Karkkia kaksin käsin? Lihava saisi moisesta pahoja katseita. Kuva: Shutterstock

Kokosyrjintä tekee normaalipainoisten ja laihojen elämästä helpompaa, eikä se ole reilua.

Mitä ajattelet, kun menet vaatekauppaan, lentokoneeseen, lääkärille tai huvipuistoon? Varmaan mitä milloinkin, paitsi jos olet lihava. Kaikissa näissä tilanteissa ylipainoinen joutuu nimittäin usein miettimään kokoaan, vaikka ei haluaisi. Syynä on se, että yhteiskuntamme on suunniteltu ihmisille, joiden painoindeksi on tietynsuuruinen – siis tarpeeksi pieni. 

Tietynlaisen kehon ja painon ihannoimisesta johtuen normaalipainoisilla ja laihoilla ihmisillä on tiettyjä etuja. Englanniksi tätä kutsutaan thin privilegeksi. Suomeksi termi ei vielä ole kovin tuttu, mutta sen voisi kääntää hoikkien etuoikeudeksi. Käytännössä hoikkien etuoikeus tarkoittaa sitä, että lihaviin kohdistuu sellaista syrjintää ja sellaisia arjen hankaluuksia, jota laihat ja normaalipainoiset eivät kohtaa. 

Kyllä, laihakin voi tulla syrjityksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin joka toinen suomalainen nainen on painoindeksin perusteella vähintään ylipainoinen, joka viides lihava. Hoikkien etuoikeuden näkeminen auttaa huomaamaan, että hoikilla on tässä yhteiskunnassa helpompaa kuin ylipainoisilla, vaikka kaikkien pitäisi olla koosta riippumatta tasa-arvoisia.

Hoikkien etuoikeus ei tarkoita sitä, etteikö laihakin voisi kohdata syrjintää. Laihojen hankaluudet eivät kuitenkaan kumoa lihavien ihmisten kokemuksia. This is thin privilege -sivustolla selvennetään, että hoikkien etuoikeus on olemassa, vaikka kaikki hoikat eivät itse kokisi olevansa tyytyväisiä kokoonsa tai etuoikeutettuja. 

Jos on ollut koko elämänsä ajan normaalipainoinen tai laiha, ei tule ajatelleeksi monia sellaisia arkisia asioita, joiden kanssa ylipainoiset painiskelevat yhtenään. Kokosimme seitsemän esimerkkiä asioista, joissa hoikka pääsee epäreilun helpolla verrattuna lihavaan.

1. Lääkärissä mennään heti asiaan

Ylipainoinen tulee kohdatuksi ensin lihavana ja sitten vasta sairaana. Kun normaalipainoinen menee lääkäriin, diagnoosi perustuu oireisiin. Ylipainoinen sen sijaan saa usein kuulla, että terveysongelman kuin terveysongelman takana on ylipaino, vaikkei niin todellisuudessa olisi.

2. Vaatekaupoissa riittävät koot

Sopivien farkkujen löytäminen kaupasta ei varmasti ole helppoa kenellekään, mutta lihavalle se voi olla mahdotonta. Netissä tarjontaa on enemmän, mutta olisi kai kohtuullista, että eri kokoiset kaverukset voisivat shoppailla yhdessä ja sovittaa vaatteita ennen ostamista. Varsinkin, kun kokojen L–XXXL mitoitus on vähän mitä milloinkin, muistutetaan The Gloss -sivustolla.

3. Painosi ei ole jatkuva puheenaihe

Hyvää tarkoittavilla mutta huonosti käyttäytyvillä tuttavilla ja sukulaisilla on huomattavasti vähemmän neuvoja normaalipainoiselle kuin ylipainoiselle. Harva ylipainoinen haluaa jatkuvasti pyytämättä kuulla laihojen neuvoja aiheesta. 

4. Sinusta ei tehdä epäreiluja olettamuksia

Lihavuus yhdistetään kulttuurissamme laiskuuteen ja itsekurin puutteeseen. Niinpä ylipainosta vedetään helposti johtopäätöksiä niin työelämässä kuin Tinderissäkin. Paino on myös usein ensimmäinen asia, johon muut kiinnittävät huomiota lihavassa ihmisessä, todetaan Everyday feminism -sivuston artikkelissa.

5. Saat enemmän palkkaa kuin lihavat

Ylipainoiset ovat palkkakuopassa. Turun yliopiston terveystaloustieteen professori Petri Böckerman sanoo Helsingin Sanomien artikkelissa, että yhden yksikön lisäys painoindeksiin alentaa ihmisen palkkaa keskimäärin viisi prosenttia.

6. Voit herkutella julkisesti ilman mulkoilua

Lihava ihminen hampurilaisaterian äärellä kerää aivan toisella tavalla katseita kuin samaa ruokaa nauttiva normaalipainoinen, toteaa Revelist. Paheksuvien katseiden lisäksi ylipainoiset joutuvat usein vastaanottamaan kommentteja syömisestään ja ruokaostoksistaan. 

7. Penkit ovat sopivia takapuolellesi

Lentokoneiden istumapaikat, bussien penkit ja huvipuistolaitteiden turvakaaret on suunniteltu tietyn kokoisille ihmisille – eli ei ylipainoisille. On nöyryyttävää joutua käännytetyksi vuoristoradasta, ja lentokoneessa lihava saattaa joutua maksamaan tuplahinnan

Lämpötilan laskeminen makuuhuoneessa vaikuttaa eniten aineenvaihduntaamme. Viileä uni-ilma ehkäisee kakkostyypin diabetesta ja ylipainoa.

Nyt tulee ehkä helpoin laihdutusvinkki koskaan: painon pudottaminen onnistuu jopa nukkuessa – kun vain muistaa pitää ikkunaa auki, sanovat Oxfordin yliopiston akatemiatutkijat.

The Telegraph -lehti kertoo, että tutkijan, lääkäri Ashley Grossmannin mielestä jo muutaman asteen alempi lämpötila makuuhuoneessa tarjoaa vaikuttavia terveyshyötyjä. Eniten se vaikuttaa aineenvaihduntaamme.

Brittisuosituksen mukaan ikkunan auki pitäminen ehkäisee kakkostyypin diabetesta ja ylipainoa.

– Meillä on rohkaisevia todisteita siitä, että ruumiinlämpötilan laskeminen, jopa kahdella asteella, voi parantaa tai vähentää diabetesta, Grossmann kertoo.

Tutkijoiden teoria pohjautuu faktaan, jonka mukaan meillä on kahdenlaista rasvaa kehossamme: ruskeaa ja valkoista rasvaa. Siinä missä valkea rasva varastoi energiaa, ruskeasta rasvasta on apua painonhallinnassa. Se nimittäin tuottaa lämpöä polttamalla energiaa. Käytännössä ruskea rasva siis polttaa ylimääräisiä kaloreita eikä kerrytä niitä ylimääräiseksi rasvaksi.

Ruskean rasvan aktiivisuutta voi lisätä oleskelemalla viileässä – eikä se tarkoita onneksi pakkasessa oleskelua. Muun muassa japanilaistutkimus on aiemmin todistanut, että kaksi tuntia 17 asteen lämpötilassa auttaa: kuuden viikon testijakson jälkeen koehenkilöillä oli viisi prosenttia vähemmän rasvaa.

– Kylmässä ympäristössä asuminen saattaa olla hyödyllistä ja parantaa insuliiniherkkyyttä sekä torjua diabetesta, Grossmann sanoo.

Lue myös! 10 tapaa, joilla kotisi auttaa sinua laihtumaan

Ympäristöjärjestöt ja energia-asiantuntijat ovat jo pitkään suositelleet kodin lämpötilan säätämistä viileämmäksi. Se säästää energiaa, kunhan sen tekee oikein. Lämmityskaudella ikkunoiden auki pitäminen Suomessa päästää lämmön helposti harakoille, joten kannattavampaa on säätää sisälämpötilaa pari astetta normaalia viileämmäksi kuin pitää ikkunoita auki. Keväämmällä ja alkusyksystä lääkärin ikkunavinkki on fiksumpi toteuttaa.

 

Kysely

Nukutko joka yö ikkunat auki?

Ammattivalmentajan mukaan rauhallinen kävelylenkki on usein terveydelle parempi kuin rankka juoksutreeni.

Niin paljon kuin terveyttä edistävästä liikunnasta puhutaankin, iso osa suomalaisista on hakoteillä terveysliikunnan määrän ja laadun suhteen. Ammattivalmentaja ja Suomen urheiluopiston hyvinvointipalvelujen johtaja Matti Heikkilä kertoo Helsingin Sanomissa, että jopa puolet säännöllisesti liikkuvista treenaa liian lujaa.

– Suurella osalla suomalaisista tuntuu olevan täysin hukassa, mikä on se liikkumisen tapa ja määrä, joka edistää terveyttä, Heikkilä toteaa HS:n jutussa. 

Kuntotestejä asiakkaille tehdessään Heikkilä on huomannut, että heikot testitulokset eivät välttämättä johdu harjoittelun vähyydestä vaan liiasta kuormituksesta. Kuormitusta kertyy, kun tekee vaativaa työtä ja ryntää työpäivän jälkeen hikilenkille tai muun vaativan liikunnan pariin. 

Pari treeniä viikossa

Heikkilällä on kuntoilijoille simppelit neuvot liikunnan määrään, ja tässä ne tulevat:

  1. Kerran tai kahdesti viikossa liikuntasuoritus, joka on selvästi arkiliikuntaa rankempi.
  2. Kahdesti tai kolmesti viikossa rauhallinen iltakävely, jonka aikana ei edes tule hiki.

Kuulostaa varsin mahdolliselta suoritukselta myös työssä käyvälle, jolla on muutakin tekemistä kuin ravata salilla. Heikkilän mukaan tällainen liikuntatahti riittää kiitettävän kunnon saavuttamiseen. 

Kävelyllä on sitä paitsi lukuisia terveysvaikutuksia.

Aina ei tarvitse hikoilla

Heikkilän ohjeet ovat itse asiassa aivan linjassa UKK-instituutin liikuntasuosituksen kanssa. UKK-instituutti suosittelee, että aikuiset treenaisivat lihaskuntoa ja liikehallintaa kahdesti viikossa. Sen lisäksi pitäisi harrastaa reipasta kestävyysliikuntaa – kuten kävelyä – kaksi ja puoli tuntia viikossa tai rasittavaa kestävyysliikuntaa tunti ja vartti viikossa. 

Matti Heikkilän mukaan rankkaa treeniä ihannoidaan, vaikka terveys ja kestävyyskunto eivät rääkkiurheilulla useinkaan parane. Syy on kokonaiskuormituksen: työelämän ja liikuntatavoitteiden puristuksessa ei saada tarpeeksi lepoa.

Myös fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori puhui palautumisen merkityksestä Me Naisten haastattelussa hiljattain.

– Urheilijoillekin määrään pari päivää lepoa viikossa. Jos haluaa aloittaa kuntoilun, lähtisin liikkumaan kolme kertaa viikossa, Yrjövuori suositteli. 

 

HekaP

Asiantuntija HS:ssa: kaksi treeniä ja muutama iltakävely riittävät viikon liikunnaksi – enemmän voi olla jo liikaa

Vierailija kirjoitti: Puhumassa 'asiantuntija' täyttä paskaa. Ensinnäkin, watch your language ! Sitten , otahan selvää, mitä mistä hyvinvoinnissa on kyse, miksi yksi jaksaa ja toinen ei, mikä on leposykkeesi, painoindeksisi ja verenpaineesi? Tarvitsetko / käytätkö lääkkeitä vai et? Sitten vasta on pohjaa rakentavalle keskustelulle.
Lue kommentti

Synnyitkö onnellisten tähtien alla tai opitko vastoinkäymisten kautta iloitsemaan siitä, mitä sinulla on? Ilmianna itsesi, sinä elämään tyytyväinen, onnellinen ihminen!

Me suomalaiset olemme maailman viidenneksi onnellisinta porukkaa, selviää tuoreesta Maailman onnellisuusraportista. Monella suomalaisella on läheisiä ihmissuhteita, jonkinlainen toimeentulo ja ehkäpä vielä jokin asia, joka tekee elämästä merkityksellisen tuntuista.

Ulkoisten asioiden lisäksi onnellisuudessa on kyse mielentilasta. Esimerkiksi filosofi Antti S. Mattilan mukaan onnelliset ihmiset ovat kiitollisia ja optimistisia ja osaavat iloita asioista, jotka ovat heidän saatavillaan juuri nyt. Onnellisuus ei ole vaikeaa, jos pystyy iloitsemaan pikkujutuista, kuten vaikka siitä, että hissi on oikeassa kerroksessa juuri silloin, kun on kaikkein kovin kiire. Onnellisuus on tyytyväisyyttä siihen, mitä on.

Onnellisuutta voi oppia

Jotkut meistä ovat syntyneet onnellisten tähtien alla, ja elämä on soljunut eteenpäin mukavissa merkeissä. Toiset taas ovat saaneet elämältä turpiin oikein kunnolla ja monta kertaa, mutta osaavat juuri siksi olla onnellisia nykytilanteessaan.

Onnellisuutta voi saada tuurilla, mutta sitä voi myös oppia. Tutkijat väittävät, että puolet onnellisuudesta tulee geeneistä ja 10 prosenttia ulkoisista tekijöistä. Loput 40 prosenttia tulee asenteesta. 

Etsimme Suomen tyytyväisimpiä

Geeneillemme emme mitään voi, mutta jokaisella on mahdollisuus asennemuutokseen. Aika usein muutokseen tarvitaan oivallus – jokin pilkahdus siitä, että onnellisempi, tyytyväisempi elämä on mahdollista. Siksi haluamme kertoa onnellisten, elämäänsä tyytyväisten ihmisten tarinoita. Moni onnellinen on joskus ollut onneton, joten elämästään nauttivien kokemuksista voivat oppia muutkin.

Oletko sinä hyvin tyytyväinen elämääsi, pidätkö itseäsi erityisen onnellisena? Koetko olevasi syntymäonnekas tai oletko kääntänyt vaikeudet ja vastoinkäymiset voitoksi? Oletko oivaltanut jotakin, joka on johtanut tyytyväisempään, kivempaan elämään? Jos vastasit kyllä, etsimme sinua haastateltavaksi Me Naisiin.

Ilmianna itsesi ja lähetä osoitteeseen mnkuvat(at)sanoma.com viesti, jossa kerrot, miten sinusta on tullut elämääsi tyytyväinen. Onnellisten oivalluksista kootaan juttu Me Naisiin.

Esimerkiksi pari kaatumista talvessa, laktoosi-intoleranssi ja D-vitamiinilisän unohtaminen kasvattavat riskiä saada osteoporoosi.

Osteoporoosihan kuulostaa vanhuusiän ongelmalta, mutta oikeasti luuston terveyteen kannattaa kiinnittää huomiota jo kauan ennen eläkeikää. Perimäänsä ja ikäänsä ei kukaan voi vaikuttaa, mutta esimerkiksi ravintoon ja liikuntaan voi. 

Luustoliitto julkaisi hiljattain yksinkertaisen testin, jolla voi nopeasti selvittää, onko osteoporoosiin sairastuminen tai osteoporoottisen murtuman saaminen omilla elämäntavoilla todennäköistä.

Huonot uutiset tulevat tässä: jos yhteenkin testin 15 kysymyksestä vastaa kyllä, riski on koholla. Sen yhden, kriittisen kyllä-rastin saa esimerkiksi, jos kaatuu jäisellä kadulla pari kertaa talvessa tai jos ei harrasta joka päivä puolta tuntia reipasta liikuntaa. 

Keliakiaa tai tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat ja laktoosi-intolerantikot saavat muita todennäköisemmin osteoporoosin tai osteoporoottisen murtuman.

Oli riski koholla tai ei, ainakin nämä asiat kannattaa huomioida, jos mielii elellä pitkään terveillä luilla. 

1. Kalsiumin saanti kuntoon

Kalsium säätelee Luustoliiton mukaan monia tärkeitä elintoimintoja. Jos kalsiumia ei saa tarpeeksi, elimistö siirtää sitä luista tärkeiden elintoimintojen ylläpitämiseen – ja luut kärsivät. Hyviä kalsiumin lähteitä ovat esimerkiksi seesaminsiemenet, emmentaljuusto ja nokkoset. 

2. D-vitamiinipurkista lisäpotkua

Vitamiinit ja hivenaineet olisi hyvä saada ruuasta eikä purnukasta, mutta yhden vitamiinipurkin tärkeydestä ravitsemuksen asiantuntijat ovat yhtä mieltä. Suomalaiset saavat niin vähän auringonpaistetta, että D-vitamiinia on otettava ravintolisänä. D-vitamiini auttaa kalsiumia imeytymään, ja sillä on monia muitakin terveysvaikutuksia.

Sopivasta D-vitamiinin määrästä kiistellään silloin tällöin, ja jopa D-vitamiinin hyödyllisyys luuston terveydelle on kyseenalaistettu. D-vitamiinia kuitenkin suositellaan yhä suomalaisille, eikä suositellun määrän popsimisesta ole havaittu haittavaikutuksia. Aikuisille suositus on 10 mikrogrammaa päivässä.

3. Proteiinia koneeseen 

Aikuisella proteiinin tarve on noin 0,8 grammaa painokiloa kohden vuorokaudessa. Aktiivisesti liikkuvat tarvitsevat enemmän proteiinia, mutta paljon liikkuva yleensä myös syö paljon – ja silloin proteiinin määrä kasvaa annoskoon mukana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan erityisille proteiinivalmisteille ei ole tarvetta muilla kuin huippu-urheilijoilla. 

Lue myös: Yletön proteiinin syönti voi olla yhtä pahasta kuin tupakointi

4. Hyppyjä ja pomppuja

Kaikenlaisella liikunnalla on terveysvaikutuksia, mutta luuston terveydelle erityisen hyödyllistä on suunnanmuutoksia ja hyppyjä sisältävä liikunta kuten pallopelit ja tanssi. Myös voimaharjoittelu ja kestävyysliikunta vahvistavat luustoa. Luustoliiton liikuntasuosituksen mukaan on vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että liikunta vahvistaa erityisesti naisten luita. 

Markku

Uusi terveystesti: todella monella on kohonnut osteoporoosin riski

Huh, tässä sanotaan että 10mg ei ole ainakaan haittaa.. Ei todellakaan mutta onko siitä oikein hyötyäkään koska tosi moni kärsii d-vitamiinin puutteesta ja 10mg päivässä tuskin sitä parantaa. D-vitamiinin liikasaanti on tosi harvinaista ja tarvitsee syödä tosi paljon jotta sellaisen onnistuu saamaan. Eli jokaisen pitäisi ottaa ainakin sitä d-vitamiinia vähintään 50mg jos vähänkään haluaa pitää huolta terveydestään. 50mg päivässä maksaa muuten 4 centtiä päivässä eli ei mikään iso hinta.
Lue kommentti