Terapiaan pääsy on useimmiten helpotus, mutta mitä jos vastaanotolla käykin niin, että terapeutti vain ärsyttää?

”Olin toivonut saavani uusia oivalluksia ja näkökulmia itseeni ja ongelmiini, mutta sain vain pään paijausta ja kehuja siitä, miten hyvin olen kaiken itse jo järkeillyt. Teki mieli huutaa, että älä nyt hyvä ihminen niele kaikkea täysin kyseenalaistamatta!”

Tuttava oli miettinyt pitkään terapiaan menoa. Takana oli ero, josta ylipääsy tuntui vaativan ammattilaisen apua. Vastaanotolla tuttavasta kuitenkin tuntui, että terapeutti piti häntä uhrina ja mikä pahinta, lässytti. Myötäilykö tässä nyt muka auttaa?

Toinen tuttava taas oli harkinnut pariterapiaa. Hän meni ensin yksin tapaamaan terapeuttia. Kun hän ei osannut heti kättelyssä asettaa terapialle tavoitteita – eli haluaako erota vai saada asiat suhteessa kuntoon – keskustelu terapeutin kanssa muuttui jankuttamiseksi.

”Lopulta terapeutti kaivoi kännykkänsä ja alkoi lukea minulle netistä aikakauslehden parisuhdevinkkejä. Jossain vaiheessa hän huomautti, että minulla on sentään mies ja voisin olla siitä kiitollinen. En tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa.”

Terapiaan – etenkään yhteiskunnan tukemaan – ei ole helppo päästä. Terapiassa käyminen on myös kallista. Yhä useampi on kuitenkin valmis panostamaan omaan henkiseen hyvinvointiin ja maksamaan terapiakäynnit vaikka kokonaan omasta pussistaan.

Jos terapiasta pulittaa vaikka 80 euroa tunnilta, silloin myös odottaa rahoilleen vastinetta.

Juuri oikeanlaista kemiaa

Mistä siis tietää, että käy juuri oikean tyypin luona? Mistä tunnistaa hyvän terapeutin? Ja mitä tehdä, jos käykin niin, että terapeutti vain ärsyttää?

– Psykoterapian onnistumiseen vaikuttaa olennaisesti se, että asiakkaan ja terapeutin välinen vuorovaikutus toimii eli heillä on hyvä kemia. Jos vuorovaikutus ei toimi, terapia on turhaa, sanoo psykologi Teemu Ollikainen Psykologiliitosta.

– Terapiassa kuuluu välillä ärsyttää. Se toimii silloin, kun ollaan epämukavuusalueella eikä ole liian kivaa.

Mistä sitten oikean kemian tunnistaa? Ensitapaaminen kun usein jännittää, ehkä vähän ahdistaakin. Sitten pitäisi vielä jutella omista asioistaan tuntemattomalle!

– Kyllä hyvän yhteyden tunnistaa jo ensimmäisellä kerralla. Luotatko terapeuttiin? Pidätkö häntä miellyttävänä? Tunnetko, että terapeutti yrittää aidosti ymmärtää sinua? Pääsettekö yhteisymmärrykseen terapian tavoitteista? Jos vastaat kyllä, virityt tilanteeseen positiivisesti. Jos taas kyseenalaistat terapeutin heti, kyseenalaistat todennäköisesti kaiken, mitä hän sanoo, Ollikainen ohjeistaa.

Kaikki eivät vain sovi yhteen

”Jo toisella tapaamiskerralla huomasin, että monet seikat terapeutissani alkoivat ärsyttää. Ensinnäkin hän vaikutti hajamieliseltä – sekoili vastaanottoajoissa, buukkasi asiakkaitaan päällekkäin eikä muistanut, mitä edelliskerralla olimme puhuneet.”

Vaikka kyse on ammatillisesta palvelusta, kaikki parit eivät yksinkertaisesti sovi yhteen. Eiväthän kaikki ole tyytyväisiä samaan kampaajaankaan.

– Niin monella asialla on merkitystä, tilalla, pukeutumisella, jopa nimellä, Ollikainen kertoo.

Vaikka monet asiat voivat tuntua pieniltä, ne eivät ole mitättömiä. Ne voivat kertoa asiakkaan taustoista ja olla kimmokkeita niin kitkaan kuin kipinään. Jos terapeutin nariseva lautalattia tuo mieleen lapsuuden mummolan, tilanne voi tuntua lempeältä ja lohdulliselta. Silloin terapeuttikin voi vaikuttaa symppikseltä.

– Asiakkaan koko henkilöhistoria vaikuttaa yhteyden syntymiseen. Kerran minulle tuli asiakas, joka kertoi, että oli valinnut minut, koska toisen terapeutin sähköpostiosoite kuulosti naurettavalta. Ärsyyntyminen vinosta taulusta taas voi kertoa täydellisyyden tavoittelusta, jopa pakko-oireisuudesta.

”Parhaat läpimurrot ja oivallukset syntyvät aina siellä epämukavuuden rajalla.”

Joskus terapeutti voi alkaa ärsyttää vasta viiveellä; terapia on voinut tuntua aluksi hyvältä, ja terapeutista on saattanut tulla turvasatama. Sitten kuherruskuukausi päättyy: ennen niin empaattinen terapeutti saattaakin tuntua haastavalta, eikä häntä enää huvittaisi tavata.

– Tulee tekosyitä, että tänään sataa, kurkku on kipeä ja se maksaakin niin paljon… Suhteeseen alkaa tulla säröjä. Se johtuu siitä, että terapiasuhteesta alkaa tulla todellinen ihmissuhde. Siinä alkaa näkyä ihmisen tapa olla suhteissaan. Olennaista on huomata, kuinka saa suhteen ongelmat ratkaistua, Teemu Ollikainen sanoo.

Tämä on juuri tavoiteltu tila: kun asiakas uskaltaa olla aidoimmillaan, terapeuttikin näkee ihmisen todellisen sisimmän ja toimintamallit. Terapeutin tarkoitushan on oikeasti auttaa.

– Tämä on sitä epämukavuusalueelle siirtymistä. Silloin voi tuntua, että terapeutti on kuin oma äiti tai isä. Kuitenkin sellaiset suhteet, joissa on ollut säröjä, mutta joissa ongelmat on ratkaistu onnistuneesti, ovat tehokkaimpia. Terapian on tarkoituskin olla haastavaa, sillä parhaat läpimurrot ja oivallukset syntyvät aina siellä epämukavuuden rajalla. Jos aina on vain mukavaa, ei synny uusia ajattelutapoja.

Joskus odottaa vain liikoja

”En pystynyt ajattelemaan juuri muuta, kuin että tämä ei toimi. Olin kuitenkin kohteliaasti hiljaa, sillä en halunnut pahoittaa hänen – sinänsä oikein herttaisen ihmisen – mieltä. Lopulta peruin tapaamiset tekstiviestillä, kun en pystynyt puhumaan asiasta suoraan.”

Joskus pettymys terapiaan voi johtua siitä, että odotukset ovat olleet liian suuret. Kun paha olo ei katoakaan hetkessä tai mieli saattaa jopa käydä syvemmillä vesillä, tulee mieleen, onko tästä mitään hyötyä.

– Terapeuteille ladataan ihan valtavat odotukset. Tämä johtuu nykyään esimerkiksi netistä: jos ennen terapeutit tiesivät asiakkaistaan kaiken, nyt asiakas on googlannut jo ennen ensikäyntiä terapeutin, lukenut tämän haastattelut ja tutkinut Facebookin ja muut sometilit. Asiakas on valinnut juuri sen tietyn terapeutin, mutta terapeutti ei tiedä asiakkaasta kuin nimen.

Jos on tyytymätön terapiaan, valituspaikkaa ei oikein ole.

Toinen pettymyksen syy voi olla se, että joillekin psykoterapia ei sovi yhtä hyvin kuin toisille. Vaikka asiakkaalla olisikin paha olo, hän ei silti halua muuttaa mitään vaan kuvittelee, että terapeutti vie pahan olon pois. Ei vie.

– Pitää olla motivaatiota. Mieti, oletko valmis tutkimaan mieltäsi ja tunteitasi vai oletko jäänyt teinimoodiin?

Jos on tyytymätön terapiaan, valituspaikkaa ei oikein ole. Selkeät väärinkäytökset – kuten vaikka se, että terapeutti ottaa vastaan päihtyneenä tai toimii muuten epäammattimaisesti – kuuluvat Valviralle. Jos pettymyksen syynä on kuitenkin vain terapeutin passiivisuus, kun itse haluaisi enemmän keskustelua, paras tapa on äänestää jaloillaan. Asian voi toki ottaa puheeksi myös terapeutin kanssa; ammattilainen osaa peilata omaa käytöstään ja muuttaa toimintaansa tarvittaessa. Mikäli on onnistunut pääsemään Kela-korvattavalle terapeutille, voi ottaa yhteyttä lähetteen antajaan.

– Suomalaiset ovat kuitenkin kovin kilttejä. Aika harva uskaltaa sanoa mitään vaan käy samassa paikassa kiltisti, vaikka ärsyttäisi – ja manaa sitä sitten ystävilleen, Ollikainen sanoo.

Joskus huonostakin terapeutista voi olla yllättävää hyötyä: pariterapiaa harkinnut tuttava kertoi myöhemmin, että vaikka he eivät päätyneet koskaan yhdessä miehen kanssa terapeutille asti, kokemus yhdisti. He saivat yhteisen vihollisen, tyypin, jonka luokse he eivät ainakaan mene.

”Mutta se 75 euroa, jonka jo yhdestä kerrasta maksoin, olisi kyllä kannattanut käyttää mieluummin vaikka illalliseen puolison kanssa.”

Vinkkejä Sen Oikean etsintään

Mitä haluat? Onko ahdistuksesi epämääräistä? Vai tiedätkö jo valmiiksi, missä haluaisit kehittyä? Terapeutin löytäminen on helpompaa, jos osaat sanoittaa tavoitteesi.

Kysy kavereilta. Jos joku on jo todennut terapeutin toimivaksi, on se hakuammuntaa parempi tapa aloittaa etsiminen.

Minduu.fi on kuin terapeuttien Tinder: voit etsiä itsellesi sopivaa ”matchia”. Terapeuttien edittelyjä löytyy myös Psykologiliiton sivuilta.

Tarkista terapeutin koulutus. Esimerkiksi psykoterapeutin nimike on Valviran myöntämä ammattinimike, jota saavat käyttää vain rekisteröidyt psykoterapeutit.

Lähetä terapeutille sähköpostia ja kysy hänen työtavoistaan tarkemmin! Vastauksesta saat jo jonkinlaisen ensivaikutelman.

Vierailija

Miten löytää hyvä terapeutti? Asiantuntija: ”Hyvän yhteyden tunnistaa jo ensimmäisellä kerralla”

Ylitse muiden on se, että terapeutti on hyväntahtoinen. Jossakin vaiheessa, väistämättä tulee eteen se, että terapeutti ei oikeasti tiedä kaikkea. Aito välittäminen pelastaa tilanteen. Terapeutilla voi olla myös omia sokeita pisteitä ja jos potilaalla sattuu olemaan juuri se ongelma niin huono juttu. Terapeutti voi tämän oman sokeanpisteensä kautta joko vähätellä taikka liioitella potilaan jotakin ongelmaa. Neuvoa väärin, antaa väärässä kohtaa epärealistista toivoa. Taikka olla neuvomatta...
Lue kommentti

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Kallis viini maistuu pääasiallisesti aina hyvältä, koska aivot reagoivat voimakkaasti tietoon viinin hinnasta.

Jos kaksi lasillista viiniä laittaisi vierekkäin, kumpi maistuisi sinusta paremmalta? Todennäköisesti se, jonka tiedät olevan kalliimpaa.

Time-sivusto kertoo, että hypoteesin on todistanut myös saksalaisen Bonnin yliopiston tutkimus, jonka mukaan kyse on tavallaan lumevaikutuksesta: jos viinin kerrotaan olevan halpaa tai kallista, mielipide maun miellyttävyydestä muuttuu myös.

Tutkimuksessa 30 ihmiselle annettiin useita viinimaistiaisia, ja jokaisen kohdalla viinin kerrottiin olevan joko kolmen, kuuden tai 18 euron arvoisesta pullosta. Todellisuudessa viini oli jokaisella kerralla tismalleen samaa, 12 euron arvoista juomaa.

Suurin osa arvosteli viinin paremman makuiseksi jos heille kerrottiin, että se on kallista.

Suurin osa testihenkilöistä arvioi viinin paremman makuiseksi, jos heille kerrottiin, että maistiainen on peräisin kalliista viinipullosta.

Lue myös: Mitä lempiviinisi kertoo sinusta?

Mutta mistä reaktio johtuu, ja miksi mielikuva viinin arvokkuudesta tekee siitä paremman makuista? Uudessa tutkimuksessa selvisi, että tietyistä aivojen alueista tulee muita aktiivisempia, kun ihminen saa tietoonsa viinin hinnan ennen maistamista.

Esimerkiksi se aivojen osa, joka yhdistelee uutta informaatiota aiempiin tietoihin ja muistoihin, reagoi siihen, kuinka paljon viinin kerrotaan maksavan. Tieto saattaa muuttua aivoissamme ajatukseksi siitä, että viinin täytyy hintansa mukaisesti olla hyvänmakuista, koska uskomme näin aiempien tietojemme ja muistojemme perusteella.

Hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä.

Myös aivojen aivojen palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmä aktivoitui testien aikana. Kun nämä aivojen osat käyvät kierroksilla normaalia enemmän samaan aikaan, hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä sekä tuntemaan enemmän mielihyvää sen juomisesta.

Kyse siis ei ole vain halusta uskoa siihen, että kallis viini on automaattisesti hyvää, vaan aivot todella luulevat saavansa hyvää viiniä.

Tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta.

Sillä, kannattaako viinejä maistella tietämättä niiden hintaa, on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta kaikkein paras tapa muodostaa aito mielipide viinistä – tai mistä tahansa juotavasta tai syötävästä – on maistaa sitä tietämättä hintaa. Silloin aivot eivät tee mielipidettä häiritseviä oletuksia.

Samaan aikaan tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta, koska mielihyvää tuottava osa aktivoituu. Aivot siis saavat lähes väistämättä aikaan reaktion siitä, että kallis viini maistuu paremmalta. Silloin saa melko varmasti vastinetta rahoilleen!

Sanni uudessa lookissaan Vain elämää -risteilyllä keskiviikkona. Hänet nähdään ohjelman All Stars -kaudella, joka alkaa tv:ssä syyskuussa. Kuva: Jonna Öhrnberg

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastunut muusikon uuteen tyyliin. Mutta muotipiireissä samantyyliset letit ovat aiheuttaneet joskus myös rankkaa kritiikkiä.

Sinisistä hiuksista on tullut muusikko Sannin,24, (oik. nimeltään Sanni Kurkisuo) tavaramerkki. Sannilla on nähty sinisen eri sävyjä jo vuosia, mutta nyt hän näyttää tykästyneen myös letteihin. Sanni nähtiin uudessa lookissaan keskiviikkona Vain elämää -risteilyllä. Hän julkaisi myös Instagramissa kuvan uudesta tyylistään.

 

Mut sen nimi ei oo.... MIKÄ? 🌚

Henkilön SANNI (@sannivirallinen) jakama julkaisu

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastellut Sannin lettejä kommenteissa, mutta joku on pitää niitä kyseenalaisina.

– Cultural appropriation.. NOT COOL! eräs seuraaja on kommentoinut.

Tällä kommentilla viitataan kulttuuriseen omimiseen (engl. cultural appropriation) eli siihen, että enemmistö ottaa käyttäänsä joitain vähemmistölle kuuluvia tapoja tai vähemmistön kulttuuriin kuuluvia elementtejä. Afrolettejä ja rastoja on perinteisesti nähty enemmän tummaihoisilla ihmisillä. Muotipiireissä kulttuurisesta omimisesta on keskustelu aiemminkin. Vuonna 2016 italialainen muotitalo Valentino stailasi valkoihoiset mallit cornrow-letteihin. Tuolloin jotkut kritisoivat sitä, että eurooppalainen muotitalo omi afrikkalaisen kampauksen.

Myös Marc Jacobsia syytettiin syksyllä kulttuurisesta omimisesta, kun malleilla oli New Yorkin muotiviikoilla villasta tehdyt, värjätyt rastat.

”Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä.”

Sanni kertoi vuonna 2015, että on yrittänyt päästä eroon siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Ennen sitä hän mietti vuosia, miltä hänen kuuluisi muiden mielestä näyttää. 

– Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Olin aina halunnut värikkäät hiukset, ja uutenavuotena päätin, etten enää pelkää, Sanni kertoi elokuussa 2015.

 

❤️

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

Sanni ei ole ainut letteihin tykästynyt suomalainen muusikko – myös räppäri Mikael Gabriel on ottanut letit hiuksiinsa.
 

Kiitos! @kokokesa Seuraavaks @blockfest 🔥#teamMG

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

 

Hilma

Muusikko Sannilla uusi tyyli: otti kiistellyt afroletit

Onhan se nyt herran jumala tyhmää sanoa että joku ei sais LETTEJÄ LAITTAA PÄÄHÄNSÄ. Menee samaan syssyyn tämä moska kuin tämä yli mennyt sukupuolettomuuskin nykyään. Kaippa kohta sanotaan et minkälainen hiustyyli jokaisella pitää olla eikä sitä saa muuttaa enää ollenkaan. Valkosilla jos ei saa olla lettejä niin mustilla ei sit varmaan saa olla suoria hiuksia?
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.