Pim pom! Ovikello soi. 
– Teille tuli näitä detox-ruokia, lähetti ilmoittaa ja ojentaa käsiini ison pahvilaatikon. 

Tämä on terveysvaikutteisen syömisen nykypäivää niille, joilla ei ole pikkurahasta puutetta. Kotiovelle kuljetettava, kahden viikon satsi kehoa kuona-aineista puhdistavia detox-ruokia maksaa 500 euroa.

Laatikko on täynnä pieniä, erikoisen kuuloisia ruoka-annoksia: muun muassa kookospuuroa, linssisalsaa, speltticrackereitä ja vehnänorasjuomaa. Ohjeiden mukaan heti herätessä pitäisi hörppiä vettä, johon on puristettu puolikas sitruuna ja päivässä tulisi syödä rauhalliseen tahtiin kuusi kertaa.

Monelle sana detox tuo ensimmäiseksi mieleen terveyskauppojen juomakuurit, jotka lupaavat nesteiden ja turvotuksen poistoa. Pohjimmiltaan detox tarkoittaa kuitenkin puhtaampaan ruokavalioon siirtymistä, ei ravintolisiä.

Lisäaineet huolettavat

Kehon puhdistamiseen tähtäävät ruokavaliot ovat Suomessa melko uusi ilmiö, vaikka detoxista onkin puhuttu jo vuosia esimerkiksi paastojen yhteydessä. Paastot ovat nyt out, sillä harva jaksaa painaa arjessa pelkillä mehuilla. Ravintoammattilaiset eivät paastoja suosittele, sillä ne ovat elimistölle turhan rankkoja. 

Sen sijaan kiinnostus kokonaisvaltaiseen puhdistumiseen pilkahtelee joka puolelta: Yhä useampi on huolestunut lisäaineiden ja kemikaalien vaikutuksesta. Luomutuotteet ja yksinkertaiset raaka-aineet ovat päivän sana. Kevätväsymyksestä kärsivä miettii hiilareista luopumista.

Ihmisen elimistö poistaa luonnollisesti kuona-aineita ja pystyy käsittelemään jopa pieniä määriä myrkkyjä. Erityisesti maksan tehtävä on suodattaa epäpuhtauksia. Miksi sitten erityistä puhdistautumista tarvitaan?

– Ruuassa ja ympäristössä on nykyään paljon keholle vieraita aineita eikä keho pysty käsittelemään niitä kaikkia. Myös stressi heikentää kuona-aineiden poistumista. Jos kuonaa on liikaa, elimet ylikuormittuvat ja se voi aiheuttaa erilaisia oireita kuten sairastelukierrettä ja väsymystä, ravitsemuskonsultti ja naturopaattisen ravitsemustieteen asiantuntija Hanna Skyttä sanoo.

Eri kulttuurien terveysfilosofioissa, kuten intialaisessa ayurvedassa ja kiinalaisessa lääketieteessä, elimistön puhdistaminen on tärkeä osa hyvinvointia. Länsimainen lääketiede ei pidä sitä erityisen tarpeellisena, vaikka esimerkiksi einesten ja liian sokerin vaikutuksista terveyteen kyllä puhutaan. 

Myös tutkimuksissa teollisen ruuan yleistymisen on arveltu lisänneen muun muassa suolistosairauksia. Ruokien lisä- ja säilöntäaineita, esimerkiksi natriumglutamaattia ja asetaldehydiä, epäillään allergioiden ja jopa syövän aiheuttajiksi. 

Sijoita laaturuokaan

Detox-ajattelu pohjaa muun muassa toiminnallisen lääketieteen ja luontaislääketieteen ajatuksiin siitä, että syömällä luonnonmukaisempaa ruokaa ja luopumalla turhista lääkeaineista ja kemikaaleista voidaan vahvistaa kehon omia puhdistus- ja myrkynpoistomekanismeja.

Keväisen puhdistautumisen voi toteuttaa ilman ylimääräisiä satasiakin. Rahan sijaan tarvitaan hieman paneutumista ja muutoksia päivittäiseen syömiseen.

Olo kevenee ja ruuansulatus tykkää, kun luopuu vähäksi aikaa eineksistä, kofeiinista, hiilihappojuomista, sokerista ja vehnäjauhoista. Puhtaammassa ruokavaliossa suositaan kasvispitoisia, pieniä ruoka-annoksia, täysjyväviljoja ja mahdollisuuksien mukaan luomua. Proteiini on myös tärkeä osa ruokavaliota: lautaselle kannattaa valita helposti sulavaa proteiinia, muun muassa kalaa ja pähkinöitä. 

Naturopaattisen eli luontaislääketieteeseen perustuvan ravintoterapian mukaan myös tietyt ravintorikkaat ruoka-aineet parantavat sisäelinten toimintaa ja vauhdittavat puhdistusprosessia. Esimerkiksi useilla yrteillä on puhdistavia vaikutuksia.

Hanna Skyttä suosittelee vaihtamaan ravintoköyhät ruuat terveellisempiin, sillä silloin ruuasta saa enemmän vitamiineja ja ravintoaineita.

– Detoxin voi aloittaa lyhyellä jaksolla, mutta kun muuttaa arkiruokailuaankin puhtaampaan suuntaan, se antaa energiaa. Ruokavaliota voi täydentää superruuilla, joista saa runsaasti vitamiineja luontaisessa muodossa, Hanna vinkkaa.

Ruokavalion korjaamisen lisäksi putsausta voi voimistaa esimerkiksi joogaamalla, tekemällä hengitysharjoituksia ja lepäämällä riittävästi. Myös stressiä ja ärtymystä aiheuttavien asioiden karsiminen virkistää.

Helsinkiläinen Sis. Deli+ Café myy pääkaupunkiseudulla 10 päivän detox-ateriapaketteja, hinta alk. 490 €.

Detox-tuotteet rahanhukkaa?

Brittitutkijat varoittelevat detox-tuotteista. Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että tuotteiden puhdistava vaikutus liittyi terveelliseen ruokavalioon tai runsaampaan veden juomiseen, mitä kuurien yhteydessä suositeltiin, ei itse tuotteisiin. Tutkimuksessa analysoitiin Iso-Britannian markkinoilla olevia puhdistautumistuotteita. Puhdistumiskuureja myyvät firmat eivät edes tienneet tuotteidensa vaikuttavia aineita.

Tämä löytyi tuliaisiksi Lontoon Camdenista, joka on detox-tuotteiden mekka. Akvaariokalojen ruualta näyttävä, 100 grammaa vihreää jauhetta sisältävä purkki maksoi melko suolaiset 9 puntaa.

Kallis viini maistuu pääasiallisesti aina hyvältä, koska aivot reagoivat voimakkaasti tietoon viinin hinnasta.

Jos kaksi lasillista viiniä laittaisi vierekkäin, kumpi maistuisi sinusta paremmalta? Todennäköisesti se, jonka tiedät olevan kalliimpaa.

Time-sivusto kertoo, että hypoteesin on todistanut myös saksalaisen Bonnin yliopiston tutkimus, jonka mukaan kyse on tavallaan lumevaikutuksesta: jos viinin kerrotaan olevan halpaa tai kallista, mielipide maun miellyttävyydestä muuttuu myös.

Tutkimuksessa 30 ihmiselle annettiin useita viinimaistiaisia, ja jokaisen kohdalla viinin kerrottiin olevan joko kolmen, kuuden tai 18 euron arvoisesta pullosta. Todellisuudessa viini oli jokaisella kerralla tismalleen samaa, 12 euron arvoista juomaa.

Suurin osa arvosteli viinin paremman makuiseksi jos heille kerrottiin, että se on kallista.

Suurin osa testihenkilöistä arvioi viinin paremman makuiseksi, jos heille kerrottiin, että maistiainen on peräisin kalliista viinipullosta.

Lue myös: Mitä lempiviinisi kertoo sinusta?

Mutta mistä reaktio johtuu, ja miksi mielikuva viinin arvokkuudesta tekee siitä paremman makuista? Uudessa tutkimuksessa selvisi, että tietyistä aivojen alueista tulee muita aktiivisempia, kun ihminen saa tietoonsa viinin hinnan ennen maistamista.

Esimerkiksi se aivojen osa, joka yhdistelee uutta informaatiota aiempiin tietoihin ja muistoihin, reagoi siihen, kuinka paljon viinin kerrotaan maksavan. Tieto saattaa muuttua aivoissamme ajatukseksi siitä, että viinin täytyy hintansa mukaisesti olla hyvänmakuista, koska uskomme näin aiempien tietojemme ja muistojemme perusteella.

Hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä.

Myös aivojen aivojen palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmä aktivoitui testien aikana. Kun nämä aivojen osat käyvät kierroksilla normaalia enemmän samaan aikaan, hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä sekä tuntemaan enemmän mielihyvää sen juomisesta.

Kyse siis ei ole vain halusta uskoa siihen, että kallis viini on automaattisesti hyvää, vaan aivot todella luulevat saavansa hyvää viiniä.

Tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta.

Sillä, kannattaako viinejä maistella tietämättä niiden hintaa, on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta kaikkein paras tapa muodostaa aito mielipide viinistä – tai mistä tahansa juotavasta tai syötävästä – on maistaa sitä tietämättä hintaa. Silloin aivot eivät tee mielipidettä häiritseviä oletuksia.

Samaan aikaan tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta, koska mielihyvää tuottava osa aktivoituu. Aivot siis saavat lähes väistämättä aikaan reaktion siitä, että kallis viini maistuu paremmalta. Silloin saa melko varmasti vastinetta rahoilleen!

Sanni uudessa lookissaan Vain elämää -risteilyllä keskiviikkona. Hänet nähdään ohjelman All Stars -kaudella, joka alkaa tv:ssä syyskuussa. Kuva: Jonna Öhrnberg

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastunut muusikon uuteen tyyliin. Mutta muotipiireissä samantyyliset letit ovat aiheuttaneet joskus myös rankkaa kritiikkiä.

Sinisistä hiuksista on tullut muusikko Sannin,24, (oik. nimeltään Sanni Kurkisuo) tavaramerkki. Sannilla on nähty sinisen eri sävyjä jo vuosia, mutta nyt hän näyttää tykästyneen myös letteihin. Sanni nähtiin uudessa lookissaan keskiviikkona Vain elämää -risteilyllä. Hän julkaisi myös Instagramissa kuvan uudesta tyylistään.

 

Mut sen nimi ei oo.... MIKÄ? 🌚

Henkilön SANNI (@sannivirallinen) jakama julkaisu

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastellut Sannin lettejä kommenteissa, mutta joku on pitää niitä kyseenalaisina.

– Cultural appropriation.. NOT COOL! eräs seuraaja on kommentoinut.

Tällä kommentilla viitataan kulttuuriseen omimiseen (engl. cultural appropriation) eli siihen, että enemmistö ottaa käyttäänsä joitain vähemmistölle kuuluvia tapoja tai vähemmistön kulttuuriin kuuluvia elementtejä. Afrolettejä ja rastoja on perinteisesti nähty enemmän tummaihoisilla ihmisillä. Muotipiireissä kulttuurisesta omimisesta on keskustelu aiemminkin. Vuonna 2016 italialainen muotitalo Valentino stailasi valkoihoiset mallit cornrow-letteihin. Tuolloin jotkut kritisoivat sitä, että eurooppalainen muotitalo omi afrikkalaisen kampauksen.

Myös Marc Jacobsia syytettiin syksyllä kulttuurisesta omimisesta, kun malleilla oli New Yorkin muotiviikoilla villasta tehdyt, värjätyt rastat.

”Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä.”

Sanni kertoi vuonna 2015, että on yrittänyt päästä eroon siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Ennen sitä hän mietti vuosia, miltä hänen kuuluisi muiden mielestä näyttää. 

– Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Olin aina halunnut värikkäät hiukset, ja uutenavuotena päätin, etten enää pelkää, Sanni kertoi elokuussa 2015.

 

❤️

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

Sanni ei ole ainut letteihin tykästynyt suomalainen muusikko – myös räppäri Mikael Gabriel on ottanut letit hiuksiinsa.
 

Kiitos! @kokokesa Seuraavaks @blockfest 🔥#teamMG

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

 

Hilma

Muusikko Sannilla uusi tyyli: otti kiistellyt afroletit

Onhan se nyt herran jumala tyhmää sanoa että joku ei sais LETTEJÄ LAITTAA PÄÄHÄNSÄ. Menee samaan syssyyn tämä moska kuin tämä yli mennyt sukupuolettomuuskin nykyään. Kaippa kohta sanotaan et minkälainen hiustyyli jokaisella pitää olla eikä sitä saa muuttaa enää ollenkaan. Valkosilla jos ei saa olla lettejä niin mustilla ei sit varmaan saa olla suoria hiuksia?
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!