Me Naisten lukijat treenaavat mieluummin hyvinvoinnin kuin ulkonäön takia. Kuva: Shutterstock
Me Naisten lukijat treenaavat mieluummin hyvinvoinnin kuin ulkonäön takia. Kuva: Shutterstock

Lenkkipoluilta ja kuntosaleilta haetaan ennen kaikkea itsevarmuutta, omaa aikaa ja hyvää fiilistä.

Me Naisten liikuntakyselyn tulokset kertovat, että naiset treenaavaat ennen kaikkea oman kehonsa hyvinvoinnin takia. 81 prosenttia vastaajista perustelee urheilevansa siksi, että keho pysyisi toimintakykyisenä.

Liikunnasta haettiin myös lisää jaksamista arkeen. Lisäksi liikkuminen nähtiin keinona pitää pääkoppa kasassa.

– On virkeämpi ja itsevarmempi olo. Tuntuu kivalta, kun lihasten voima kasvaa ja jaksaa kantaa vaikka kauppakasseja paremmin, 28-vuotias nainen perustelee.

– Niska-hartiakipuni ovat vähentyneet. Lisäksi voin luottaa, että lihakseni pitävät kropan kasassa. Aiemmin pelkäsin taittavani nilkkani tai muljauttavani polveni liikunnan tiimellyksessä, 35-vuotias nainen miettii.

Vastaajista 53 prosenttia iloitsi samanaikaisesti liikunnan positiivisista vaikutuksista painonpudotukseen ja ulkonäköön.

– Luulin olevani normaalivartaloinen, mutta lomamatkalla otetusta kuvasta tajusin olevani muodoton kasa. Siitä lähti innostus ulkonäön ja yleisen olotilan kohentamiseen. Painoa on tippunut 20 kiloa. Valokuvissa en enää pakene ihmisten taakse, 33-vuotias nainen kertoo.

Nainen urheilee yksin

Yli puolet (53 %) Me Naisten kyselyyn vastanneista treenaa mieluiten itsekseen.

– Yksin olen vastuussa vain omista aikatauluistani. Minua myös nolottaisi liikkua kaverin kanssa. He ovat hoikkia ja notkeita, minä en, 33-vuotias vastaaja toteaa.

Kaverin kanssa liikuntaa harrastaa 21 prosenttia, puoliso liittyi treeniseuraksi 12 prosentilla vastaajista. Parhaaksi puoleksi puolison kanssa urheilussa koettiin yhteinen aika ja tekeminen.

– Mieheni on päättäväisempi kuin minä. On hyvä, että hän raahaa minut salille vaikka väkisin, 28-vuotias nainen tietää.

Personal traineria vastaajista käytti vain yksi prosentti.

– Palkkasin personal trainerin, koska muuten liikunnasta ei tule mitään. En ole katunut, eräs vastaaja huomauttaa.

Urheillessa hävettää

Suurin osa (71 %) kyselyyn vastanneista ei ollut kokenut häpeää liikkuessaan. Niille, joita liikunta hävetti (29 %), kokemus oli kuitenkin voimakas.

Moni häpeilevistä vastaajista tunsi olevansa liian pyöreä liikkumaan. Itseä kuvailtiin muun muassa sanoilla peruspullukka, pullero ja läski. Muiden timmit vartalot aiheuttivat paineita.

– Jo lapsena päähäni on iskostettu, että olen huono ja lihava. Salilla lähden pois laitteista, jos joku sporttisempi näyttää olevan tulossa. Jopa työmatkapyöräillessä kuvittelen, että ihmiset ajattelevat: ”katsos vain, läski pyörän päällä”, eräs vastaaja miettii.

– Jumpassa tuntuu välillä, että olen se isoin ja kömpelöin. Nolottaa pomppia eri tahdissa kuin muut, 38-vuotias nainen paljastaa.

Toisaalta myös himoliikkujat tunnustivat kokevansa liikunnasta suorituspaineita.

– Minua pidetään sporttisempana kuin olen. Olen juossut maratoneja, mutten jaksa lankuttaa puolta minuuttia pidempään, useita kertoja viikossa liikuntaa harrastava nainen sanoo.

Treeni jää väliin väsymyksen takia

Väsymys, kiire ja kipu kehossa olivat suurimmat syyt jättää treenit väliin. Se aiheutti osalle vastaajista huonoa omaatuntoa, syyllisyyttä ja apeutta. Toisille ei.

– En pode treenitauoista morkkista, koska elämässä täytyy tehdä asioita, joista itse nauttii. Joskus tekee enemmän mieli lähteä leffaan rakkaan kanssa, 27-vuotias nainen sanoo.

Myös kuukautiset, mukavuudenhalu, pimeys ja oman elämän kriisit mainittiin syiksi skipata treenipäivä.

– Olen ollut aina satunnaistreenari, lukuisista yrityksistä huolimatta liikunta ei ole jäänyt elämäntavaksi. Mutta yritän niin monta kertaa, että jää, 33-vuotias nainen uhoaa.

Osa vastaajista hoiti liikunnan alta pois heti aamusta.

– Tykkään heti herättyäni lähteä salille. Sen jälkeen on hyvä fiilis, kun päivän liikunta on suoritettu, 28-vuotias nainen neuvoo.

Koululiikunnasta jäi traumat

Hiihtäminen on kyselyymme vastanneiden naisten koululiikuntatraumoista pahin. Urheiluinnostus kärsi, koska nuorista tytöistä haluttiin treenata hiihtämisen maailmanmestareita.

– Hiihtäminen jäisellä ladulla lipsuvilla suksilla aiheutti sen, että vasta yli kolmekymppisenä sain sukset jalkaan uudestaan, 48-vuotias nainen muistelee.

Moni muistaa olleensa kouluaikoina huono tai kömpelö liikkuja ja tunteneensa siksi ulkopuolisuutta. Se on heijastunut liikuntatottumuksiin aikuiseksi asti.

– Minut valittiin aina viimeisenä joukkuelajeihin. Sain myös huonoja numeroita todistukseen, vaikka tykkäsin voimistelusta ja olin nopea juoksemaan, eräs nainen kertoo.

– En pysynyt muiden perässä ja tunsin tekeväni asiat väärin. Luokkakavereiden kommentit pahensivat tilannetta. Nykyään olen ylpeä, että olen kaikesta huolimatta saanut itse aikaan muutoksen kehossani, 29-vuotias nainen iloitsee.

Uuden lajin aloittaminen on vaikeaa

60 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei innostu helposti uusista liikuntalajeista.

– Liikkuminen on kausittaista. Työstressi, raskaudet ja pienet lapset vähentävät liikkumista. Syksyllä aloitan yleensä lenkkeilyn aina uudestaan, nainen, 39, summaa.

Vanhakin koira voi kuitenkin oppia uusia temppuja, kun motivaatio on kohdillaan. Toinen löytää sen yksinpuurtamisesta, toinen joukkuelajeista.

– Hankin salikortin ja löysin lajeja, joissa ei kilpailla. Koin vihdoin liikunnan ilon ja sen tuoman hyvän fiiliksen. Aloin nauttia liikkumisesta. Ei tarvitse vertailla keneenkään, saa keskittyä vain omaan tekemiseen ja tunteeseen, 26-vuotias nainen kertoo.

Liikunta nostaa elämänlaatua

Lähes jokainen vastaaja (97 %) oli tätä mieltä. Liikunta antoi onnistumisen elämyksiä, vahvisti itsetuntoa ja paransi sekä mieltä että kroppaa.

– Työuupumuksen jälkeen aloin liikkua ja urheilla enemmän jo ihan henkisen terveyden vuoksi, taltuttaakseni masennusta. Liike on lääke, ja se on ollut parasta parantumisprosessissa, nainen, 44, sanoo.

Pienten lasten äidit kertoivat käyttävänsä liikuntaa tapana ottaa omaa aikaa. Liikunta antoi myös pitkää pinnaa.

– Stressi on vähentynyt, elämänlaatu parantunut. Olen paljon onnellisempi ja tyytyväisempi nyt, kun liikun, 40-vuotias nainen iloitsee.

Vuorikiipeilijä polttaa rasvaa ja vahvistaa lihaksia kokonaisvaltaisesti – joko tämä teholiike kuuluu treeniisi?

”Mountain climber” eli suomennettuna vuorikiipeilijä on liike, jossa yhdistyvät kaksi treenin tärkeää ominaisuutta: lihaskunnon kehittyminen ja tehokas rasvanpoltto.

Personal trainer Sara Uimonen kertoo, että liike on erittäin tehokas ja toimiva keskivartalon ja coren hallintaan. Hän teettää vuorikiipeilijää usein omille asiakkailleen.

– Syvät lihakset aktivoituvat selän puolelta, ja jalan lihakset joutuvat koetukselle ottaessaan vauhtia. Liike on hyvin kokonaisvaltainen, Uimonen sanoo.

Personal trainerin vinkit vuorikiipeilijään

Vuorikiipeilijä aloitetaan lankutusasennosta. Uimonen sanookin, että liikettä voi verrata lankutukseen: olkapäät ovat alhaalla, keskivartalo on tiukkana ja selkä neutraali. Selän ja hartioiden pyöristämistä tulee varoa.

Liikkeestä on olemassa useita eri variaatioita. Sitä voi tehdä yhdellä jalalla, koukistaen polvea ristiin tai vaikka seinää vasten. Kun tekniikka on kunnossa, voit lisätä vauhtia liikkeeseen.

– Liikkeessä on vaarana se, että ihmiset nostavat helposti lantiota ylös, vaikka se on tärkeää pitää alhaalla. Liian vaikeaa versiota ei kannata tehdä heti aluksi, Uimonen sanoo.

”Liikettä ei tarvinnut tehdä kuin pari minuuttia, kun jo puuskutin naama punaisena.”

Katso videolta, miten liike sujuu aloittelijalta. Onnistutko itse tekemään vuorikiipeilijän seinää vasten?

"Liikettä ei tarvinnut tehdä kuin pari minuuttia, kun jo puuskutin naama punaisena. Vaikeimmat variaatiot, kuten vuorikiipeilijä yhdellä jalalla, eivät edes onnistuneet. Liike todellakin on rankka”, testaaja kertoo.

Tämä haaste ei edes näytä helpolta.

Oletko jo kuullut ”tuolihaasteesta”? Saatoit törmätä siihen viime vuoden lopulla, kun moni kansainvälinen sivusto uutisoi siitä. Buumi hiipui aika nopeasti, mutta vaativa kuntotesti ei ole vanhentunut mihinkään!

Ideana on kiivetä selkänojallisen, nelijalkaisen tuolin alitse ja päästä takaisin istumaan. Esimerkiksi Insider-sivusto kertoi somessa suosiota keränneestä haasteesta reilun vuoden takaisella videollaan.

Kiipeilijät ovat ilmeisesti tienneet tuolihaasteen jo pitkään, ja heille se käykin hyvästä treenistä, sillä liikerata on keholle haastava. Haaste vaatii niin voimaa kuin rautaista kehonhallintaakin. Jopa American Ninja Warrior -temppurataohjelmassa kilpaillut Erika Cook kuvaili temppua Insiderin mukaan ”järjettömän vaikeaksi”.

On siis ihan ok, jos ei pysty tekemään perässä! Popsugarin toimitus testasi, ja lopputuloksena syntyi nolla onnistumista sekä tämä hupaisa video:

Kannustamme myös varovaisuuteen, jos meinaat kokeilla – tuoli saattaa kaatua melko helposti.