Karkkia kaksin käsin? Lihava saisi moisesta pahoja katseita. Kuva: Shutterstock

Kokosyrjintä tekee normaalipainoisten ja laihojen elämästä helpompaa, eikä se ole reilua.

Mitä ajattelet, kun menet vaatekauppaan, lentokoneeseen, lääkärille tai huvipuistoon? Varmaan mitä milloinkin, paitsi jos olet lihava. Kaikissa näissä tilanteissa ylipainoinen joutuu nimittäin usein miettimään kokoaan, vaikka ei haluaisi. Syynä on se, että yhteiskuntamme on suunniteltu ihmisille, joiden painoindeksi on tietynsuuruinen – siis tarpeeksi pieni. 

Tietynlaisen kehon ja painon ihannoimisesta johtuen normaalipainoisilla ja laihoilla ihmisillä on tiettyjä etuja. Englanniksi tätä kutsutaan thin privilegeksi. Suomeksi termi ei vielä ole kovin tuttu, mutta sen voisi kääntää hoikkien etuoikeudeksi. Käytännössä hoikkien etuoikeus tarkoittaa sitä, että lihaviin kohdistuu sellaista syrjintää ja sellaisia arjen hankaluuksia, jota laihat ja normaalipainoiset eivät kohtaa. 

Kyllä, laihakin voi tulla syrjityksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin joka toinen suomalainen nainen on painoindeksin perusteella vähintään ylipainoinen, joka viides lihava. Hoikkien etuoikeuden näkeminen auttaa huomaamaan, että hoikilla on tässä yhteiskunnassa helpompaa kuin ylipainoisilla, vaikka kaikkien pitäisi olla koosta riippumatta tasa-arvoisia.

Hoikkien etuoikeus ei tarkoita sitä, etteikö laihakin voisi kohdata syrjintää. Laihojen hankaluudet eivät kuitenkaan kumoa lihavien ihmisten kokemuksia. This is thin privilege -sivustolla selvennetään, että hoikkien etuoikeus on olemassa, vaikka kaikki hoikat eivät itse kokisi olevansa tyytyväisiä kokoonsa tai etuoikeutettuja. 

Jos on ollut koko elämänsä ajan normaalipainoinen tai laiha, ei tule ajatelleeksi monia sellaisia arkisia asioita, joiden kanssa ylipainoiset painiskelevat yhtenään. Kokosimme seitsemän esimerkkiä asioista, joissa hoikka pääsee epäreilun helpolla verrattuna lihavaan.

1. Lääkärissä mennään heti asiaan

Ylipainoinen tulee kohdatuksi ensin lihavana ja sitten vasta sairaana. Kun normaalipainoinen menee lääkäriin, diagnoosi perustuu oireisiin. Ylipainoinen sen sijaan saa usein kuulla, että terveysongelman kuin terveysongelman takana on ylipaino, vaikkei niin todellisuudessa olisi.

2. Vaatekaupoissa riittävät koot

Sopivien farkkujen löytäminen kaupasta ei varmasti ole helppoa kenellekään, mutta lihavalle se voi olla mahdotonta. Netissä tarjontaa on enemmän, mutta olisi kai kohtuullista, että eri kokoiset kaverukset voisivat shoppailla yhdessä ja sovittaa vaatteita ennen ostamista. Varsinkin, kun kokojen L–XXXL mitoitus on vähän mitä milloinkin, muistutetaan The Gloss -sivustolla.

3. Painosi ei ole jatkuva puheenaihe

Hyvää tarkoittavilla mutta huonosti käyttäytyvillä tuttavilla ja sukulaisilla on huomattavasti vähemmän neuvoja normaalipainoiselle kuin ylipainoiselle. Harva ylipainoinen haluaa jatkuvasti pyytämättä kuulla laihojen neuvoja aiheesta. 

4. Sinusta ei tehdä epäreiluja olettamuksia

Lihavuus yhdistetään kulttuurissamme laiskuuteen ja itsekurin puutteeseen. Niinpä ylipainosta vedetään helposti johtopäätöksiä niin työelämässä kuin Tinderissäkin. Paino on myös usein ensimmäinen asia, johon muut kiinnittävät huomiota lihavassa ihmisessä, todetaan Everyday feminism -sivuston artikkelissa.

5. Saat enemmän palkkaa kuin lihavat

Ylipainoiset ovat palkkakuopassa. Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Petri Böckerman sanoo Helsingin Sanomien artikkelissa, että yhden yksikön lisäys painoindeksiin alentaa ihmisen palkkaa keskimäärin viisi prosenttia.

6. Voit herkutella julkisesti ilman mulkoilua

Lihava ihminen hampurilaisaterian äärellä kerää aivan toisella tavalla katseita kuin samaa ruokaa nauttiva normaalipainoinen, toteaa Revelist. Paheksuvien katseiden lisäksi ylipainoiset joutuvat usein vastaanottamaan kommentteja syömisestään ja ruokaostoksistaan. 

7. Penkit ovat sopivia takapuolellesi

Lentokoneiden istumapaikat, bussien penkit ja huvipuistolaitteiden turvakaaret on suunniteltu tietyn kokoisille ihmisille – eli ei ylipainoisille. On nöyryyttävää joutua käännytetyksi vuoristoradasta, ja lentokoneessa lihava saattaa joutua maksamaan tuplahinnan

Kuukautissuojien arvonlisäveroprosentti on Suomessa korkein mahdollinen, vaikka suojat ovat naisille välttämättömiä. Mutta miksi veronalennus joidenkin mielestä syrjisi miehiä? 

Mikä ihmeen tamponivero, oli monen ajatus, kun kansanedustaja Hanna Sarkkisen tekemästä lakialoitteesta sen alentamiseksi uutisoitiin pari viikkoa sitten.

Tamponiveroksi kutsutaan kuukautissuojien arvonlisäveroa. Suomessa, niin kuin monissa muissakin maissa, kuukautissuojien arvonlisäveroprosentti on se korkein mahdollinen, Suomessa 24 prosenttia. Veron suuruus on poliittinen päätös. Monilla ihmiselle välttämättömillä tarvikkeilla on alennettu arvonlisävero. Esimerkiksi elintarvikkeiden arvonlisävero on 14 prosenttia ja lääkkeiden, kirjojen ja liikuntapalveluiden alv on 10 prosenttia. 

– Tamponivero on niin sanottu sukupuolittunut kulu, koska se kohdistuu vain toiseen sukupuoleen, kansanedustaja Hanna Sarkkinen sanoo. 

Monessa maassa verosta on jo luovuttu

Viime vuosina tamponiverosta on alettu keskustella maailmalla, ja esimerkiksi Britanniassa, New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Irlannissa kuukautissuojien arvonlisäverosta on luovuttu kokonaan. Ranska alensi veroa 20 prosentista 5,5 prosenttiin.

Suomessa aiheesta on oltu tähän asti hiljaa.

– Politiikassa tuntuu olevan vaikea puhua intiimiasioista, Sarkkinen arvelee syytä.

Naiset käyttävät kuukautissuojiin elämänsä aikana Sarkkisen laskelmien mukaan 1000–3000 euroa. Summa vaihtelee paljon, koska kuukautissuojia on paljon erilaisia ja eri hintaisia, niin kuin on kuukautisiakin. 

”Politiikassa tuntuu olevan vaikea puhua intiimiasioista.”

– Joku ostaa kuukupin ja pärjää sillä monta vuotta, joku joutuu käyttämään runsaisiin kuukautisiin yhtä aikaa tamponia ja sidettä, Sarkkinen havainnollistaa.

Kun veroa alennettaisiin, myös kuukautissuojien hinta alenisi jonkin verran.

– Aloitteeni mukaan kuukautis- ja inkontinenssisuojien arvonlisäveroa voisi alentaa samalle tasolle kuin lääkkeiden veron on eli kymmeneen prosenttiin, Sarkkinen sanoo. 

”Eikö teillä ole tärkempiä asioita?”

Kuulostaa reilulta ja järkeenkäyvältä, mutta aloite, joka siis ei ole vielä ollut eduskunnan käsittelyssä, on kohdannut tuoreeltaan myös vastustusta. Asiaa on puitu nettikeskusteluissa ja palautetta on tullut suoraan Sarkkisellekin. 

– Yleisin saamani kommentti on ollut se, että eikö teillä ole siellä tärkeämpiä ja isompiakin asioita hoidettavana, Sarkkinen sanoo.

– Jos ”pienet asiat” hoidetaan vasta sitten, kun kaikki isommat asiat on hoidettu, sellaista hetkeä ei tule koskaan. Voi myös kysyä, kuka saa määritellä, mikä on tärkeä ja mikä vähemmän tärkeä asia. Usein tuntuu siltä, että naisiin liittyvät asiat ovat niitä vähemmän tärkeitä.

Toinen yleinen sosiaalisessa mediassa esiintynyt kommentti on, että tamponiveron alentaminen syrjii miehiä. Siihen Sarkkinen on vastannut niin, ettei ymmärrä, miten veronalennus syrjisi miehiä, sillä jos mies ostaa kuukautissuojia, veroale koskee myös häntä.

– Sitten on heitetty, että parranajovälineiden veroa pitäisi siinä tapauksessa alentaa myös. Kyllä niille saa ehdottaa samalla lailla veroalea, mutta mielestäni parranajovälineet eivät ole samalla tavalla välttämättömiä terveystarvikkeita kuin kuukautissuojat.

Tasa-arvon ylläpitäminen vaatii työtä 

Tamponiveron alentaminen vähentäisi jonkin verran valtiolle kertyviä verotuloja, mutta se ei ole mikään rahallinen etu naisille, joka on miehiltä pois tai jota ilman miehet jäävät. 

Hanna Sarkkisen mielestä tasa-arvoasioista on tärkeä keskustella aina, etenkin nyt ja myös Suomessa.

– Meillä ajatellaan helposti, että Suomessa moni asia on niin hyvin, ja niin onkin. Siksi tuntuu, että jäljellä olevia tasa-arvo-ongelmia ei haluta ottaa esiin. Tasa-arvo ei kuitenkaan ole sellainen asia, että kun se kerran on saavutettu, se pysyy olemassa itsestään. Tämä on nähty monissa Euroopan maissakin, joissa naisten asiat ovat ottaneet viime vuosina takapakkia, Sarkkinen sanoo, ja viittaa esimerkiksi aborttioikeuden tiukentamista koskeviin keskusteluihin.

Niveloireita aiheuttavat muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminta ja kihti.

Arkuutta, turvotusta ja jomotusta – jokaisella on joskus ollut nivelkipua vaikkapa flunssan yhteydessä. Flunssassa nivelkivun hoitokeinoiksi riittävät tulehduskipulääke ja parasetamoli sekä lepääminen. Kivuista kannata ottaa sen enempää stressiä, sillä yleensä oireet häviävät parissa päivässä tai viikossa.

Jos niveloireet jatkuvat kuitenkin pidempään, on syytä hakeutua lääkärin luokse oikean hoitomuodon löytämiseksi. Nebraskan yliopiston professori, reumalääkäri James O’Dell listaa Time-lehdessä kahdeksan mahdollista syytä, joista nivelkipu voi johtua.

  1. Kihti
    Joka on joskus kärsinyt kihtistä, tietää taatusti, mitä kipu on. Siihen herää keskellä yötäkin sikeimmästä unesta.
    – Se on erittäin kivuliasta ja tekee heikoksi, sanoo O’Dell.
    Kihtikipu alkaa yleensä isovarpaan tulehduksesta, joka voi aiheuttaa turvotusta ja arkuutta. Kipu kestää tyypillisimmillään kolmesta kymmeneen päivään ja voi pitkittyä monesta syystä, vaikkapa stressin tai ylipainon takia. Merkittävin syy on kuitenkin elimistön kohonnut uraattipitoisuus.
    Elintapatautina kihti on onneksi hoidettavissa esimerkiksi ruokavalion avulla. O’Dell suosittelee välttämään puriiniaineita, joita on paljon esimerkiksi alkoholissa ja punaisessa lihassa.
  2. Nivelreuma
    Yksi yleisimpiä autoimmuunisairauksia kilpirauhasvaivojen lisäksi on nivelreuma, jonka puhkeamissyy on tuntematon. Sen tyypillisimpiä oireita on nivelten jäykkyys aamuisin ja levon jälkeen. Erityisesti sitä esiintyy käsissä ja jaloissa, mutta tauti voi levitä koko kehoon. Lisäksi nivelet voivat turvota, kuumottaa tai punoittaa. 
    Reumaliiton mukaan nivelreumaa sairastaa noin 35 000 suomalaista. Tupakointi ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua. Lääkehoito on tärkeää sairauden hoidossa, mutta niin on myös omaehtoinen liikkuminen. Jotkut tarvitsevat sen tueksi myös kipulääkitystä.
  3. Fibromyalgia
    Fibromyalgia eli pehmytkudosreuma on oireyhtymä, jota sairastavalla esiintyy kipuja sekä jäykkyyttä muiden oireiden lisäksi. Fibromyalgian syntysyystä ei tiedetä paljon, mutta yhdeksi syyksi epäillään fyysistä tai henkistä stressiä. Useimmilla nivelkivut hellittävät lämpimässä, kuten saunassa. Yhtä hoitomuotoa ei ole, sillä sairaus on monimuotoinen ja syyt erilaisia. Stressin välttäminen ja hellävarainen liikunta helpottavat fibromyalgian oireita ja nivelkipuja.
  4. Kilpirauhasen vajaatoiminta
    Lähes kaikki autoimmuunisairaudet ovat erityisesti naisten ongelmia. Sitä on myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Nivelkivut ja -tulehdukset ovat yksi sen lukuisista oireista. Moni potilas kärsii myös turvonneista ja jäykistä nivelistä etenkin aamuisin tai urheilusuorituksen jälkeen.
    Jos potilaalla on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, ainoa hoito on lääkehoito eli tyroksiini. Myös apteekista saatavat kipulääkkeet saattavat helpottaa nivelkipua, mutta niillä ei hoideta koskaan kilpirauhasen oireita.
    Lue myös: 29 kysymystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta – lääkäri Esa Soppi vastaa
  5. Nivelrikko
    Maailman yleisintä nivelsairautta, nivelrikkoa, esiintyy eniten sorminivelissä, selkänikamissa, polvissa ja lonkissa. Usein kuvitellaan, että nivelrikko on vanhusten sairaus, mutta siitä kärsivät nuoretkin. Riskitekijöitä ovat ylipaino, liian rankka liikunta ja fyysinen työ. Nivelkipu on pahinta yleensä liikkuessa, mutta pitkittyneessä nivelrikossa jomotusta voi olla yölläkin. O’Dellin mukaan tulehduskipulääkkeet ja liikunta voivat auttaa kivuissa, mutta liikkuminen täytyy aloittaa varovaisesti. Säännöllinen ja pitkäkestoinen liike- ja lihasvoimaharjoittelu on myös tärkeää. 
    Nivelreuma alkaa usein käsistä ja sormista.
    Nivelreuma alkaa usein käsistä ja sormista.
  6. SLE
    Noin 90 prosenttia SLE-autoimmuunisairauden saaneista on naisia. Se on harvinainen reumasairaus, jossa on monenlaisia oireita. Melkein kaikilla esiintyy nivelkipua, -turvotusta ja -jäykkyyttä. Niitä ilmenee erityisesti aamuisin, mutta kipu on usein läsnä koko päivän. Tautiin liittyy usein myös ihottumia, muita tulehduksia ja verimuutoksia. O’Dellin mukaan SLE ei kuitenkaan tuhoa niveliä kuten nivelreuma.
  7. Lymen tauti
    Lymen tauti on borrelioosi, jota puutiaispunkki levittää. Oireina on muun muassa nivelkipua ja -turvotusta; tulehtunut nivel on usein polvessa. Kipua voi esiintyä heti tartunnan jälkeen tai vasta vuosien päästä. Ensisijaisesti tautia hoidetaan antibiooteilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
    Lue lisää! Borrelioosi vei Kristiina Leskisen työkyvyn: “Sairauteni on lähentänyt minua ja Leriä”
  8. Nivelpsoriaasi
    Nivelpsoriaasin muotoja on useita, ja tyypillisin niistä on kärkinivelten sairaus. Makkaramainen turvotus varpaissa tai sormissa saattaa kuulua myös oireisiin. Nivelpsoriaasis on helppo todeta, jos potilaalla kärsii myös ihosairaus psoriaasista. Joidenkin nivelkivut hoituvat tulehduskipulääkkeellä tai parasetamolilla; myös auringonvalo saattaa lievittää kipuja sekä muita sairauden oireita.

Kysely

Kärsitkö säännöllisesti nivelkivuista?

Iiro Rantala on laittanut elämäntapansa hitaasti uusiksi viime vuosina.

– Minulle näköjään sopii se, että ollaan joko kunnolla levällään tai kunnolla kunnossa, säveltäjä ja pianisti Iiro Rantala, 47, sanoo.

Soittamista, oluenjuontia, syömistä ja lisää soittamista. Näin Iiro tiivistää elämäntapansa 18-vuotiaasta 33-vuotiaaksi. Kun lapset syntyivät ja musiikkiura veti, liikuntaan ei ollut aikaa eikä kiinnostusta.

Iiron lapsuudenperhe oli liikunnallinen, ja hän harrasti yleisurheilua 10-vuotiaaksi. Sitten musiikki tuli hänen elämäänsä.

– Minulla oli liikkuva lapsuus, joka loppui kuin seinään. Uppouduin täysin musiikkiporukoihin, ja siellä vähän naureskeltiin puntinnostajille.

Kaksi käännettä kohti terveyttä

Iirolle ensimmäinen käänne kohti terveellistä elämää oli terveystarkastus asuntolainaa varten. 33-vuotias Iiro voi omasta mielestään mainiosti, mutta lääkäri mittasi hurjat verenpainelukemat ja piti kunnon puhuttelun. Vaikka Iiro aloitti välittömästi korjausliikkeen, sopivien liikuntamuotojen ja ruokavalion löytäminen vei vuosia.

”Minulla oli liikkuva lapsuus, joka loppui kuin seinään.”

Toinen käänne tuli kolme vuotta sitten Mallorcalla, jossa Iiro perheineen asui puoli vuotta. Vaikka Iiro ramppasi keikoilla Saksassa, kotimaan työt olivat tauolla, ja aikaa oli ruuhkavuosiin verrattuna paljon.

– Tutustuin karppaamiseen ja gluteenittomaan ruokavalioon. Sain juoksun toimimaan, aloitin kuntosaliharrastuksen ja löysin pilatessalin.

Iiron muutos ylipainoisesta boheemista taiteilijasta solakaksi liikunta-addiktiksi on ollut suurin yllätys vaimolle.

– Kun tutustuimme, olin se kapakassa rööki kädessä kaljaa kittaava taiteilija.

Mitkä ovat Iiron suosikkilajit? Miten hän syö ja liikkuu? Miksi hän joutui lopettamaan rakkaan harrastuksensa laskettelun? Lue lisää Me Naisten numerosta 8/2017!

Loppuu se omaan napaan tuijottelu.

Onko elämäsi kurjaa? Ei pitäisi, sillä ratkaisuja on tarjolla jo niin paljon, että niitä riittää jokaiselle.

Miten olisi mindfulness? Positiivinen psykologia? TietoisuuskirjoittaminenTärinäterapia? Konmaritus?

Jos kaikesta self-helpin tulvasta huolimatta olet onneton, psykologian professori Svend Brinkmann tietää keinon, joka tepsii: lopeta se itsesi kehittäminen.

Brinkmann on kirjoittanut aiheesta kirjankin, jonka nimi on Stand Firm: Resisting the Self-Improvement Craze. Lujana pysymisellä hän tarkoittaa sitä, ettei ihan kaikkiin elämän ongelmakohtiin tarvitse –  tai edes kannata – etsiä jeesusteippiratkaisua.

Psychology Todayn ”manifestissaan” Brinkmann paljastaa, miten jatkuvasta itsensä kehittämisestä pääsee tehokkaasti eroon. Noudata ohjeita tai älä – ihan yhtä lailla tässäkin neuvotaan, miten elämää tulisi elää. Todellista anti-self-helpiä on tietenkin olla välittämättä sellaisesta.

Ihan raikkaita vinkkejä kuitenkin!

1. Katso muualle kuin omaan napaan. Mitä enemmän keskityt itseesi, sitä huonommalta sinusta tuntuu. Lääkärit puhuvat terveysparadoksista: mitä enemmän potilaat saavat apua, sitä enemmän he tekevät omia diagnoosejaan – ja sitä pahemmalta heistä tuntuu. Päätöksiä ei ole pakko tehdä sen perusteella, miltä itsestä tuntuu. Se voi olla jopa huono idea. Saa miettiä myös järjellä!

2. Keskity negatiiviseen. Miten virkistävä idea kaiken pakkopositiivisuuden keskellä! Brinkmannin mukaan oman haavoittuvaisuutensa ja kuolevaisuutensa jokapäiväisestä ajattelemisesta voi olla myös hyötyä, sillä se saa arvostamaan elämää entistä enemmän.

3. Sano ei. Kieltäytyminen ilmentää voimaa ja tinkimättömyyttä – vain robotit sanovat aina kyllä.

Luulitko, että asiat ovat huonosti? Ne voivat aina olla vielä huonommin.

4. Tukahduta tunteesi. Olemuksesi vaikuttaa siihen, miten ihmiset sinua kohtelevat. Liikaa innokkuutta ja kuplivuutta pidetään epäaitona ja kiukuttelevaan aletaan suhtautua kuin pikkulapseen. Valitse joskus arvokkuus aitouden sijaan.

5. Lue kaunokirjallisuutta. Self-help-kirjojen mukaan elämä on jotakin, jota voimme hallita. Ne lupaavat onnea ja menestystä, ja jos et siihen pysty, epäonnistuminen on oma syysi. Kaunokirjallisuuden lukeminen sen sijaan auttaa ymmärtämään elämää ja sen hallitsemattomuutta.

6. Vello menneessä. Luulitko, että asiat ovat huonosti? Ne voivat aina olla vielä huonommin – ja todennäköisesti tulevat olemaan! Menneisyydellä sen sijaan on Brinkmannin mukaan tapana muuttua sitä valoisammaksi, mitä kauemmas menneisyyteen se haalistuu. Kyllä ennen oli kaikki paremmin!