Stressi voi nostattaa näppyjä ja tehdä kasvoista väsyneen näköiset. Kuva: Shutterstock

Hiusten lähtö ja hartiajumi voivat olla kehon keinoja kertoa stressistä.

Arki alkoi ja mieli kiristyi?  Lyhytaikainen stressi voi olla jopa hyvästä: Se lisää tarkkaavaisuutta ja auttaa ylittämään itsensä. Olennaista on, että siitä pystyy palautumaan nopeasti.

Pitkittynyt stressi on haitallisempaa – ja sen vaikutukset kyllä tuntee. Se lamaannuttaa mielen, mutta näkyy myös kropassa. Psykologi Heli Heiskasen mukaan pitkittynyt stressi rasittaa ruuansulatusta ja vastustuskykyä ja voi aiheuttaa univaikeuksia.

Oireita on valitettavasti muitakin. Business Insider listasi 11 tapaa, joilla keho voi kertoa stressistä.

1. Iho alkaa kukkia

Näppyjä voi toki aiheuttaa lähes mikä tahansa muukin – hormonitoiminta, sää, elämänmuutos, huono ruokavalio. Kasvojen alaosaan puhkeavien finnien syy on usein kuukautiskierto tai stressi.

Lue myös: Tuliko näppy otsaan vai leukaan? Tämän finnien sijainti kertoo elimistön epätasapainosta

2. Posket punoittavat

Tiesitkö, että stressi voi saada sinut punastumaan? Stressaantuneena elimistö on epätasapainossa: sydämen syke voi kiihtyä ja hikoilu lisääntyä.

3. Koko ajan väsyttää

Väsymys on yksi tavallisimmista uupumuksen merkeistä. Huolestuttavaa se on silloin, kun olo tuntuu väsyneeltä ihan koko ajan. Luovuus on kateissa ja asioihin ryhtyminen tuntuu vaivalloiselta.

4. Verensokeri laskee

Korkeat stressitasot voivat vaikuttaa verensokeriarvoihin ja saada olon huteraksi.

5. Hiukset lähtevät

Hiustenlähtö on usein kausittaista, mutta jos tukkaa lähtee yhtäkkiä tavallista tiuhemmin, oire voi viitata stressiin.  Onneksi hiukset ovat uusiutuva luonnonvara ja kasvavat kyllä takaisin.

6. Kädet vapisevat

Tuntuuko puhelimeen tarttuminen vaikealta? Tärisevätkö sormet näppäimistöllä? Käsien vapinakin on yksi liiallisen stressin fyysisistä oireista.

7. Huippaa ja heikottaa

Pyörtyminen saattaa kuulostaa dramaattiselta, mutta niinkin voi käydä, jos stressitasot nousevat ja verensokeri laskee.

8. Särkee ja kolottaa

Stressaantuneena kroppa menee helposti jumiin: tulee istuttua kyyryssä, jännitettyä hartioita ja leukaperiä. Ei siis ihme, jos lihaksia särkee ja ohimoita jomottaa.

9. Näytät uupuneelta

Harva on hehkeimmillään, kun mieltä ja kehoa väsyttää. Jos stressi pitkittyy, se voi näkyä kasvojen kalpeutena ja ryppyinä.

10. Olet jatkuvasti flunssassa

Kun elimistö uupuu, vastustuskyky laskee. Siksi stressaantuneet ihmiset ajautuvat helposti flunssakierteeseen.

11. Leukaperät kiristyvät

 Jos leuat tuntuvat kipeiltä ja kireiltä, syy voi löytyä suusta. Stressaantuneena ihminen narskuttelee helposti hampaitaan, ja leukaperät jumiutuvat.

Oletko löytänyt jo oman ikigain? Yksi simppeli kysymys auttaa selvittämään tämän elämän rakkaimman asian.

Etkö tiedä, mitä haluat tehdä eläkkeellä? Tai etkö ole varma edes siitä, mitä haluat tehdä elämässäsi yleensä?

Ei hätää! Ei ole harvinaista, että tällaisiin suuriin kysymyksiin ei löydy vastausta. Tai vastaukset, eli unelmat ja intohimot, ovat hautautuneet oravanpyörään ja arjen kiireisiin. Stressikin voi estää meitä unelmoimasta.

Oman intohimonsa löytämiseksi on onneksi monta tapaa. Onnellisuuskirjailija Neil Pasricha kertoo uudessa kolumnissaan yhden helpon keinon selvittää itseään innostavat, tärkeät asiat.

Pasrichan tapa pohjautuu ikigai-metodiin. Se on japanilainen käsite, joka tarkoittaa ”syytä, miksi herään aamulla”. Lähin synonyymi ikigai-sanalle on elämän tarkoitus.   

– Ikigai on sinun nykyinen tavoitteesi. Se on sinun nykyinen intohimosi, kirjoittaa Pasricha.

Pasricha on kanadalainen kirjailija ja yrittäjä, joka on tullut tunnetuksi myös onnellisuuspuheistaan, etenkin TEDx-tapahtumissa. Hänen mukaansa yksi kysymys auttaa jokaista löytämään oman ikigainsa, intohimonsa:

”Mitä teet pyhäaamuna, kun sinulla ei ole mitään tekemistä?”

Alun perin Pasricha on nimennyt tämän lauantaiaamun testiksi, mutta sen yksinkertaisen kysymyksen voi esittää minä tahansa vapaapäivänä.

Koskipa vastauksesi sitten leipomista, lehden lukemista, neulomista tai jumppaamista, pysähdy siihen. Pasrichan mukaan seuraavaksi mieti kaikkia niitä tapoja, joilla saat lisää mahdollisuuksia ja tavoitat rakkaan intohimosi kohteen yhä useammin. Hän uskoo, että vastauksia löytyy satoja.

Kaikki eivät pysty lopettamaan heti päätyötään tai tekemään muuten suurta muutosta elämässään yhdellä rysäyksellä löydettyään ikigain. Siksi on tärkeää ajatella kutsumustaan pienemmissä osissa.

Jos esimerkiksi rakastat tanssia, pohdi, miten voisit tuoda enemmän tanssia elämääsi. Voisitko kokeilla yksityisohjaajaa tai siirtyä itse opettamaan tanssia? Tai pystyisitkö tekemään vapaaehtoistyötä tanssin parissa? Ja muistathan tanssia kotona joka päivä?

– Nämä ideat tekevät sinusta rikkaamman, vahvemman ja onnellisemman myös työelämässäsi, uskoo Pasricha.

 

Bruce Oreck, 64, haluaa vielä voittaa Yhdysvaltojen mestaruuden kehonrakennuksessa. – Kenenkään ei ole helppo katsoa omaa vanhenemistaan.

Täydet painot kolahtavat paikalleen. Bruce Oreck asettuu laitteeseen, tekee puhisten kuusi raskasta hauistoistoa ja jatkaa sitten tyynesti keskustelua.

– Aion luultavasti kilpailla vielä kerran, Yhdysvaltain entinen Suomen-suurlähettiläs ilmoittaa.

Brucella on tähtäimessään Yhdysvaltain mestaruus 65-vuotiaiden kehonrakennuksessa. Treenimotivaatiota ylläpitääkseen hän kertoo mielellään, että on menossa kisoihin.

Edellisistä kilpailuista on vuosia, sillä suurlähettiläänä Bruce ei kilpaillut.

– Kisaaminen on liian rankkaa, ja harjoitteleminen vie liian paljon aikaa.

Nyt hän opettaa Aalto-yliopistossa, joten aikaa on enemmän. Ajanpuute tosin merkitsee Bruce Oreckille hieman eri asioita kuin muille. Esimerkiksi haastatteluun ja kuvaukseen menee hänen kanssaan puolet siitä ajasta kuin vastaavaan hommaan yleensä. Eikä siinä vielä kaikki: keskustelun ja kuvausten lomassa Bruce tekee täyden hauis- ja ojentajatreenin.

Bruce treenaa viidestä kuuteen kertaan viikossa, eikä ajan löytyminen ole mikään ongelma.

– Treeni kestää tunnin. Jokaisella on tunti aikaa – pelaavathan ihmiset golfiakin, vaikka siinä menee koko päivä.

Hullu, rakas kehonrakennus

Kehonrakennus on Brucen intohimo, vaikka hän myöntää, ettei touhussa ole ulkopuolisen silmin mitään järkeä.

– Syöt kuin hullu, treenaat kuin hullu ja sitten dieettaat niin, että kehon rasvaprosentti on 4–5 ja olet nääntymäisilläsi nälkään. Olet kauhealla tuulella ja kärttyisä kaikille läheisillesi, Bruce kuvailee kisoihin valmistautumista.

Lavalle nouseminen on oma juttunsa.

– Teet tämän kaiken, jotta voit mennä lavalle käytännössä nakuna tuhannen ihmisen eteen ja he arvostelevat ulkonäköäsi.

Bruce on kilpaillut kehonrakennuksessa niin kauan, että lavalle nouseminen ei enää mietitytä – jollakin tavalla hän jopa nauttii siitä. Sekä painajaisunet että unettomat yöt kuuluvat kuitenkin kuvioon.

– Joka kehonrakentajalla on painajainen, jossa menee kisoihin, valmistautuu, katsoo peiliin ja huomaa painavansa viisi kiloa liikaa.

Brucella on tavoitteena mestaruuskisat.

Ikääntyminen mietityttää

Brucen olkapää on leikattu viidesti, ja lääkäri on kieltänyt häntä vetämästä leukoja. Bruce ei kieltoa tottele.

Lihakset pitävät olkapään toimintakykyisenä, vaikka olkanivel on huonossa kunnossa.

– Jos minulla ei olisi näitä lihaksia, en voisi kättä nostaa, Bruce uskoo.

Brucelle salilla pumppaaminen on myös terveysteko. Hän kertoo näkevänsä kadulla ikäisiään ihmisiä, jotka köpöttelevät eteenpäin rollaattorilla.

– Niin kauan kuin elän, haluan olla mahdollisimman terve, elinvoimainen ja hyväkuntoinen.

Kehonrakennus on yhtäältä keino pysyä kunnossa, toisaalta armoton mittari.

– Kenenkään ei ole helppo katsoa omaa vanhenemistaan. Kaikista maailman lajeista kehonrakennus on vielä sellainen, että kun katson kuvaa itsestäni kymmenen vuotta sitten, tiedän, etten tule enää olemaan yhtä hyvä.

Terveyttä ei kukaan saa hautaan mukaan, Bruce lopulta myöntää.

– Jokainen meistä sairastuu ja kuolee joskus, se diili tehdään jo syntyessä. Täytyy tehdä rauha vanhenemisen kanssa.

Bruce treenaa tunnin päivässä, 5–6 kertaa viikossa.

Näin liikun

Käyn eri kuntosaleilla, koska kyllästyn välillä. Kun matkustan, valitsen hotellin, jossa on kunnollinen sali tai joka on ihan salin vieressä. Hotellihuoneessa on vain sänky, joten kuntosali on hotellin valinnassa tärkeämpi kuin huone.

Asenteeni on sellainen, että jes, saan mennä salille. Moni treenaa sillä mielellä, että on pakko lähteä salille ja voi minua, kun en saa syödä samaa kuin muut. Kannattaa ajatella palkitsevansa itsensä – eikä palkinto ole se, että saa syödä pullan, vaan se, että saa syödä tuoreita vihanneksia.

Collegessa nyrkkeilin, miekkailin, patikoin ja soudin. Harrastin myös laskettelua – siinä en ollut kovin hyvä, vaikka olinkin vauhdikas. Myöhemmin aikuisena harrastin juoksua.

Oikea silmäni on suureksi osaksi sokea, joten minulla ei ole syvyysnäköä. Sen takia palloilulajit ovat minulle hyvin vaikeita. On ihan okei, etten ole koskaan oikein pelannut niitä. Eihän minusta tule ballerinaakaan koskaan, ja voin elää sen kanssa.

Maratoneja tai triathloneja en harrasta. Puolimaraton sujuu helposti, mutta täydestä maratonista en tykkää. Siitä pitäisi olla intohimoisen innostunut.

Olen joogannut jonkin verran. Tulevaisuudessa haluaisin viedä joogaharrastukseni seuraavalle tasolle, harjoitella joitakin todella edistyneitä asanoita.

Näin syön

Olen aina ollut lihansyöjä, mutta vuoden alusta olen pikkuhiljaa siirtynyt kasvisruokavalioon. En ole mitenkään uskonnollisen tarkka, mutta syön nyt paljon vähemmän lihaa kuin ennen. Ihmiset muuttavat yleensä ruokavaliotaan teininä ja parikymppisenä, mutta syövät loppuelämänsä samaa ruokaa kuin kolmekymppisenä. Minusta ei ole järkeä syödä nyt 64-vuotiaana samalla tavalla kuin 34-vuotiaana.

Lempilajini

Kehonrakennus Hullu laji, jota ei voi selittää tai oikeuttaa millään. Pidän kehonrakennuksesta, koska se vaatii rohkeutta.

Soutu Talvet vietän lämpimässä ja harrastan vesiurheilua. Soutua harrastin jo collegessa, ja minulla on vene Suomessakin.

Suppaus Aloitin suppauksen noin seitsemän vuotta sitten, kun laji kehitettiin. Suomessa näen ihmisten suppaavan tyynissä järvissä. Minä suppaan meressä, jolloin vesi liikkuu enemmän. Meksikossa voi suppailla kilometrikaupalla, kunnes päätyy valaiden seuraan.

Valmennuksessa vai itsenäisesti?

Uskon valmentajan kanssa treenaamiseen. Kaikki huiput lajista riippumatta harjoittelevat valmentajan kanssa. Valmentaja saa keskittymään harjoitukseen, korjaa virheet ja miettii, mitä tehdään seuraavaksi.

64-vuotias diplomaatti, juristi ja liikemies on alun perin New Yorkista kotoisin.

Muistetaan Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläänä vuosilta 2009–2015.

Asuu nykyään noin puolet vuodesta Suomessa ja luennoi Aalto-yliopistossa. Suomen lisäksi Brucella on kodit Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa. Luennoimisen lisäksi hän valmentaa ja konsultoi yrityksiä sekä toimii start up -sijoittajana.

Elää kaksin koiransa kanssa.

Miksi vatsa turpoaa ja miten mahakipuihin voi vaikuttaa itse? Sisätautilääkäri kertoo vastaukset yleisimpiin vatsapulmiin.

Kivistää. Muljahtelee. Turvottaa. Vatsavaivat ovat yleisiä, mutta onneksi ne ovat usein harmittomia.

Sisätautien erikoislääkärinä työskentelevä Joni Suomi kertoo, että hänenkin potilaansa tulevat vastaanotolle yhä useammin vatsavaivojen vuoksi. 

– Taustalla on harvemmin selkeästi nimettävää sairautta, vaan kyse on toiminnallisista vatsavaivoista, joiden kanssa joutuu oppimaan elämään. Vaivojen voimakkuus ja niiden aiheuttama haitta vaihtelevat, Joni Suomi sanoo.

Kysyimme lääkäriltä kymmenen kysymystä yleisimmistä vatsavaivoista.

”Taustalla on harvemmin selkeästi nimettävää sairautta, vaan kyseessä on toiminnalliset vatsavaivat, joiden kanssa joutuu oppimaan elämään.”

  1. Miksi vatsa turpoaa?
    ”Turvotus on jännä vaiva. Vatsa turpoaa ruokailun takia ihan normaaleista syistä: ruuansulatus käynnistyy, vatsan suola- ja nestetasapaino muuttuu, paksusuoli tuottaa kaasuja.
    Turvotus saattaa olla myös oire ärtyvästä suolesta, mutta aina sille ei löydy selkeää syytä. Yleensä turvotus poistuu itsestään ja kuuluu siis hyvälaatuisiin toiminnallisiin vatsavaivoihin.”
    Suosittelemme! Ilmavaivoja? Nämä ruuat aiheuttavat turvotusta
  2. Miksi vatsa kipeytyy usein ruokailun jälkeen?
    ”Vatsan ei kuulu kipeytyä ruokailun jälkeen. Kivut eivät ole normaaleja, mutta niitä saattaa tulla monestakin syystä.
    Kaikista ruokailun jälkeen tulevista vatsavaivoista ei tarvitse olla aina huolissaan. Ruokailu saa aikaan sen, että ruuansulatus ja suoliston liikehdintä käynnistyvät ja tarvittavat hormonit alkavat erittyä. Vatsavaivat liittyvät muun muassa näihin, eli ne ovat normaaleja, toiminnallisia kipuja. Jos vatsassa on muutenkin kipuja, ruokailu saattaa lisätä niitä. Jos sappikivet kiusaavat, etenkin rasvainen ruoka aiheuttaa kipuja.”
  3. Millaisista vatsakivuista pitää olla huolissaan?
    ”Kipu on aina henkilökohtainen kokemus. Jotkut kokevat jopa invalidisoivaa kipua, toisilla se on pientä liikettä.
    Vatsavaivoista suurin osa on toiminnallisia, eikä niistä tarvitse huolestua. Ne ovat yleensä myös pitkäaikaisia ja harmittomia: monet ovat tottuneet niihin jo lapsuudesta tai nuoruudesta lähtien. Mutta vaikka vatsavaivoja olisi ollut nuoruudesta saakka, lääkärin kanssa on hyvä aina selvittää syy ja sulkea pois sairaudet, kuten keliakia ja laktoosi-intoleranssi.”
    Vatsakivuista pitää olla huolissaan ja mennä lääkäriin heti, kun
    • jos on kovia, äkillisiä kipuja.
    • jos vatsavaivojen luonne muuttuu äkillisesti.
    • jos ulosteessa on verta.
    • jos uloste on mustaa.
    • jos vatsan toiminta muuttuu, esimerkiksi tulee kova ripuli tai ummetus.
    • jos oireisiin liittyy kuumetta.
  4. Vaikuttavatko vatsavaivat psyykeen?
    ”Kyllä. Ihminen on kokonaisuus. Joillakin vatsa toimii sillä tavoin epäsäännöllisesti, että esimerkiksi matkustaminen on hankalaa ja matkat joutuu suunnittelemaan todella tarkkaan. Jotkut joutuvat miettimään ja jännittämään jokaisessa tilanteessa, mitä voi syödä milloinkin – tai voiko ylipäänsä syödä.”
  5. Mitkä vatsavaivat ovat yleisimpiä?
    ”Vastaanotollani olen huomannut, että yleisimmät vatsavaivat liittyvät närästykseen ja ylävatsaan. Joillakin kivut ovat lieviä, mutta toisilla saattaa esiintyä epämiellyttävää poltetta tai muuta tunnetta ylävatsassa. Silloin yleensä kokeillaan happolääkitystä. Diagnoosi on yleensä selvä, jos lääkitys auttaa happovaivoihin.”
    Suosittelemme! 6 vinkkiä suoliston tasapainoon
  6. Mitkä vatsavaivat ovat lisääntyneet eniten viime vuosina?
    ”Tulehdukselliset suolistosairaudet, esimerkiksi Crohnin tauti, ovat selvästi lisääntyneet. Myös toiminnalliset vatsakivut ovat yleisiä, mikä saattaa liittyä länsimaiseen ruokavalioon.”
  7. Milloin vatsavaivoissa joudutaan turvautumaan leikkaukseen?
    ”Ennen leikkausta olennaisin asia on diagnoosi. Hyvälaatuinen toiminnallinen vatsavaiva ei yleensä leikkausta tarvitse, mutta esimerkiksi sappirakko saatetaan leikata sappikivien vuoksi. Crohnin taudissa voidaan leikata suolta. Myös gynekologiset vatsakivut saattavat tarvita esimerkiksi kohdun poiston.”
  8. Miten vatsavaivoihin voi vaikuttaa itse?
    ”Moni ohjaa itse ruokavaliotaan, ja se on hyvä asia. Jos huomaa, että esimerkiksi paprika tai pavut aiheuttavat turvotusta tai vatsakipuja, kannattaa ne jättää pois. Mausteiset ruuat ja kahvinjuonti ovat myös monen vatsakipujen syynä.
    Paljon puhutaan fodmap-ruokavaliosta, joka helpottaa ärtyvän suolen oireita. Sitä kannattaa kokeilla sitkeästi ja tarkasti. Fodmapia pitää noudattaa vähintään kuukausi, jotta saadaan varma tieto, auttaako se.
    Närästystä aiheuttavat etenkin kahvi ja paistetut ruuat. Joillekin myös suklaa tuo närästyksen tunteen, joten sen syömistä on syytä myös harkita.”
    Lue myös! Jatkuvasti vatsa kipeä – auttaako uusi fodmap-ruokavalio?
  9. Kuinka paljon on turvallista muuttaa itse omaa ruokavaliotaan?
    ”Itsenäisesti voi hyvin kokeilla yksittäisen ruoka-aineen jättämistä pois. Moni pitää esimerkiksi gluteenin poisjättämistä hyödyllisenä, vaikka ei ole keliakiaa. Ei ole vaarallista, että jättää yhden ruoka-aineen pois päivittäisestä ruokavaliosta, jos se aiheuttaa kipua.
    Jos kuitenkin iso osa erilaisia ruokia jää pois ruokavaliosta ja pystyy syömään vain muutamia ruokia, pitää mennä lääkäriin tai ravintoterapeutin luo ratkaisemaan ongelma.
    Lapsilta ei pitäisi karsia paljon ruoka-aineita pois neuvottelematta ensin lääkärin kanssa.”
  10. Auttavatko probiootit todella vatsavaivoihin?
    ”Omille potilailleni suosittelen probioottien käyttämistä esimerkiksi silloin, kun kyseessä on ärtyneen suolen oireyhtymä. Pyydän heitä kokeilemaan niitä 2–3 viikkoa. Probioottikokeilussa näkee nopeasti, että toimivatko ne. Osa hyötyy niistä, mutta toiset eivät. Silloin ei kannata rahojaan tuhlata niihin.”
  11. Voiko liikunta pahentaa vatsavaivoja?
    ”Liikunta harvoin pahentaa vatsavaivoja, mutta tämäkin on yksilöllinen kysymys. Joillakin hölkkääminen saattaa provosoida vaivoja, mutta toiset taas saavat liikunnasta hyötyä esimerkiksi ummetukseen. Yleisesti ottaen liikunta edistää vatsan hyvinvointia.”

Vatsakivun mahdollisia syitä:

  • ruuansulatusvaivat
  • ärtyvän suolen oireyhtymä
  • närästys
  • mahahaava
  • tulehduksellinen suolistosairaus
  • gynekologinen syy
  • keliakia
  • laktoosi-intoleranssi.

 

Sisäilmasairaus oireilee ensin kuin flunssa. Jopa puolet pitkään altistuneista sairastuu monikemikaaliyliherkkyyteen.

Sisäilmasairaiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta arvioiden mukaan noin 800 000 suomalaista altistuu kosteusvaurioille tai homeelle kotonaan tai työpaikallaan. Samoja ongelmia on lukemattomissa kouluissa ja päiväkodeissa.

Homesairaus on vain yksi sisäilmasairauden muoto. Oireita aiheuttavat myös kemikaalit ja rakennus- ja sisustusmateriaalien haitalliset voc-yhdisteet.

Professori ja sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ville Valtonen kertoo, mitkä ovat sisäilmasairauden ensimmäiset oireet ja miten sairaus yleensä etenee.

  • Tyypillisimmät ensioireet ovat yskä, nenän tukkoisuus, jatkuva nuha ja silmien kirvely ja punoittaminen.

Oireet liittyvät lähes aina rakennuksessa oleskeluun ja helpottavat sieltä poistuttaessa.

– Jos tässä vaiheessa siirtyy terveisiin tiloihin, yleensä paranee. Jos altistuminen jatkuu, sairaus siirtyy seuraavaan vaiheeseen, Ville Valtonen sanoo.

Sisäilmasairauden diagnosointi on hankalaa, koska sen toteamiseen ei ole yksiselitteistä testiä eikä iso osa altistuneista oireile ensin mitenkään.

  • Ensioireita seuraavat usein jatkuvat keuhkoputkentulehdukset, pitkittyneet limaiset yskät, hengenahdistus, poskiontelotulehdukset, päänsärky ja väsymys.

Joillekin tulee reumaattisia oireita, kuten lihas- ja nivelkipuja, toisille neurologisia oireita, kuten huimausta, puutumista ja keskittymisvaikeuksia.

– Joillekin voi tulla muutaman sekunnin mittaisia muistikatkoksia. Ei muista jonkin asian nimeä tai sitä, mitä oli tekemässä.

”Olen nähnyt ihmisiä, jotka pystyivät ennen juoksemaan maratonin, mutta eivät pysty nyt kävelemään sataa metriä.”

Joillakin hengenahdistusoireet kehittyvät astmaksi. Myös krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuminen on mahdollista, mutta harvinaista.

– Silloin fyysinen suorituskyky romahtaa yli puolella. Olen nähnyt ihmisiä, jotka pystyivät ennen juoksemaan maratonin, mutta eivät pysty nyt kävelemään sataa metriä.

  • Valtosen mukaan noin puolet pitkään altistuneista sisäilmasairaista sairastuu lopulta monikemikaaliyliherkkyyteen.

– Sille tyypillistä on se, että saa ärsytysoireita hyvin pienistä pitoisuuksista kemikaaleja, Valtonen sanoo.

– Herkistynyt voi saada voimakasta ärsytystä vaikka bussissa viereen istuvan hajusteista ja joutua poistumaan seuraavalla pysäkillä.

Tyypillisesti ärsytystä aiheuttavat esimerkiksi hajuvedet, huuhteluaineet, meikit, pesuaineet, deodorantit, hiuslakka, tupakansavu, nuotion savu, vaatteiden suoja-aineet, katupöly, pakokaasut ja liikennesaasteet.

Jos ärsyttäville kemikaaleille altistuu pitkään, hajuaisti voi herkistyä niin, että homeen haistaa jopa 100 kertaa herkemmin kuin muut. Herkistyneen hajuaistin on tarkoitus varoittaa kehoa vaarasta.

– Se on vuosien homealtistuksen seurausta. Silloin sairaus on jo pitkällä.

Miten sisäilmasairaus muuttaa elämää? Sisäilmasta sairastunut Eeva kertoo tarinansa Me Naisten numerossa 12/2017.

 

MarjaMummu

Oletko jatkuvasti vähän nuhainen? Erikoislääkäri listaa sisäilmasairauden ensimmäiset oireet

Toimistomme oli vuosia tiloissa, joissa tunnistimme sisäilmaongelmia. Mutta ongelmaa oli vaikea todistaa. Kärsin silmätulehdukista, käheästä äänestä, nuhasta ja lihas- ja nivelkivuista. Ne ikään kuin kuuluivat elämään - ei lääkäri voinut sanoa, että sisäilma olisi syynä. Useilla työntekijöillä oli erilaisia kombinaatioita oireista. Nyt olemme olleet pari vuotta uusissa tiloissa, ja silmätulehduksia ei ole ollut kertaakaan, lihas- ja nivelkivut ovat poissa. Nuha on jäljellä. Vatsanväänteitä,...
Lue kommentti
Vierailija

Oletko jatkuvasti vähän nuhainen? Erikoislääkäri listaa sisäilmasairauden ensimmäiset oireet

Olisi korkea aika yhteiskunnan herätä tekemään asialle oikeasti jotakin sen sijaan, että vähätellään, peitellään ja kielletään ongelman olemassaolo! Kasvamassa on homepäiväkodeissa ja -kouluissa lukematon määrä lapsia ja nuoria, jotka eivät pysty kuuna päivänä muuhun kuin etäopiskeluun, etätöihin ja eristäytymään koteihinsa - jos ylipäätään voivat asua muualla kuin teltoissa. On käsittämätöntä ja kohtuutonta, että jo pysyvästi sairastuneet jäävät täysin vaille yhteiskunnan tukea ja aputoimia,...
Lue kommentti