Meditaatiossa voi päästä alkuun itsekseen, ohjattujen tuntien kautta tai kuuntelemalla meditaatioharjoituksia netistä tai sovelluksista. Kuva: Shutterstock.
Meditaatiossa voi päästä alkuun itsekseen, ohjattujen tuntien kautta tai kuuntelemalla meditaatioharjoituksia netistä tai sovelluksista. Kuva: Shutterstock.

Tutkimustieto meditoinnin hyödyistä kasvaa koko ajan. Päivittäinen hiljentyminen hyödyttää niin kehoa kuin mieltäkin.

Meditointi vähentää mielen harhailua ja auttaa keskittymään. Meditointi ehkäisee ja hoitaa masennusta. Meditointi lisää sekä myönteisiä tunteita että vastustuskykyä.

Uusia tutkimustuloksia meditaation hyödyistä pulpahtelee esiin sitä tahtia, ettei kukaan voi enää kuitata sitä hippien puuhasteluna. Tutkijoiden lisäksi puolestapuhujiin liittyy koko ajan kasvava joukko ihmisiä yritysjohtajista taiteilijoihin. Moni vakuuttaa meditoimisen muuttaneen heidän elämänsä.

Viimeistään nyt on ennakkoluuloisimpienkin syytä istuutua, laittaa silmät kiinni ja hengittää syvään sisään ja ulos.

Yksi meditaation vannoutuneista kannattajista on psykoterapeutti Henriika Maikku. Hän kertoo, että meditoidessaan hän "pystyy lepäämään äänten alla olevassa hiljaisuudessa".

– Se on niin mehukas ja ihanalla tavalla juovuttava tila. Niinä hetkinä, joina se rauha aukeaa, kaikki minussa tuntuu olevan elossa, Maikku kuvailee.

Kuulostaa oudolta, mutta mahtavalta. Ei tekisi pahaa juopua hiljaisuudesta ja löytää tila, jossa levätä milloin vain. Kiire ja stressi saavat meidät haikailemaan vastavoimaa: rauhoittumista ja hiljentymistä.

– Ihmisillä on syvällä kaipuu sisäiseen rauhaan. Joku kokee sen kalastaessa, joku mökkeillessä tai saunoessa, Maikku sanoo.

Lisää onnellisuutta

Hiljentymisen lisäksi on kyse hyvinvointitrendistä. Yksi treenaa pakaroitaan, toinen tekee hengitysharjoituksia. Molemmat tavoittelevat hyvää oloa ja terveyttä – ja molemmilla keinoilla on mahdollisuus saavuttaa terveyshyötyjä.

”Elämme äärimmäistä aikaa, ja sen vastapainoksi tarvitsemme hetkiä, jolloin emme tee mitään ja vain hengitämme silmät kiinni.”

Kysyn meditaation tutkituista eduista suomalaistaustaiselta tutkija Emma Seppälältä. Seppälä tutkii onnellisuutta maineikkaassa Stanfordin yliopistossa ja on juuri kirjoittanut kirjan siitä, että onnellisuus on tie menestykseen.

– Elämme äärimmäistä aikaa, ja sen vastapainoksi tarvitsemme hetkiä, jolloin emme tee mitään ja vain hengitämme silmät kiinni.

Seppälän verkkosivuilla on 20-kohtainen lista meditaation hyödyistä tutkimusviitteineen. Listan mukaan meditaatio muun muassa parantaa vastustuskykyä ja vähentää kipua. Listalla on ainoastaan kolme kohtaa, jotka käsittelevät kehon terveyttä. Loput 17 asiaa liittyvät onnellisuuteen, sosiaaliseen elämään, tuottavuuteen ja aivojen kehittymiseen.

Tuhansia vuosia

Yksinkertaisimmillaan meditaatio tarkoittaa rauhoittumista omaan itseen. Vuosituhansia vanhan käytännön kylkeen on kuitenkin painettu jos jonkinmoista leimaa. Jo sana meditaatio nostaa osalle ihmisistä mieleen batiikkivärjätyt haaremihousut ja kiusallisuuden, joka iskee, kun joogatunnilla käsketään toistella mantroja.

Siksi on keksitty mindfulness, eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo. Meditaatio-opettaja Sampo Manninen kertoo, että mindfulness sopii paremmin esimerkiksi yritysmaailmaan, vaikka käytännössä meditaatiota ja mindfulnessia harjoittaessa käytetään samoja tekniikoita.

– Mindfulness on kehitetty, jotta voitaisiin tuoda itämainen traditio länsimaiseen kulttuuriin.

Haemme siis meditaatiosta mielenrauhaa ja jotakin sellaista hiljentymistä, jota joskus koettiin rukouksessa tai kirkossa – mutta harva haluaa kuulla puhuttavan hengellisyydestä meditaation yhteydessä.

– Meditaatio on 5 000–6 000 vuotta vanha traditio, joten on harmi, että se kytketään uskontoon, Sampo Manninen sanoo.

Ei pelkkää hengittelyä

Kun Manninen opettaa meditaatiota, hän välttää puhumasta siitä henkisen kasvun polkuna. Meditointi ei kuitenkaan ole pelkkää hengittelyä, sillä usein siitä seuraa syvällisempiä oivalluksia.

– Saat työkaluja jaksamiseen ja itsesi oivaltamiseen. Intuitio kehittyy, alat aavistaa asioita. Alat nauttia elämästä enemmän. Aistit muutoksen siinä, miten suhtaudut vastaantuleviin ikäviin asioihin, Manninen luettelee.

– Nämä asiat tapahtuvat, vaikket niitä tilaisikaan.

Parasta olisikin, jos meditointiin voisi syventyä tilaamatta mitään. Useimmille se on todella vaikeaa.

– On tyypillistä langeta ajattelemaan, että kun meditoin, kehitän itseäni. Meditaation sydän on ihan toisenlainen: jospa onkin ihan okei, että olen tällainen kuin olen, Henriika Maikku sanoo.

Meditoidessa harjoitellaan itsehyväksyntää ja myötätuntoa, ei aherreta paremmaksi ihmiseksi muuttumisen toivossa.

Emma Seppälän mukaan meidän on vaikea päästää irti suorittamisesta, koska esi-isiemme luterilainen työmoraali tutkitusti vaikuttaa meihin edelleen. Meidän ei ehkä enää tarvitse todistella ahkeruuttamme millekään jumalalle, mutta sen sijaan todistelemme sitä toisillemme.

”On tyypillistä langeta ajattelemaan, että kun meditoin, kehitän itseäni.”

Siksi tuntuu kumoukselliselta tavoitella hyvää elämää, onnea ja menestystä tekemällä ja yrittämällä vähemmän. Meditaation harrastajia, downshiftaajia ja muita kiireestä irrottautujia ihaillaan, mutta myös inhotaan. Miten joku kehtaa kyseenalaistaa hiki päässä puurtamisen!

Keho saa relata

– Aivoihimme tulee joka päivä tietomäärä, joka riittäisi kaatamaan tietokoneen viikossa, Emma Seppälä muistuttaa.

Sampo Manninen puolestaan puhuu stressistä ja sen vaikutuksista: verenpaineen ja sykkeen noususta sekä ruuansulatusongelmista. Meditaatio on vastavoima infoähkylle ja stressille.

– Jo muutama rauhallinen hengitys auttaa rauhoittumaan ja lähettää keholle sellaisen viestin, että nyt voi rentoutua. Keho alkaa automaattisesti hakeutua tasapainoon, Manninen sanoo.

On lohdullista kuulla, että yksinkertaisesta hengitysharjoituksestakin on hyötyä. Meditaation pitkäaikaisemmat vaikutukset, kuten Emma Seppälän mainitsemat muistin ja keskittymiskyvyn parantuminen sekä myötätunnon lisääntyminen, sen sijaan ovat seurausta säännöllisestä meditoimisesta.

Meditaatio, siinä missä muutkin tavat ja tottumukset, vaatii useamman viikon aikaa juurtuakseen.

– Lopulta meditaatio on kuin hampaiden pesu: ihan kiva juttu, jonka oikeasti haluaa tehdä, Sampo Manninen sanoo.

Asiantuntijat kertovat: Näin aloitin meditaation

Henriika Maikku, psykoterapeutti:

"Yli 15 vuotta sitten etsin apua ahdistukseeni, joten osallistuin jooga- ja hengitysharjoituksiin. Lähestyin meditaatiota suorittajan asenteella, ja aluksi ikään kuin meditoin, mutta oikeasti vain haaveilin. Nykyään suhtaudun meditaatioon eri tavalla. Pidän dynaamisista meditaatioista, joissa ensin esimerkiksi hypitään tai tanssitaan, ja sitten vasta istutaan.”

Sampo Manninen, meditaatio-opettaja:

”Olen ollut 30 vuotta viestintäyrittäjänä. Kymmenen vuotta sitten ajoin itseni piippuun yritykseni kanssa ja etsin keinoja parantaa oloani. Sanotaan, että kun oppilas on valmis, opettajia alkaa löytyä. Päädyin Deepak Chopran kursseille ulkomaille. Meditaation suurin hyöty on se, että jaksan olla rauhassa haastavissa tilanteissa, joita elämä tuo.”

Emma Seppälä, onnellisuustutkija:

”Asuin New Yorkissa, kun vuoden 2001 terrori-iskut tapahtuivat. Olin ahdistunut ja aloin opetella meditaatiota. Se ei ollut helppoa. Sen sijaan hengittäminen tuntui helpommalta, joten harjoittelin ensin sitä. Opittuani hengittämään, opettelin meditoimaan. Pahimmasta ahdistuksesta päästyäni se oli helpompaa.”

Suokuikka

Kannattaisiko jo kokeilla? Meditointi poistaa stressiä, lisää onnellisuutta ja parantaa vastustuskykyä

nyt on keksitty meditointi. mikäpäs siinä. meditoinnin avulla pystymme tekemää työtä paremmin ja olemme tuottavampia yksilöitä työntantajille, myös ammattiliito kiittää. Näin hyödymme kaikki meditoinnin eduista. joku mietti miksi menemme normaalisti maisemakonttoriin, kuulemme ja näemme koko osaston hajut maut ja värit äänistä puhumatta. sitten luemme sähköposteja ja instant messages ja soitamme puheluja näyttääksemme tehokkailta. pomo voi vahtia koko ajan tekeekö/näyttääkö se mitään tällä...
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!