Stressi voi nostattaa näppyjä ja tehdä kasvoista väsyneen näköiset. Kuva: Shutterstock

Hiusten lähtö ja hartiajumi voivat olla kehon keinoja kertoa stressistä.

Arki alkoi ja mieli kiristyi?  Lyhytaikainen stressi voi olla jopa hyvästä: Se lisää tarkkaavaisuutta ja auttaa ylittämään itsensä. Olennaista on, että siitä pystyy palautumaan nopeasti.

Pitkittynyt stressi on haitallisempaa – ja sen vaikutukset kyllä tuntee. Se lamaannuttaa mielen, mutta näkyy myös kropassa. Psykologi Heli Heiskasen mukaan pitkittynyt stressi rasittaa ruuansulatusta ja vastustuskykyä ja voi aiheuttaa univaikeuksia.

Oireita on valitettavasti muitakin. Business Insider listasi 11 tapaa, joilla keho voi kertoa stressistä.

1. Iho alkaa kukkia

Näppyjä voi toki aiheuttaa lähes mikä tahansa muukin – hormonitoiminta, sää, elämänmuutos, huono ruokavalio. Kasvojen alaosaan puhkeavien finnien syy on usein kuukautiskierto tai stressi.

Lue myös: Tuliko näppy otsaan vai leukaan? Tämän finnien sijainti kertoo elimistön epätasapainosta

2. Posket punoittavat

Tiesitkö, että stressi voi saada sinut punastumaan? Stressaantuneena elimistö on epätasapainossa: sydämen syke voi kiihtyä ja hikoilu lisääntyä.

3. Koko ajan väsyttää

Väsymys on yksi tavallisimmista uupumuksen merkeistä. Huolestuttavaa se on silloin, kun olo tuntuu väsyneeltä ihan koko ajan. Luovuus on kateissa ja asioihin ryhtyminen tuntuu vaivalloiselta.

4. Verensokeri laskee

Korkeat stressitasot voivat vaikuttaa verensokeriarvoihin ja saada olon huteraksi.

5. Hiukset lähtevät

Hiustenlähtö on usein kausittaista, mutta jos tukkaa lähtee yhtäkkiä tavallista tiuhemmin, oire voi viitata stressiin.  Onneksi hiukset ovat uusiutuva luonnonvara ja kasvavat kyllä takaisin.

6. Kädet vapisevat

Tuntuuko puhelimeen tarttuminen vaikealta? Tärisevätkö sormet näppäimistöllä? Käsien vapinakin on yksi liiallisen stressin fyysisistä oireista.

7. Huippaa ja heikottaa

Pyörtyminen saattaa kuulostaa dramaattiselta, mutta niinkin voi käydä, jos stressitasot nousevat ja verensokeri laskee.

8. Särkee ja kolottaa

Stressaantuneena kroppa menee helposti jumiin: tulee istuttua kyyryssä, jännitettyä hartioita ja leukaperiä. Ei siis ihme, jos lihaksia särkee ja ohimoita jomottaa.

9. Näytät uupuneelta

Harva on hehkeimmillään, kun mieltä ja kehoa väsyttää. Jos stressi pitkittyy, se voi näkyä kasvojen kalpeutena ja ryppyinä.

10. Olet jatkuvasti flunssassa

Kun elimistö uupuu, vastustuskyky laskee. Siksi stressaantuneet ihmiset ajautuvat helposti flunssakierteeseen.

11. Leukaperät kiristyvät

 Jos leuat tuntuvat kipeiltä ja kireiltä, syy voi löytyä suusta. Stressaantuneena ihminen narskuttelee helposti hampaitaan, ja leukaperät jumiutuvat.

Suihkulämpötilan voi valita esimerkiksi sillä perusteella, haluaako rentoutua vai piristyä.

Kylmä suihkut ovat yksi niistä sadasta asiasta, jotka Pinterest on nostanut vuoden 2017 trendiennusteeseensa. Listaus perustuu osittain asioihin, joita Pinterestin käyttäjät ovat palvelusta hakeneet. Kylmät suihkut siis kiinnostavat, ja yksi syy siihen lienevät viileällä lotraamisen väitetyt terveys- ja kauneusvaikutukset. 

Toisaalta jokainen kylmää ja kuumaa suihkuttelua kokeillut tietää, että lämpimän veden alla on miellyttävämpää seisoskella. Kokosimme kolme hyvää puolta molemmista suihkulämpötiloista.

Kylmään suihkuun kannattaa uskaltautua, koska:

1. Iho saa pitää öljynsä

– Kuuma vesi huuhtoo pois luonnollisia, suojaavia öljyjä, joita iho tuottaa, ihotautilääkäri Lance Brown toteaa Health-lehdessä.

2. Tukka tykkää

Kylmällä vedellä huuhteleminen auttaa pitämään hiukset sileinä ja kosteutettuina, jolloin ne myös näyttävät kiiltäviltä.

3. Energiaa säästyy

Luonto kiittää ja sinä kiität sähkölaskua maksaessasi, jos suihkuveden lämmitykseen ei kulu suuria määriä energiaa. 

Kuumassa suihkussa voi nauttia, koska:

1. Lihakset rentoutuvat

Kuuma suihku voi auttaa pääsemään eroon lihasjännityksestä, todetaan PopSugarissa.

2. Nuhanenä aukeaa

Kuuman suihkun höyry auttaa avaamaan tukkeutuneen nenän, mikä on luksusta flunssaiselle. (Tosin ekologisempaa olisi höyryhengitys pyyhkeen alla, kuumalla vedellä täytetyn lavuaarin päällä.)

3. Mieli rauhoittuu

Jo ajatus lämpimästä suihkusta pitkän päivän päätteeksi saa hartiat laskeutumaan alemmas ja silmäluomet muuttumaan raskaiksi. Kylmä suihku piristää, kuuma rauhoittaa.

Rasva ei muutu suoraan lihakseksi, vaikka kuinka nostelisi painoja.

Kunnon kohottaminen ja painon pudottaminen eivät vaadi kikkailua kellonaikojen ja tiettyjen lihaskuntoliikkeiden kanssa. Kokosimme liikuntaa ja laihdutusta koskevia väittämiä, joiden uskomisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

1. Jos lihakset eivät ole kipeät, treeni ei tehonnut

Kaameat lihaskivut eivät ole ainoa merkki siitä, että harjoitus on ollut tehokas. Self.comissa muistutetaan, että esimerkiksi palautuminen vaikuttaa siihen, tulevatko lihakset kipeiksi. 

2. Illalla syöminen lihottaa

Hiilihydraatit tai muutkaan ruuat eivät katso kelloa. Painon kannalta merkityksellistä on se, kuinka paljon kaloreita ihminen syö koko päivän aikana, kellonajoista riippumatta. Jaksamisen ja hyvän olon kannalta taas ei ole ihan sama, syökö viidesti vai kahdesti päivässä ja mihin kellonaikaan. Säännöllinen ateriarytmi pitää sekä mielen että kehon virkeinä.

3. Hikijumpalla paino lähtee nopeiten laskuun

Hien määrä riippuu enemmän lämpötilasta ja vaatteiden määrästä kuin siitä, kuinka paljon kaloreita treeni kuluttaa. Paidan kastumisen tarkkailu ei ole toimiva tapa mitata liikunnan tehokkuutta.

4. Painonnosto tekee läskistä lihasta

Kehossa oleva rasva ei muutu maagisesti lihakseksi, vaikka kuinka nostelisi painoja, muistuttaa Business Insider. Sen sijaan kuntosalitreeni kehittää lihasmassaa, joka sijaitsee rasvan alla. 

5. Kaikki rasva lihottaa

Rasva on tarpeellista, ei paheellista – ainakin jos puhutaan niin sanotuista hyvistä rasvoista. Esimerkiksi pähkinät, rasvainen kala ja avokadot ovat hyviä rasvan lähteitä. Oleellista on se, paljonko energiaa saa: jos ruuasta saa enemmän energiaa kuin sitä kuluttaa, lihoo.

6. Istumaannousuilla saa litteän vatsan

Perinteiset vatsalihasliikkeet eivät ole ratkaisu pyykkilautavatsaa tavoitteleville, todetaan Healthissa. Perinteisiä istumaannousuja ja vatsarutistuksia tehdessä ei kulu merkittävästi kaloreita – mikä vähentäisi rasvaa – eivätkä vatsalihaksetkaan kehity kovin monipuolisesti. Esimerkiksi lankutus on monipuolisempi ja hyödyllisempi harjoitus.

7. Vasta tunnin treeni on oikeaa kuntoilua

Kaloreita kuluu ja terveysvaikutuksia tulee jo ihan lyhyessäkin treenissä. Jopa vain muutaman minuutin liikuntapyrähdys on hyödyllinen. Hyvin lyhytkestoinen liikuntaharjoitus kannattaa tehdä kovalla teholla, jotta se vastaa pidempää ja kevyempää harjoitusta.

8. Jokainen päivä voi olla treenipäivä

Palautuminen on todella tärkeää kunnon kehittymisen, jaksamisen ja terveyden kannalta. Esimerkiksi päivittäinen kuntosaliharjoittelu voi Healthin mukaan johtaa vammoihin ja ylikuntoon.

9. Ruokapäiväkirja on varma tapa ottaa selvää ruokavaliosta

Syötyjen ruokien kirjoittaminen ylös voi auttaa hahmottamaan, mitä on tullut syötyä ja millaisia määriä. Ruokapäiväkirja ei Business Insiderin mukaan kuitenkaan ole kovin tarkka mittari. Ihmiset nimittäin tuppaavat kirjoittamaan tilastoihinsa todellista vähemmän ruokaa ja todellista enemmän liikuntaa.

10. Oikeilla liikkeillä rasvan saa katoamaan tietystä kohdasta kehoa

Rasvasoluja on joka puolella kehoamme, todetaan Self.comissa. Tiettyyn kehonosaan keskittyvät liikkeet voivat kehittää lihasvoimaa juuri tietyllä alueella, mutta rasvaa voi vähentää vain koko kropasta.

Paljasjalkajuoksija vetäisee talvilenkille villasukat jalkaan.

Juoksupiireissä melko suositun paljasjalkajuoksun talviversio on tietenkin villasukkajuoksu!

Hieman eksoottiseltakin kuulostavasta lajista kirjoittaa Yle verkkosivuillaan. Artikkelin mukaan osa paljasjalkajuoksijoista jatkaa harrastustaan talvikaudella villasukat jalkojensa lämmikkeinä. Se on lähes yhtä luonnollista kuin paljain jaloin kirmailu.

Lahtelainen Kimmo Heponiemi kertoo Ylelle juosseensa viimeisen kuukauden aikana villasukissa noin 150 kilometriä.

– Paras juoksukeli on kunnon pakkanen, -10 astetta tai enemmän. Pisimmät lenkit ovat olleet parin tunnin mittaisia, ja pakkasta on ollut parhaimmillaan 26 astetta, hän kertoo jutussa.

”Kaikilla ihmisillä on villasukkia.”

Harrastajat suosivat tuplavillasukkia, jotka pitävät jalat lämpimämpinä kuin pelkkä yksi kerros. Olennaista on myös estää sukkien valuminen esimerkiksi varren ympärille pujotettujen hiuslenkkien tai kuminauhojen avulla. Toinen vaihtoehto on pukea villlasukan alle napakka urheilusukka ja kääntää varsi ylhäältä villasukan päälle.

Tarvitset vain sukat ja vähän hulluutta

Riesana saattaa olla myös lumen paakkuuntuminen sukkien pohjaan – sekä tietenkin sukkien nopea kuluminen.

– Sukat kuluvat nopeammin, jos juoksee pelkkiä teitä pitkin. Lumisilla poluilla juostessa ne kestävät paljon pidempään, Heponiemi selittää Ylelle.

Heponiemi kertoo jutussa huomanneensa, että vastaantulijoita villasukkajuoksija saattaa huvittaa.

– Kyllä minä näen tässä kaikki mahdollisuudet. Kaikilla ihmisillä on villasukkia. Kunhan sitten on lisäksi tarpeeksi hulluutta, Heponiemi kannustaa muitakin kokeilemaan.

Kysely

Olisitko valmis kokeilemaan villasukkajuoksua?

Uuden tutkimuksen mukaan persoonallisuus ei ole pysyvä piirre, ja ihminen pystyy muuttamaan sitä yllättävän nopeasti. Helppoa se ei kuitenkaan ole. 

Pystyykö introvertti muuttumaan ekstrovertiksi? Voiko stressaajasta tulla rentoilun kuningatar?

Tieteen vastaus on tähän mennessä ollut useimmiten lannistava: persoonallisuus on pysyvä osa ihmistä. Esimerkiksi vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan persoonallisuuden suuret linjat määrittyvät jo varhaisessa lapsuudessa ja pysyvät pitkälti samana läpi elämän. Käytännössä introvertti ei siis voi koskaan muuttua ekstrovertiksi tai stressaaja lungiksi tyypiksi.

Osa tutkijoista kallistuu päinvastaiseen tulokseen: heistä ihmisen persoonallisuus on niin epävakaa, ettei sen muutoksia ole edes järkeä mitata.

On myös niitä asiantuntijoita, joiden mielestä ihmisen persoona voi muuttua – mutta äärimmäisen hitaasti.

Uusi Psychological Bulletin -lehdessä julkaistu tutkimus tarjoaa täysin uuden näkemyksen persoonallisuuteen. Sen mukaan ihminen voi muuttaa persoonallisuuttaan paljonkin ja nopeasti.

Työtä vaaditaan paljon

Tutkimuksessa kuusi psykologiantutkijaa analysoi ja yhdisteli 207 kliiniseen psykologiaan (eli käytännön psykologiseen työhön) liittyvää tutkimusta.

Aiemmin monissa tutkimuksissa on huomattu, että ihmisen persoonallisuuden särmät pehmentyvät iän myötä. Esimerkiksi neuroottisuus voi hälventyä ikääntyessä.

Oikeanlaisella toiminnalla hommaa voi kiihdyttää huimasti. Uudessa tutkimuksessa huomattiin, että terapeutin pakeilla neuroottisuus hälventyi jo parissa kuukaudessa. Tämä tulos mullistaa psykologian piintyneen käsityksen, jonka mukaan persoonallisuuden isoja linjoja – kuten neuroottisuutta ja avoimuutta uusille asioille – ei voi tietoisesti muuttaa.

Helppoa muuttuminen ei ole.

– Jos haluaa muuttaa puolisonsa heti huomenna, ei tule onnistumaan. Mutta jos on valmis keskittymään yhteen asiaan itsessään ja on valmis tekemään sitä systemaattisesti, muutoksen mahdollisuus on huomattavasti suurempi, tutkija Brent Roberts kertoo LiveSciencelle.

”Jos haluaa muuttaa puolisonsa heti huomenna, ei tule onnistumaan.”

Tutkimuksen mukaan persoonallisuus muuttuu terapiassa iästä ja sukupuolesta huolimatta. Muutoksen avuksi ei tarvita lääkitystä.

Science of Us -sivuston mukaan tutkimuksen tulos ei ole aivan yksiselitteinen. Sivusto painottaa, että muutokset neuroottisuudessa saattavat johtua yksinkertaisesti siitä, että terapeutin vastaanotolla ihmiset saavat ongelmiinsa tarvitsemaansa apua. Jos ammattilaisen pakeille menee esimerkiksi masennuksen takia, apu voi palauttaa elämän takaisin raiteilleen mutta ei niinkään muuta persoonallisuutta.