Ei pieni juoru pahaa tee! Toisia ei kuitenkaan kannata äityä parjaamaan. Kuva: Shutterstock
Ei pieni juoru pahaa tee! Toisia ei kuitenkaan kannata äityä parjaamaan. Kuva: Shutterstock

Italialaistutkijoiden mukaan selän takana puhuminen saa hyvänolonhormonin liikkeelle.

”Kuulitko jo, mitä se...”

Tuttu lause meille jokaiselle. Kukapa ei olisi joskus lörpötellyt muiden asioista selän takana.

Jos olet tuntenut juoruilun jälkeen piston sydämessäsi, tuore tutkimus voi tarjota lohtua. Italialaisten tieteilijöiden mukaan muista jauhaminen on ihmiselle hyväksi.

Jouruilun positiivinen vaikutus perustuu The University of Pavian tutkijoiden mukaan hyvänolonhormoni oksitosiiniin. Toisten selän takana supattelu lisää sen eritystä kehossa huomattavasti.

Oksitosiinia on kutsuttu myös rakkaushormoniksi, koska keho tuottaa sitä esimerkiksi seksin aikana ja silloin, kun koskettaa toista ihmistä. Oksitosiini saa ihmisen tuntemaan voimakkaampaa kiintymystä ja luottamusta toiseen ihmiseen.

”Se tuo ihmiset yhteen paremmin kuin jostain yleisestä asiasta keskusteleminen.”

– Juoruilu palvelee sosiaalista tarkoitusta. Se tuo ihmiset yhteen paremmin kuin jostain yleisestä asiasta keskusteleminen. Se auttaa hahmottamaan, kehen voi luottaa, tutkimusjohtaja Natascia Brodino kertoo Broadly-sivustolla.

Myös muissa tutkimuksissa on huomattu juoruilun tuovan ihmisiä yhteen ja vahvistavan sosiaalisia siteitä. Aiemmin ei kuitenkaan ole havaittu, että lörpöttely tuottaisi voimakkaita muutoksia kehon hormonitoiminnassa.

Stressitasot alas

Kehon korkea oksitosiinipitoisuus on monella tavalla hyödyksi. Aiemmin tämän hyvänolonhormonin vaikutuksia on tutkittu lähinnä imettävillä äideillä, joilla tasot ovat luonnostaan korkealla. Tulosten perusteella imettävät äidit sietävät ei-imettäviä paremmin stressiä, kertoo Hyvä Terveys. Lisäksi heillä on alhaisempi verenpaine, syke ja ylipäätään parempi terveydentila monilla mittareilla.

”Auttaa ratkaisemaan älyllisiä ongelmia, kun välillä juoruilee.”

Myös kansanedustaja Heidi Hautala on sitä mieltä, että juoruilu kannattaa. Hän kertoi vuonna 2012 Me Naisille huomanneensa pienen lörpöttelyn terveyshyödyt selvästi:

– Kyllä se keventää asiapitoisia kokouksia ja antaa aivoille lepotauon. Auttaa ratkaisemaan älyllisiä ongelmia, kun välillä juoruilee, hän kertoi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!