Karkkia kaksin käsin? Lihava saisi moisesta pahoja katseita. Kuva: Shutterstock

Kokosyrjintä tekee normaalipainoisten ja laihojen elämästä helpompaa, eikä se ole reilua.

Mitä ajattelet, kun menet vaatekauppaan, lentokoneeseen, lääkärille tai huvipuistoon? Varmaan mitä milloinkin, paitsi jos olet lihava. Kaikissa näissä tilanteissa ylipainoinen joutuu nimittäin usein miettimään kokoaan, vaikka ei haluaisi. Syynä on se, että yhteiskuntamme on suunniteltu ihmisille, joiden painoindeksi on tietynsuuruinen – siis tarpeeksi pieni. 

Tietynlaisen kehon ja painon ihannoimisesta johtuen normaalipainoisilla ja laihoilla ihmisillä on tiettyjä etuja. Englanniksi tätä kutsutaan thin privilegeksi. Suomeksi termi ei vielä ole kovin tuttu, mutta sen voisi kääntää hoikkien etuoikeudeksi. Käytännössä hoikkien etuoikeus tarkoittaa sitä, että lihaviin kohdistuu sellaista syrjintää ja sellaisia arjen hankaluuksia, jota laihat ja normaalipainoiset eivät kohtaa. 

Kyllä, laihakin voi tulla syrjityksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin joka toinen suomalainen nainen on painoindeksin perusteella vähintään ylipainoinen, joka viides lihava. Hoikkien etuoikeuden näkeminen auttaa huomaamaan, että hoikilla on tässä yhteiskunnassa helpompaa kuin ylipainoisilla, vaikka kaikkien pitäisi olla koosta riippumatta tasa-arvoisia.

Hoikkien etuoikeus ei tarkoita sitä, etteikö laihakin voisi kohdata syrjintää. Laihojen hankaluudet eivät kuitenkaan kumoa lihavien ihmisten kokemuksia. This is thin privilege -sivustolla selvennetään, että hoikkien etuoikeus on olemassa, vaikka kaikki hoikat eivät itse kokisi olevansa tyytyväisiä kokoonsa tai etuoikeutettuja. 

Jos on ollut koko elämänsä ajan normaalipainoinen tai laiha, ei tule ajatelleeksi monia sellaisia arkisia asioita, joiden kanssa ylipainoiset painiskelevat yhtenään. Kokosimme seitsemän esimerkkiä asioista, joissa hoikka pääsee epäreilun helpolla verrattuna lihavaan.

1. Lääkärissä mennään heti asiaan

Ylipainoinen tulee kohdatuksi ensin lihavana ja sitten vasta sairaana. Kun normaalipainoinen menee lääkäriin, diagnoosi perustuu oireisiin. Ylipainoinen sen sijaan saa usein kuulla, että terveysongelman kuin terveysongelman takana on ylipaino, vaikkei niin todellisuudessa olisi.

2. Vaatekaupoissa riittävät koot

Sopivien farkkujen löytäminen kaupasta ei varmasti ole helppoa kenellekään, mutta lihavalle se voi olla mahdotonta. Netissä tarjontaa on enemmän, mutta olisi kai kohtuullista, että eri kokoiset kaverukset voisivat shoppailla yhdessä ja sovittaa vaatteita ennen ostamista. Varsinkin, kun kokojen L–XXXL mitoitus on vähän mitä milloinkin, muistutetaan The Gloss -sivustolla.

3. Painosi ei ole jatkuva puheenaihe

Hyvää tarkoittavilla mutta huonosti käyttäytyvillä tuttavilla ja sukulaisilla on huomattavasti vähemmän neuvoja normaalipainoiselle kuin ylipainoiselle. Harva ylipainoinen haluaa jatkuvasti pyytämättä kuulla laihojen neuvoja aiheesta. 

4. Sinusta ei tehdä epäreiluja olettamuksia

Lihavuus yhdistetään kulttuurissamme laiskuuteen ja itsekurin puutteeseen. Niinpä ylipainosta vedetään helposti johtopäätöksiä niin työelämässä kuin Tinderissäkin. Paino on myös usein ensimmäinen asia, johon muut kiinnittävät huomiota lihavassa ihmisessä, todetaan Everyday feminism -sivuston artikkelissa.

5. Saat enemmän palkkaa kuin lihavat

Ylipainoiset ovat palkkakuopassa. Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Petri Böckerman sanoo Helsingin Sanomien artikkelissa, että yhden yksikön lisäys painoindeksiin alentaa ihmisen palkkaa keskimäärin viisi prosenttia.

6. Voit herkutella julkisesti ilman mulkoilua

Lihava ihminen hampurilaisaterian äärellä kerää aivan toisella tavalla katseita kuin samaa ruokaa nauttiva normaalipainoinen, toteaa Revelist. Paheksuvien katseiden lisäksi ylipainoiset joutuvat usein vastaanottamaan kommentteja syömisestään ja ruokaostoksistaan. 

7. Penkit ovat sopivia takapuolellesi

Lentokoneiden istumapaikat, bussien penkit ja huvipuistolaitteiden turvakaaret on suunniteltu tietyn kokoisille ihmisille – eli ei ylipainoisille. On nöyryyttävää joutua käännytetyksi vuoristoradasta, ja lentokoneessa lihava saattaa joutua maksamaan tuplahinnan

Suihkulämpötilan voi valita esimerkiksi sillä perusteella, haluaako rentoutua vai piristyä.

Kylmä suihkut ovat yksi niistä sadasta asiasta, jotka Pinterest on nostanut vuoden 2017 trendiennusteeseensa. Listaus perustuu osittain asioihin, joita Pinterestin käyttäjät ovat palvelusta hakeneet. Kylmät suihkut siis kiinnostavat, ja yksi syy siihen lienevät viileällä lotraamisen väitetyt terveys- ja kauneusvaikutukset. 

Toisaalta jokainen kylmää ja kuumaa suihkuttelua kokeillut tietää, että lämpimän veden alla on miellyttävämpää seisoskella. Kokosimme kolme hyvää puolta molemmista suihkulämpötiloista.

Kylmään suihkuun kannattaa uskaltautua, koska:

1. Iho saa pitää öljynsä

– Kuuma vesi huuhtoo pois luonnollisia, suojaavia öljyjä, joita iho tuottaa, ihotautilääkäri Lance Brown toteaa Health-lehdessä.

2. Tukka tykkää

Kylmällä vedellä huuhteleminen auttaa pitämään hiukset sileinä ja kosteutettuina, jolloin ne myös näyttävät kiiltäviltä.

3. Energiaa säästyy

Luonto kiittää ja sinä kiität sähkölaskua maksaessasi, jos suihkuveden lämmitykseen ei kulu suuria määriä energiaa. 

Kuumassa suihkussa voi nauttia, koska:

1. Lihakset rentoutuvat

Kuuma suihku voi auttaa pääsemään eroon lihasjännityksestä, todetaan PopSugarissa.

2. Nuhanenä aukeaa

Kuuman suihkun höyry auttaa avaamaan tukkeutuneen nenän, mikä on luksusta flunssaiselle. (Tosin ekologisempaa olisi höyryhengitys pyyhkeen alla, kuumalla vedellä täytetyn lavuaarin päällä.)

3. Mieli rauhoittuu

Jo ajatus lämpimästä suihkusta pitkän päivän päätteeksi saa hartiat laskeutumaan alemmas ja silmäluomet muuttumaan raskaiksi. Kylmä suihku piristää, kuuma rauhoittaa.

Rasva ei muutu suoraan lihakseksi, vaikka kuinka nostelisi painoja.

Kunnon kohottaminen ja painon pudottaminen eivät vaadi kikkailua kellonaikojen ja tiettyjen lihaskuntoliikkeiden kanssa. Kokosimme liikuntaa ja laihdutusta koskevia väittämiä, joiden uskomisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

1. Jos lihakset eivät ole kipeät, treeni ei tehonnut

Kaameat lihaskivut eivät ole ainoa merkki siitä, että harjoitus on ollut tehokas. Self.comissa muistutetaan, että esimerkiksi palautuminen vaikuttaa siihen, tulevatko lihakset kipeiksi. 

2. Illalla syöminen lihottaa

Hiilihydraatit tai muutkaan ruuat eivät katso kelloa. Painon kannalta merkityksellistä on se, kuinka paljon kaloreita ihminen syö koko päivän aikana, kellonajoista riippumatta. Jaksamisen ja hyvän olon kannalta taas ei ole ihan sama, syökö viidesti vai kahdesti päivässä ja mihin kellonaikaan. Säännöllinen ateriarytmi pitää sekä mielen että kehon virkeinä.

3. Hikijumpalla paino lähtee nopeiten laskuun

Hien määrä riippuu enemmän lämpötilasta ja vaatteiden määrästä kuin siitä, kuinka paljon kaloreita treeni kuluttaa. Paidan kastumisen tarkkailu ei ole toimiva tapa mitata liikunnan tehokkuutta.

4. Painonnosto tekee läskistä lihasta

Kehossa oleva rasva ei muutu maagisesti lihakseksi, vaikka kuinka nostelisi painoja, muistuttaa Business Insider. Sen sijaan kuntosalitreeni kehittää lihasmassaa, joka sijaitsee rasvan alla. 

5. Kaikki rasva lihottaa

Rasva on tarpeellista, ei paheellista – ainakin jos puhutaan niin sanotuista hyvistä rasvoista. Esimerkiksi pähkinät, rasvainen kala ja avokadot ovat hyviä rasvan lähteitä. Oleellista on se, paljonko energiaa saa: jos ruuasta saa enemmän energiaa kuin sitä kuluttaa, lihoo.

6. Istumaannousuilla saa litteän vatsan

Perinteiset vatsalihasliikkeet eivät ole ratkaisu pyykkilautavatsaa tavoitteleville, todetaan Healthissa. Perinteisiä istumaannousuja ja vatsarutistuksia tehdessä ei kulu merkittävästi kaloreita – mikä vähentäisi rasvaa – eivätkä vatsalihaksetkaan kehity kovin monipuolisesti. Esimerkiksi lankutus on monipuolisempi ja hyödyllisempi harjoitus.

7. Vasta tunnin treeni on oikeaa kuntoilua

Kaloreita kuluu ja terveysvaikutuksia tulee jo ihan lyhyessäkin treenissä. Jopa vain muutaman minuutin liikuntapyrähdys on hyödyllinen. Hyvin lyhytkestoinen liikuntaharjoitus kannattaa tehdä kovalla teholla, jotta se vastaa pidempää ja kevyempää harjoitusta.

8. Jokainen päivä voi olla treenipäivä

Palautuminen on todella tärkeää kunnon kehittymisen, jaksamisen ja terveyden kannalta. Esimerkiksi päivittäinen kuntosaliharjoittelu voi Healthin mukaan johtaa vammoihin ja ylikuntoon.

9. Ruokapäiväkirja on varma tapa ottaa selvää ruokavaliosta

Syötyjen ruokien kirjoittaminen ylös voi auttaa hahmottamaan, mitä on tullut syötyä ja millaisia määriä. Ruokapäiväkirja ei Business Insiderin mukaan kuitenkaan ole kovin tarkka mittari. Ihmiset nimittäin tuppaavat kirjoittamaan tilastoihinsa todellista vähemmän ruokaa ja todellista enemmän liikuntaa.

10. Oikeilla liikkeillä rasvan saa katoamaan tietystä kohdasta kehoa

Rasvasoluja on joka puolella kehoamme, todetaan Self.comissa. Tiettyyn kehonosaan keskittyvät liikkeet voivat kehittää lihasvoimaa juuri tietyllä alueella, mutta rasvaa voi vähentää vain koko kropasta.

Paljasjalkajuoksija vetäisee talvilenkille villasukat jalkaan.

Juoksupiireissä melko suositun paljasjalkajuoksun talviversio on tietenkin villasukkajuoksu!

Hieman eksoottiseltakin kuulostavasta lajista kirjoittaa Yle verkkosivuillaan. Artikkelin mukaan osa paljasjalkajuoksijoista jatkaa harrastustaan talvikaudella villasukat jalkojensa lämmikkeinä. Se on lähes yhtä luonnollista kuin paljain jaloin kirmailu.

Lahtelainen Kimmo Heponiemi kertoo Ylelle juosseensa viimeisen kuukauden aikana villasukissa noin 150 kilometriä.

– Paras juoksukeli on kunnon pakkanen, -10 astetta tai enemmän. Pisimmät lenkit ovat olleet parin tunnin mittaisia, ja pakkasta on ollut parhaimmillaan 26 astetta, hän kertoo jutussa.

”Kaikilla ihmisillä on villasukkia.”

Harrastajat suosivat tuplavillasukkia, jotka pitävät jalat lämpimämpinä kuin pelkkä yksi kerros. Olennaista on myös estää sukkien valuminen esimerkiksi varren ympärille pujotettujen hiuslenkkien tai kuminauhojen avulla. Toinen vaihtoehto on pukea villlasukan alle napakka urheilusukka ja kääntää varsi ylhäältä villasukan päälle.

Tarvitset vain sukat ja vähän hulluutta

Riesana saattaa olla myös lumen paakkuuntuminen sukkien pohjaan – sekä tietenkin sukkien nopea kuluminen.

– Sukat kuluvat nopeammin, jos juoksee pelkkiä teitä pitkin. Lumisilla poluilla juostessa ne kestävät paljon pidempään, Heponiemi selittää Ylelle.

Heponiemi kertoo jutussa huomanneensa, että vastaantulijoita villasukkajuoksija saattaa huvittaa.

– Kyllä minä näen tässä kaikki mahdollisuudet. Kaikilla ihmisillä on villasukkia. Kunhan sitten on lisäksi tarpeeksi hulluutta, Heponiemi kannustaa muitakin kokeilemaan.

Kysely

Olisitko valmis kokeilemaan villasukkajuoksua?

Uuden tutkimuksen mukaan persoonallisuus ei ole pysyvä piirre, ja ihminen pystyy muuttamaan sitä yllättävän nopeasti. Helppoa se ei kuitenkaan ole. 

Pystyykö introvertti muuttumaan ekstrovertiksi? Voiko stressaajasta tulla rentoilun kuningatar?

Tieteen vastaus on tähän mennessä ollut useimmiten lannistava: persoonallisuus on pysyvä osa ihmistä. Esimerkiksi vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan persoonallisuuden suuret linjat määrittyvät jo varhaisessa lapsuudessa ja pysyvät pitkälti samana läpi elämän. Käytännössä introvertti ei siis voi koskaan muuttua ekstrovertiksi tai stressaaja lungiksi tyypiksi.

Osa tutkijoista kallistuu päinvastaiseen tulokseen: heistä ihmisen persoonallisuus on niin epävakaa, ettei sen muutoksia ole edes järkeä mitata.

On myös niitä asiantuntijoita, joiden mielestä ihmisen persoona voi muuttua – mutta äärimmäisen hitaasti.

Uusi Psychological Bulletin -lehdessä julkaistu tutkimus tarjoaa täysin uuden näkemyksen persoonallisuuteen. Sen mukaan ihminen voi muuttaa persoonallisuuttaan paljonkin ja nopeasti.

Työtä vaaditaan paljon

Tutkimuksessa kuusi psykologiantutkijaa analysoi ja yhdisteli 207 kliiniseen psykologiaan (eli käytännön psykologiseen työhön) liittyvää tutkimusta.

Aiemmin monissa tutkimuksissa on huomattu, että ihmisen persoonallisuuden särmät pehmentyvät iän myötä. Esimerkiksi neuroottisuus voi hälventyä ikääntyessä.

Oikeanlaisella toiminnalla hommaa voi kiihdyttää huimasti. Uudessa tutkimuksessa huomattiin, että terapeutin pakeilla neuroottisuus hälventyi jo parissa kuukaudessa. Tämä tulos mullistaa psykologian piintyneen käsityksen, jonka mukaan persoonallisuuden isoja linjoja – kuten neuroottisuutta ja avoimuutta uusille asioille – ei voi tietoisesti muuttaa.

Helppoa muuttuminen ei ole.

– Jos haluaa muuttaa puolisonsa heti huomenna, ei tule onnistumaan. Mutta jos on valmis keskittymään yhteen asiaan itsessään ja on valmis tekemään sitä systemaattisesti, muutoksen mahdollisuus on huomattavasti suurempi, tutkija Brent Roberts kertoo LiveSciencelle.

”Jos haluaa muuttaa puolisonsa heti huomenna, ei tule onnistumaan.”

Tutkimuksen mukaan persoonallisuus muuttuu terapiassa iästä ja sukupuolesta huolimatta. Muutoksen avuksi ei tarvita lääkitystä.

Science of Us -sivuston mukaan tutkimuksen tulos ei ole aivan yksiselitteinen. Sivusto painottaa, että muutokset neuroottisuudessa saattavat johtua yksinkertaisesti siitä, että terapeutin vastaanotolla ihmiset saavat ongelmiinsa tarvitsemaansa apua. Jos ammattilaisen pakeille menee esimerkiksi masennuksen takia, apu voi palauttaa elämän takaisin raiteilleen mutta ei niinkään muuta persoonallisuutta.