin saa melko varmasti vastinetta rahoilleen!

Sanni uudessa lookissaan Vain elämää -risteilyllä keskiviikkona. Hänet nähdään ohjelman All Stars -kaudella, joka alkaa tv:ssä syyskuussa. Kuva: Jonna Öhrnberg

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastunut muusikon uuteen tyyliin. Mutta muotipiireissä samantyyliset letit ovat aiheuttaneet joskus myös rankkaa kritiikkiä.

Sinisistä hiuksista on tullut muusikko Sannin,24, (oik. nimeltään Sanni Kurkisuo) tavaramerkki. Sannilla on nähty sinisen eri sävyjä jo vuosia, mutta nyt hän näyttää tykästyneen myös letteihin. Sanni nähtiin uudessa lookissaan keskiviikkona Vain elämää -risteilyllä. Hän julkaisi myös Instagramissa kuvan uudesta tyylistään.

 

Mut sen nimi ei oo.... MIKÄ? 🌚

Henkilön SANNI (@sannivirallinen) jakama julkaisu

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastellut Sannin lettejä kommenteissa, mutta joku on pitää niitä kyseenalaisina.

– Cultural appropriation.. NOT COOL! eräs seuraaja on kommentoinut.

Tällä kommentilla viitataan kulttuuriseen omimiseen (engl. cultural appropriation) eli siihen, että enemmistö ottaa käyttäänsä joitain vähemmistölle kuuluvia tapoja tai vähemmistön kulttuuriin kuuluvia elementtejä. Afrolettejä ja rastoja on perinteisesti nähty enemmän tummaihoisilla ihmisillä. Muotipiireissä kulttuurisesta omimisesta on keskustelu aiemminkin. Vuonna 2016 italialainen muotitalo Valentino stailasi valkoihoiset mallit cornrow-letteihin. Tuolloin jotkut kritisoivat sitä, että eurooppalainen muotitalo omi afrikkalaisen kampauksen.

Myös Marc Jacobsia syytettiin syksyllä kulttuurisesta omimisesta, kun malleilla oli New Yorkin muotiviikoilla villasta tehdyt, värjätyt rastat.

”Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä.”

Sanni kertoi vuonna 2015, että on yrittänyt päästä eroon siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Ennen sitä hän mietti vuosia, miltä hänen kuuluisi muiden mielestä näyttää. 

– Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Olin aina halunnut värikkäät hiukset, ja uutenavuotena päätin, etten enää pelkää, Sanni kertoi elokuussa 2015.

 

❤️

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

Sanni ei ole ainut letteihin tykästynyt suomalainen muusikko – myös räppäri Mikael Gabriel on ottanut letit hiuksiinsa.
 

Kiitos! @kokokesa Seuraavaks @blockfest 🔥#teamMG

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

 

Hilma

Muusikko Sannilla uusi tyyli: otti kiistellyt afroletit

Onhan se nyt herran jumala tyhmää sanoa että joku ei sais LETTEJÄ LAITTAA PÄÄHÄNSÄ. Menee samaan syssyyn tämä moska kuin tämä yli mennyt sukupuolettomuuskin nykyään. Kaippa kohta sanotaan et minkälainen hiustyyli jokaisella pitää olla eikä sitä saa muuttaa enää ollenkaan. Valkosilla jos ei saa olla lettejä niin mustilla ei sit varmaan saa olla suoria hiuksia?
Lue kommentti