Hyvää onnellisuuden päivää!

Tänään on kansainvälinen onnellisuuden päivä. Toisin kuin monen muun teemapäivän, onnellisuuden päivän ideana ei ole myydä kukkia, leivoksia tai tavaraa. Suomen YK-liiton mukaan onnellisuuden päivää vietetään, jotta kiinnittäisimme huomiomme onnellisuuden ja hyvinvoinnin tärkeyteen. 

Onnellisuuden päivän tienoilla julkaistaan maailman onnellisuusraportti. Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta kootussa raportissa muun muassa listataan maailman onnellisimpia maita. Tuoreimmassa, vuosien 2014–2016 mittauksiin perustuvassa listassa Suomi sijoittuu viidenneksi. Suomalaiset jäävät onnellisuudessa vain Norjan, Tanskan, Islannin ja Sveitsin taakse. 

Kansainvälisen onnellisuuden päivän kunniaksi kysyimme suomalaisilta, mikä heidän onnellisuutensa salaisuus on.

 

Kaiken murehtimisen lomassa omasta terveydestä stressaaminen voi osoittautua hyödylliseksi.

Neuroottisuudesta ei ensimmäisenä tule mieleen kovin positiivisia asioita. Kuten Terveyskirjasto luonnehtii, neuroosi tarkoittaa psyykkistä häiriötä, jossa ihminen kärsii erilaisten ristiriitatilanteiden aiheuttamista toistuvista oireista, kuten ahdistuneisuudesta ja peloista. Arkisemmin muotoiltuna neuroottiset ihmiset yliajattelevat asioita ja murehtivat vähän turhan paljon kaikesta.

Neuroottisuudesta voi kuitenkin olla huomattavia hyötyjäkin. Time kertoo, että uuden, kattavan tutkimuksen mukaan neuroottiset piirteet saattavat vähentää riskiä kuolla ennenaikaisesti. Jos siis murehtii herkästi pieniäkin asioita tai käy lähtöä tehdessään vielä viidennen kerran vilkaisemassa, onko hella todella pois päältä, ei hätää – se voi merkitä pitkää elämää!

Lue myös: Oletko krooninen murehtija? Ei haittaa, siitä voi olla hyötyä!

Laajassa tutkimuksessa analysoitiin noin 500 000:n yli 35-vuotiaan ihmisen käyttäytymistä, terveyttä ja lääkkeiden käyttöä. Myös neuroottisia piirteitä testattiin persoonallisuustesteillä. Osallistujia tarkkailtiin kuuden vuoden ajan.

Kiinnostava tulos havaittiin ihmisissä, jotka kuvailivat terveytensä olevan tavalla tai toisella normaalia huonompi. Niillä, jotka paljastuivat luonteeltaan hyvin neuroottisiksi, oli pienempi riski kuolla esimerkiksi syövän takia kuin niillä, jotka eivät ole neuroottisia.

”Ihmisiltä, jotka kuvailivat terveytensä huonoksi, löytyi itseä suojelevia piirteitä.”

Riski ennenaikaiseen kuolemaan olikin ennen kaikkea yhteydessä siihen, kuinka neuroottiset ihmiset itse määrittelivät terveytensä, kertoo johtava tutkimuksen tekijä Catharine Gale.

– Erityisesti sellaisilta neuroottisilta ihmisiltä, jotka kuvailivat terveytensä huonoksi, löytyi itseä suojelevia piirteitä.

Hyvin neuroottisten ihmisten matalaan riskiin kuolla nuorena on myös Galen mukaan todennäköisesti hyvin yksinkertainen syy: neuroottiset ihmiset saattavat mennä muita aiemmin esimerkiksi lääkäriin, jos he kokevat olonsa sairaaksi tai muulla tavalla erikoiseksi. 

Hyöty tulee juuri neuroottisuuteen kuuluvista peloista ja yliajattelemisesta.

Silloin todennäköisyys löytää syöpä tai jokin muu vakava sairaus ajoissa kasvaa huomattavasi.

Tutkijaryhmä korostaa, että neuroottisten ihmisten pidempi elinikä ei selittynyt paremmilla elämäntavoilla, vaan nimenomaan taipumuksesta ylireagointiin. Vaikka stressiä aiheuttava Google-diagnosointi harvemmin kannattaa, neuroottisten ihmisten luonteenpiirteet saattelevat heidät ajoissa lääkäriin.

Vaikka stressi ja sen aiheuttamat ongelmat ovat monille tuttuja, voi stressi oireilla myös yllättävillä tavoilla.

Ahdistaa, suututtaa, päätä särkee ja tuntuu, että koko viikko on vain yhtä kiirettä ja ees taas juoksemista. Stressi on yleinen ongelma, joka koskettaa lähes jokaista jossain vaiheessa elämää. Monet osaavat tunnistaa ahdistuneisuutensa ja tietävät, miten helpottaa sitä, mutta joskus muutoksia mielialassa tai kehossa ei edes tunnista stressistä johtuviksi.

Ongelman huomaaminen ei ole aina ihan helppoa siitä syystä, että kaikki reagoivat stressitekijöihin eri tavoin. Terveyskirjaston mukaan stressi on tilanne, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon erilaisia haasteita tai vaatimuksia, että voimavarat niistä suoriutumiseen ovat tiukoilla. Koska itse kokemus on psykologinen, ihmisen oma arvio tilanteesta vaikuttaa siihen, onko mielestään stressaantunut vai ei.

Lue myös: Etkö tiedä, mistä stressisi johtuu? Todennäköisesti joistakin näistä arkisista asioista

Yleisimpiä, tuttuja stressin oireita ovat muun muassa päänsärky, sydämentykytykset sekä flunssakierteet. Huffingtonpost-sivusto kuitenkin kertoo, että monet reagoivat kiireeseen ja vaikeuksiin myös tavallisesta poikkeavilla tavoilla, joita voi olla vaikea tunnistaa stressioireiksi.

Kokosimme 6 vaivaa, jotka voivat ihan huomaamatta kieliä stressistä:

1. Janottaa koko ajan

Kun olo on usein hermostunut ja ahdistunut, lisämunuaiset pumppaavat stressihormoneja kehoon. Lisämunuaisten väsyminen ylimääräisestä työmäärästä puolestaan voi aiheuttaa muiden hormonien lisäerittymistä, mikä voi horjuttaa esimerkiksi kehon elektrolyytti- ja nestetasapainoa. Kun tasot heittelevät, aiheuttaa se janon tunnetta. Siksi jatkuva janoisuuden tunne voi kertoa siitä, että olo on tavallista stressaantuneempi.

2. Hampaita särkee

Stressaantuneet saattavat narskutella tai puristaa hampaita yhteen huomaamattaan esimerkiksi yöllä tai yrittäessään suoriutua vaikeasta tehtävästä. Hampaiden kiristely voi johtaa hammassärkyyn, ja pahimmassa tapauksessa hampaat voivat myös lohkeilla.

3. Ihoon ilmestyy finnejä, kutinaa tai ihottumaa

Iho reagoi herkästi erilaisiin psyykkisiin ongelmiin, kuten jännittämiseen ja ahdistuneisuuteen. Jatkuva stressaaminen voi saada aikaan aknen oireita ja kutinaa iholla, mutta pahimmillaan myös esimerkiksi psoriasista, nokkosihottumaa sekä kipua iholla. Kun stressin saa kuriin, myös ihossa huomaa usein merkittävää eroa entiseen.

4. Seksi ei huvita sitten tippaakaan

Stressihormonina tunnettu kortisoli vaikuttaa merkittävästi siihen, tekeekö seksiä mieli vai ei. Kun olo on ahdistunut ja ärtyisä, ei usein ihan ensimmäiseksi tee mieli ryhtyä petipuuhiin – vaikka se todennäköisesti stressiä vähän helpottaisikin.

5. Naarmut ja haavat eivät parane kunnolla

Koska keho ymmärtää stressin vaaratilanteena, yrittää se käyttää kaiken saamansa veden nesteytyneenä pysymiseen, jotta vaikeasta tilanteesta pystyisi selviämään. Silloin nesteet lähtevät ensimmäiseksi ihosta, mikä hidastaa haavojen paranemista. Kun nestettä ei ole tarpeeksi, ihon kyky palautua ja muodostaa uusia ihosoluja huononee merkittävästi, ja pienetkin naarmut jäävät vaivaamaan pitkäksi aikaa.

6. Unet ovat erityisen outoja tai toistuvia

Kummalliset, yksityiskohtaiset tai yöstä toiseen toistuvat samanlaiset unet voivat kertoa stressistä. Toistuvat ja oudot unet voivat jäädä vaivaamaan häiriten päivällä esimerkiksi keskittymistä, vaikka unia ei kokisi erityisen pelottaviksi. Vauhdikkaat unet voivat saada olon väsyneeksi ja ärtyneeksi, mikä entisestään pahentaa stressiä ja huonoa mielialaa.

Pitäisikö elokuvateattereiden erikoistua myös päivätorkkunäytöksiin?

Vaikka kukaan ei maksa 14 euroa päästäkseen nukkumaan elokuvateatteriin, moni ei kuitenkaan voi sille mitään, että leffan aikana alkaa väsyttää ja unikin tulee pyytämättä. Samalla tavalla voi käydä helposti teatteri- tai konserttisalissa.

Pimeä sali on petollinen pitkän päivän päätteeksi. Kun vihdoin voi istahtaa mukavalle penkille ja nauttia miellyttävästä kulttuurielämyksestä, keho vaipuu kuin ihanaan horrokseen ja katse alkaa herpaantua. Olipa kyseessä sitten äänekäs toimintaleffa tai rakkaan ohjaajan uutuuselokuva, jota ei haluaisi missata.

Mikä tekee elokuvateatterista niin unettavan paikan? HowStuffWorks-sivusto selvitti ilmiötä asiantuntijoiden kanssa. Yksikään syy ei liity elokuvan sisältöön.

1. Liikkumattomuus ja rento olo

Unilääkäri Murray Johnsin mukaan leffateatteriväsymykseen liittyvät monet tekijät: hämärä sali, liikkumattomuus ja rento, usein samana pysyvä asento.

Harva liikuttelee esimerkiksi päätään tai niskaansa elokuvan aikana ja vaipuu suoraan elokuvakoomaan. Silloin niskan ja kaulan lihakset saattavat rentoutua niin, että aivot tulkitsevat tilanteen unentarpeeksi.

2. Piilevät unihäiriöt

Elokuvissa käyminen on rentoutumisen lisäksi joillekin erityisaikaa, joka saattaa olla jännittävääkin. Ainakin muusta arjesta poikkeavaa. Siksi joistakin saattaa tuntua ihmeelliseltä, että keskellä kiihkeää seksikohtausta tai toimintajännäriä – ja ylipäätään elokuvissa – voi nukahtaa.

Unitutkija Philip Gehrman uskookin, että hyvin levänneen ihmisen pitäisi pysyä hereillä hiljaisen toiminnankin aikana. Hänen mielestään leffassa nukahtaminen on merkki unihäiriöistä. Gehrman sanoo, että unihäiriöt ovat yksi syy, miksi vanhemmat ihmiset torkkuvat teatterisalissa. He sairastavat usein tietämättään muun muassa uniapneaa, joka aiheuttaa sen, että aivot eivät lepää unen aikana.

Mutta uniapneaa ja muita unihäiriöitä on nuorillakin. Esimerkiksi jo yksikin uneton tai huonosti nukuttu yö laittaa kehon koville. Tutkimusten mukaan ihmisen suorituskyky heikkenee jopa 25 prosenttia jokaista unetonta yötä kohti.

Kysely

Onko sinun helppo nukahtaa elokuvateatterissa?

Täydellinen grilliliha syntyy helposti, kunhan muistaa pari olennaista seikkaa.

Juuri nyt grillikausi käy kuumana, ja monien ruokapöydästä löytyy arkenakin grillissä kypsennettyä ruokaa. Monien suosikkeja ovat erilaiset pihvit, kana ja kala, joista saa erinomaisia herkkuja ihan sellaisenaankin.

Varsinkin lihan grillaamisessa on kuitenkin muuttujia, jotka menevät tottuneiltakin grillaajilta helposti mönkään. The Insider kertoo, että jo pelkkien jauhelijapihvien grillaamisessa pitäisi muistaa muutama pieni mutta tärkeä asia aina grillin puhtaudesta lihojen optimaaliseen maustamiseen.

Me Naisten ruokatoimittajan Riikka Väliahteen mukaan myös suomalaisilla on muutamia pahoja tapoja lihan grillauksessa, jotka kannattaa korjata parhaimman lopputuloksen saamiseksi.

Kokosimme kuusi lihan grillaajien yleistä virhettä sekä vinkit, miten ne voi korjata:

1. Porukalla odotetaan kaiken valmistumista

Väliahteen mukaan yksi pahimmista grillimokista on sen odottelu, että kaikki ruoka on valmista – jolloin iso osa herkuista ehtii myös jäähtyä. Myöskään grillin ahtaminen täyteen tavaraa valmistumisen nopeuttamiseksi ei kannata: liha ei välttämättä kypsy tasaisesti, kun se ei saa tarpeeksi tilaa.

Kunnollisissa grillijuhlissa mätetään menemään sitä mukaan, kun tehdään.

– Yksi yleinen virhe on se, että grillausporukka haluaa odottaa, että kaikki on valmista ennen tarjoilua. Oikeastihan pitäisi istua pöytään, ja grillimestari saa sitten tarjoilla grillistä sitä mukaan, kun pihvit ja muut ruuat kypsyvät. Kylmetessään varsinkin rasvainen grilliruokaa menettää ideansa, Väliahde sanoo.

2. Liha on huonoa tai liian vähärasvaista

Tuore on aina parempi kuin pakastettu, mutta kaiken lihan kanssa kannattaa aina olla tarkkana. Huonoksi mennyt liha haisee pahalta tai oudolta. Poikkeavan hajun pitäisi olla myös melko helposti tunnistettavissa, koska kovin moni liha ei itsessään haise juuri miltään.

Liian vähärasvaista lihaa ei myöskään kannata valita grillattavaksi. Esimerkiksi naudanlihapihveistä tulee paljon parempia, jos rasvaa löytyy: se tekee lihasta mehukkaampaa ja, no, hyvän makuista, vaikka vähäkaloriseen ruokavalioon se ei ehkä sovi.

3. Grilliä ei ole puhdistettu kunnolla

Pikkutarkka grillin puhdistaminen on tietenkin aika ärsyttävää hommaa – mutta varmasti kaiken hinkkaamisen ja rapsuttamisen arvoista. Liha tarttuu epätodennäköisemmin puhtaaseen grilliin, eivätkä edellisten grillauskertojen ruuanjämät pääse vaikuttamaan makuun.

Puhtaalla grillillä ottaa huomioon myös porukan kasvissyöjät: he tuskin haluavat esimerkiksi vartaisiinsa palasia edellisen illan täyslihapihvistä.

4. Lihan ei anna lämmetä tarpeeksi

Lihaa ei saisi koskaan laittaa grilliin suoraan jääkaapista. Lihan kannattaa antaa lämmetä ennen kypsentämistä noin 20–30 minuuttia, jotta se ei jää kypsennettäessä keskeltä viileäksi.

Väliahteen mukaan myös grillin lämmittämisessä kannattaa olla kärsivällinen. Parhaiten lihan saa kypsennettyä oikeasti kuumassa grillissä.

– Usein käy niin, että hiiligrillillä grillattaessa ei jakseta odottaa, että grilli on tarpeeksi kuuma. Kun kaikki on jo grillattu, onkin grilli vasta valmis.

5. Lihaa käännellään liikaa ja tökitään pihdeillä

Monen tökkii lihaa pihdeillä ja kääntelee sitä jatkuvasti kaiken varalta. Paremman lihan saa kuitenkin kääntämällä sitä vain kerran – muuten pihvin kannattaa antaa olla rauhassa. Lihapaketeissa on usein hyvät ohjeet paistoajasta, tai sitä voi kysyä esimerkiksi kaupan lihatiskin myyjältä.

Pihtien sijaan käyttöön kannattaa ottaa lasta. Lastalla tökkiminen ei ole läheskään yhtä hauskaa, mutta sitä käyttämällä esimerkiksi jauhelihapihvit pysyvät kääntäessä todennäköisemmin ehjänä.

Lue myös: Tiesitkö tätä kikkaa? Näin saat sekunnissa selville, kuinka kypsä pihvi on

6. Liikaa mausteita ennen kypsentämistä

Väliahteen mukaan liika maustaminen on harvoin suomalaisten ongelma. Maustamisen ajoitus on kuitenkin monen kotigrillaajan sudenkuoppa.

– Ihmisillä on usein pakkomielle maustaa ensin ja paistaa vasta sitten. Silloin kuitenkin monet mausteet, kuten yrtit ja chilit, palavat kiinni lihaan. Lihan lailla myös kasvikset voi ihan hyvin heittää suoraan grillistä marinadiin ja siitä tarjolle. Kuumina ne imaisevat nopeasti mausteet.