Tule pois sieltä, beibi! Kuva: Shutterstock

Jos saat itsesi itkemään parissa minuutissa, saat itsesi luultavasti myös iloiseksi yhtä nopeasti.

Ajatukset junnaavat paikoillaan. Mistään ei tule mitään. Kaikki on ihan syvältä. Kuulostaako tutulta? Joskus ihminen jää vellomaan raskaisiin tunteisiin. Mutta vellomisesta voi päästä eroon hyvin yksinkertaisella harjoituksella, kerrotaan Psychology Todayn julkaisemassa jutussa. Kyse on ajattelutavan muutoksesta eli juuri siitä niksistä, josta meille on toitotettu vuosia: ajattele enemmän kivoja ja vähemmän kurjia juttuja.

Saattaa kuulostaa teennäiseltä ja väkinäiseltä, mutta jutussa annetaan hyvä esimerkki, kuinka ajattelutavan muuttaminen on helpompaa kuin uskoisi. Monethan saavat itsensä itkemään parissa minuutissa, kun he ajattelevat jotain, mikä on aiheuttanut tuskaa tai muuten koskettaa heitä. Ihminen pystyy siis siirtymään nopeasti tunnetilasta toiseen pelkästään ajattelemalla oikeita asioita. Jos siis saamme itsemme surulliseksi tai liikuttuneeksi hetkessä, miksemme saisi itseämme myös iloiseksi?

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ne tunteet, joille annamme valtaa, hallitsevat meitä.

Ihmisen toimintaa ja tunteita ohjaa se, mitä hän ajattelee ja mihin kiinnittää huomionsa.

Samasta asiasta kirjoitti jo 1800-luvun lopulla psykologi ja filosofi William James. Myös kognitiiviset psykologit ovat myöhemmin osoittaneet tutkimuksissaan, että ihmisen toimintaa ja tunteita ohjaa se, mitä hän ajattelee ja mihin kiinnittää huomionsa. Jos siis suuntaa ajatuksensa jatkuvasti kielteisiin asioihin, se estää näkemästä myönteisiä asioita. Ja jos taas alkaa kiinnittää huomiota enemmän myönteisiin asioihin, niitä alkaa pikku hiljaa nähdä automaattisesti enemmän.

Kiitollisuusharjoitukset ovat ehkä helpoin tapa yrittää muuttaa ajatusmallejaan. Ne kun vaikuttava meihin fyysisestikin. On tutkittu, että kiitollisuus suojaa meitä stressin haittavaikutuksilta – se alentaa muun muassa verenpainetta ja parantaa unenlaatua. 

Joko pursuaa korvista tämä myönteisen ajattelun ylistys? Peruspessimistiä saattaa lohduttaa tämä juttu.

Vierailija

Jäätkö helposti vellomaan raskaisiin tunteisiin? Yksi asia voi muuttaa elämäsi

On olemassa myös ihmisiä, jotka haluavat aiheuttaa muille pahan olon vainoamisellaan. Tälläinen psykopaattinen luonne mielellään esiintyy muille (myös nettijulkisuudessa) suurta vääryyttä kärsineenä uhrina ja kulisseissa on tehnyt törkeitä toiseen ihmiseen kohdistuvia rikoksia vuosikausien ajan. Yksi tapa on kaivaa moraalittomasti sosiaalisen mediasta toisen ihmisen yksityisyyteen kuuluvia asioita ja käyttää samaa yhteyttä uhrin tietokoneeseen murtautumiseen, josta lähtee vuosia kestävä laiton...
Lue kommentti
Vierailija

Jäätkö helposti vellomaan raskaisiin tunteisiin? Yksi asia voi muuttaa elämäsi

Kyllä ihmisten tahallinen pahuus jää mieleen vellomaan Maailman mittakaavassa lellityt, kaiken saaneet ilmaiseksi, ei mitään kiitollisuutta, vain oikeuksia tuhota toisia, vahingoittaa, harrastaa ilmaiseksi.. Miljoonat tytöt maailmassa olisivat kiitollisia ruoasta, jos saisivat kävellä kouluun 10 km tai enemmän, ennemmin kuin olla elinkaupan, lapsiprostituution, katukaupan, uhreja, valkoisen "eliitin" kotiorjia, tehtaiden orjia, myytynä vaimoiksi lastentekokoneiksi. Samaa aikaa meillä on ns...
Lue kommentti

Toiset käyvät kierroksilla, toiset lamaantuvat täysin. Univaje saa aikaan ihmeellisiä asioita.

Tuntuuko, että suu repeää haukotuksista ja katseessa on jotain pandamaista? Kun unet jäävät lyhyiksi, kehossamme tapahtuu kummallisia asioita. Ruumiillisten vaikutusten lisäksi univaje heikentää muistiamme ja sotkee ajatuksiamme.

Jokainen tunnistaa univajeen merkit elimistössään, mutta jotkut oireet saattavat puhjeta niin salakavalasti, että niitä ei osaakaan yhdistää unen puutteeseen. HelloGiggles-sivusto on listannut seitsemän asiaa, jotka univaje muuttaa kehossamme ja päässämme.

Testaa! Kärsitkö univajeesta? Helppo lusikkatesti paljastaa

 

  1. Mielialat vaihtelevat omituisesti
    Yöunien on tarkoitus auttaa kehoa palautumaan. Monet eivät palaudu, koska yöunet jäävät toistuvasti liian lyhyeksi, ja se aiheuttaa ikäviä asioita: tutkimusten mukaan univaje voi vaikuttaa tunteisiin ja aiheuttaa muun muassa turhaa murehtimista, ärtymistä tai jopa alakuloisuutta. Jos sinusta tuntuu, että vedät turhia kierroksia pienistäkin asioista tai itket aiempaa enemmän, kannattaa viettää enemmän aikaa peiton alla.  
    Lue myös! Energikko vai aina väsynyt? Tunnista nukkujatyyppisi
    Väsyneen mieli on räjähdysaltis. Kuva: Shutterstock
    Väsyneen mieli on räjähdysaltis. Kuva: Shutterstock
  2. Aivosumu pitää otteessaan
    Räjähdätkö töissä pienestäkin keskeytyksestä? Etkö pysty keskittymään edes lempiasiaasi? Menevätkö päiväsi paksussa aivosumussa? Unenpuute vaikuttaa keskittymiskykyyn yleensä heti ensimmäisestä yöstä lähtien – ja seuraukset ovat sitä vakavammat, mitä pidempään univaje on jatkunut. Aivosumua aiheuttavat myös monet sairaudet, esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta ensin on syytä kiinnittää huomio nukkumistottumuksiin.
    Tärkeää! Milloin väsymys on poikkeavaa, ja 28 muuta kysymystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta

     

  3. Aineenvaihdunta menee sekaisin
    Univaje saattaa aiheuttaa keholle lähes samanlaisia oireita kuin liian tiukka dieetti. Aineenvaihdunta voi hidastua. Joskus vaatteet alkavat tuntua kireältä, mutta aina aineenvaihdunnan häiriöitä ei ole helppo huomata. Kunnon unet sääntelevät muun muassa kylläisyyshormoni leptiiniä, joka puolestaan säätelee ihmisen ruokahalua. Kaikki eivät kuitenkaan ala ahmia, vaan joillakin ruokahalu saattaa myös vähentyä väsyneenä.

    Väsynyt harhailee helposti jääkaapille. Kuva: Shutterstock
    Väsynyt harhailee helposti jääkaapille. Kuva: Shutterstock
  4. Herkuttelu lähtee käsistä
    Tekeekö mielesi napostella koko ajan jotain? Varsinkin rasvaisia ja sokerisia herkkuja? Mitä vähemmän ihminen nukkuu, sitä enemmän hän haluaa syödä – varsinkin roskaruokaa. Jatkuva univaje saa syömään keskimäärin 300 kaloria enemmän.
    Epäterveellisistä välipaloista tulee helposti kurja oravanpyörä: mitä väsyneemmältä olo tuntuu, sitä enemmän mättöruoka maistuu. Päivän herkuttelu kostautuu helposti yöllä, sillä se yleensä heikentää unen laatua.  
    Lue lisää! Onko sinullakin aina nälkä? 10 syytä, mistä se voi johtua

     

  5. Taudit piinaavat
    Oletko jatkuvasti vähän flunssainen? Kestääkö vatsataudista paraneminen tuskaisen kauan? Kipeä olokin voi olla univajeen syytä. Liian lyhyet unet sekoittavat immuunijärjestelmämme ja saavat sairastumaan. Myös toipuminen kestää pidempään, jos taustalla on pitkäkestoista univajetta.  
    Suosittelemme: Kuusi tuntia unta on yhtä paha kuin valvottu yö

     

  6. Diabetes ja sydänsairaudet uhkaavat
    Lyhyet yöunet yhdistetään usein kakkostyypin diabetekseen ja sydänongelmiin. Ne eivät suoraan aiheuta sairauksia, mutta jatkuva univaje on merkki kasvaneesta riskistä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä muistisairauksiin.
    Kipeä olo, lähtisikö se nukkumalla? Kuva: Shutterstock
    Kipeä olo, lähtisikö se nukkumalla? Kuva: Shutterstock
  7. Muisti ei pelitä
    Jäivätkö avaimet taas kotiin? Etkö muista ystäväsi syntymäaikaa? Entäpä, muistatko, milloin viimeksi sait nukkua niin pitkään, että heräsit ilman herätyskelloa virkeänä ja innokkaana uuteen päivään? Univaje vaikeuttaa vanhojen asioiden muistamista ja uusien asioiden oppimista. Siksi paras keino varmistaa menestyminen esimerkiksi tärkeässä kokeessa on nukkuminen. Kauniita unia!
    Lue vielä: Nainen tarvitsee miestä enemmän unta – monimutkaisempien aivojensa vuoksi

Kysely

Kärsitkö jatkuvasta univajeesta?

Ei ole vain koiranomistajien höpinää, että lemmikki tunnistaisi omistajansa olevan surullinen.

Tämän kaikki koiranomistajat tiesivät jo: karvaisen kaverin seura on lohdullista ja mieliala kohenee kummasti, kun koira on lähellä heiluttamassa häntäänsä tai tunkemassa syliin. Muut saattavat epäillä, että koirien tunteilu on vain omistajien kuvitelmaa, koska, no, oma koira vain on maailman paras ja ihanin.

Lue myös: 12 asiaa, joista vain koiranomistaja pääsee hyötymään.

Epäilyt voi kuitenkin viskata mäkeen, vihdoinkin se on todistettu: kyllä, koirat tunnistavat surun! Uuden tutkimuksen mukaan negatiiviset tunteet tarttuvat koiraan, ja ne tunnistavat surun äänestä. Tunteiden tarttuminen on alkeellinen ja alitajuntainen empatian muoto, jonka hallitsemisen koirat ovat osoittaneet useammassakin tutkimuksessa. Kun ihmiset ovat esimerkiksi esittäneet itkevänsä, koirat ovat yrittäneet lohduttaa.

Uusimmassa tutkimuksessa koirien reaktioita tutkittiin, kun ne kuulivat itkua ja naurua. Samassa kokeessa koirille soitettiin myös toisten koirien haukkumista ja vinkumista sekä neutraaleja luonnon ääniä, kuten lintujen laulua ja sadetta.

Koirat osoittivat enemmän eleitä - haukkumista, raapimista, huulien nuolemista ja venyttelyä - kun ne kuulivat tunnepitoisia ääniä. Ne myös reagoivat voimakkaammin negatiivisten tunteiden ääniin.

Koirien tunneälykkyyttä ei siis tarvitse enää epäillä. Kun seuraavan kerran itkettää, ja koira laskee päänsä syliin tai tulee tökkimään kuonollaan, voit olla varma, että se haluaa lohduttaa ja kohottaa mieltä.

Tuntuuko, että sosiaalisten tilanteiden pelko rajoittaa elämää? Onneksi jännitystä voi vähentää helpoilla keinoilla.

Jokainen muistaa useita jännittäviä tilanteita elämästään. Ensimmäinen koulupäivä. Iso esitelmä töissä. Julkinen puhe satojen ihmisten edessä.

Pieni ujous ja sosiaalisten tilanteiden pelko kuuluu elämään: se voi jopa piristää ja parantaa suorituskykyä. Mutta voimakas jännittäminen tekee kaikesta monimutkaisempaa; erilaiset sosiaaliset kohtaamiset voivat aiheuttaa vaikeaakin ahdistusta ja jopa ruumiillisia oireita.

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi ahdistushäiriöiden muodosta. Silloin ihminen alkaa helposti vältellä jännitystä aiheuttavia tilanteita tai hän kontrolloi niissä käytöstään voimakkaasti, ettei vain paljastaisi ahdistunutta oloaan.  International Business Times on listannut kolme merkkiä, jotka kertovat, että jännittämisestä on tullut elämää rajoittava psyykkinen häiriö.

  1. Ylianalysointi
    Sosiaalisen tapahtuman jälkeen, olipa se sitten työpaikan palaveri tai sukujuhlat tuttujen ihmisten kanssa, jännittäjät jäävät usein pohtimaan, kuinka he suoriutuivat tilanteesta. Pahimmillaan myös kaupassa tai kirjastossa käyminen voi käynnistää analysoinnin. Pienen hetken käyttäminen asian läpikäymiseen on ok, mutta monen tunnin ja jopa päiviä kestävä jälkipuinti voi olla merkki pelko-oireisesta ahdistuneisuushäiriöstä.
    Ahdistusta ja analysointia ilmenee usein myös ennen sosiaalisia tilanteita. Yhdysvaltalaisen Mayo Clinic -sairaalan mukaan jännittäjä odottaa pahimpia mahdollisia seurauksia, jotka voivat tapahtua ikävästä kokemuksesta. Joillakin järjenvastaiset huolet alkavat velloa jo viikkoja ennen h-hetkeä, ja ne voimistuvat äärimmilleen ennen tapahtumaa.

     

  2. Nöyryytetyksi tulemisen pelko
    Monet ihmiset jännittävät niin, että he alkavat hiljalleen vältellä sosiaalisia tilanteita. Ydinsyy ahdistavien tilanteiden välttämiseen on se, että he pelkäävät tulevansa tuomituiksi, nöyryytetyiksi tai nolaavansa itsensä, kertoo Mayo Clinic.
    He jännittävät usein myös vieraiden ihmisten seuraa, juttelemista ja verkostoitumista varsinkin vieraassa ympäristössä, jossa voi esiintyä arvioivaa ja kriittistä suhtautumista.  
    Nämä pelot saattavat estää tekemästä ihan tavallisia asioita, kuten muiden kanssa ruokailun tai julkisessa vessassa käymisen.  Vaikka heistä moni tietääkin, että heidän pelkonsa ovat turhia, he eivät pysty kontrolloimaan niitä ilman apua. Pitkällä aikavälillä jatkuva pakoilu kuitenkin aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä: muun muassa jännittäminen lisääntyy ja ihmissuhteiden kanssa saattaa tulla ongelmia.

     

  3. Ruumiilliset oireet
    Jännittäminen ei ole vain pään sisällä tapahtuvaa myllerrystä ja elinpiirin kaventumista. Se sekoittaa myös jännittäjän kehon. Nopea pulssi, helposti sekaisin menevä vatsa, asioiden unohtelu ja lihasjännitykset ovat fyysisiä oireita, jotka voivat johtua jännittämisestä, kertoo Mayo Clinic. Myös käsien vapinaa, hikoilua ja punastumista saattaa esiintyä helposti. Ujokin ihminen saattaa kokea ruumiillisia oireita hetkellisesti ja hyvin lievästi, kun taas sosiaalisten tilanteiden jännittäjä kärsii usein näistä oireista ennen sosiaalista tilannetta, sen aikana sekä jälkeen.

Miten pelkoa voi helpottaa?

Sosiaalisten tilanteiden pelon hoitamisessa tärkeintä on jännittävien tilanteiden kohtaaminen sopivan pienissä hetkissä. Itsensä altistaminen sosiaalisille tilanteille voi vaatia kuitenkin paljon aikaa ja riittävää, ammattimaista tukea. Onneksi jo pienillä asioilla voi muuttaa ajatusmallejaan ja rentouttaa oloaan.

Kokeile! 6 syytä hengittää syvään – näin se vaikuttaa kehoosi, jännittäjä

  1. Muista ystävällisyys
    Kanadalaisen tutkimuksen mukaan sosiaalisten tilanteiden ahdistuksesta kärsivät ihmiset hyötyvät kivoista asioista – jotka he sanovat ja tekevät kanssaihmisilleen. Koehenkilöt yrittivät olla tietoisesti ystävällisiä muille kuukauden ajan. Tutkimuksessa heidän ahdistuksensa väheni enemmän kuin esimerkiksi jännittäjien, jotka altistivat itsensä sosiaalisille tilanteille tuntemattomien kanssa.
    Lue lisää! Sosiaalisten tilanteiden pelkoon löytyy yllättävä lääke: ystävällisyys

     

  2. Tunnista omat ajatuksesi!
    Mitä jos epäonnistun ja kaikki näkevät, että jännitän? Entä jos kukaan ei pidä minusta siellä? Kaikki hermoilevat joskus, mutta joskus se menee överiksi. Jos ahdistus ei ole vielä vallannut mieltä kokonaan, kannattaa kokeilla kolmea ohjetta murehtimisen taltuttamiseksi. Niistä tärkein on omien ajatusten tarkkaileminen ja kyseenalaistaminen. Kokeile iltaisin vaikka 15 minuutin huolihetkeä, jonka pyhität kokonaan mielessä pyöriville asioille – ja sen jälkeen unohdat niiden vatvomisen kokonaan.
    Suosittelemme: Pilaatko elämäsi murehtimalla? Muista kolme toimintamallia

     

  3. Sano se ääneen
    Juontaja Niina Backman kertoo kärsineensä jännityksestä vuosia, kunnes hän oppi hyväksymään asian ja itsensä. Hänen mukaansa yksi mullistava vinkki jännityksen selättämiseen on ollut avoin asenne. Mitä enemmän jännitystä peittelee, sitä enemmän se ottaa vallan, Niina sanoo.
    – Parasta, mitä voit itsellesi tehdä, on myöntää ääneen ”mua jännittää”. Muista, että kaikki ihmiset jännittävät tai ovat jännittäneet joskus, joten tunne on samaistuttava.
    Testaa! Juontaja Niina Backmanin 6 vinkkiä, joilla hän selättää hermoilun

Kysely

Jännitätkö usein sosiaalisia tilanteita?

Kyllä se lentokone ilmassa pysyy ja asioilla on tapana järjestyä, usko pois.

Pitääkö kukaan minusta? Entä jos epäonnistun? Mitä jos läheisilleni sattuu jotain? Onkohan minulla aivokasvain? Infarkti ainakin saattaa iskeä hetkenä minä hyvänsä.

Murehtiminen on ihan normaalia, kunhan tunteisiin ei jää vellomaan. Tavanomaisesta murehtimisesta on myös hyötyä, sillä se auttaa varautumaan arjen ongelmiin ja selviytymään niistä. Huoli motivoi ratkaisemaan pulmat, ja stressiä seuraa myös vapauttava helpotuksen tunne.

Lue myös: Mikä on normaalia murehtimista, mikä ahdistuneisuushäiriö? 10 paljastavaa oiretta

Usein kuitenkin murehdimme turhaan, sillä stressaamme asioista, joihin emme voi vaikuttaa. Sellaisten takia ei kannata menettää yöuniaan tai jättää tarttumatta mahdollisuuksiin. Siksi huoli on tärkeää osata myös pysäyttää.

Tässä kolme toimivaa ajatusmallia hetkiin, joina huoli meinaa ottaa vallan ajatuksista.

1. Korvaa luulo tiedolla

Lentopelko on hyvä esimerkki hieman järjettömästä murehtimisen kohteesta. Vaikka kilometrien korkeudessa kiitäminen tuntuu järjenvastaiselta, koneita putoaa yllättävän harvoin!

Jos on yhtään kiinnostunut tilastoista ja todennäköisyyksistä, lukuihin kannattaa tutustua. Todennäköisyydet ovat yleensä puolellasi, ja vaikka ikäviä asioita tapahtuu, se ei tarkoita, että ne tapahtuvat juuri sinulle. Nuorilla aikuisilla esimerkiksi todetaan vuosittain noin 600 syöpätapausta, mikä on väestöön suhteutettuna vähän. Niistä suurin osa on myös hoidettavissa. Mene lääkäriin, jos terveys huolettaa.

2. Muista, ettet ole kaiken keskipiste  

Usein tuntuu siltä, että kaikki huomaavat kaiken mitä teet, mutta se ajatus on vain pääsi sisällä. Lifehacker muistuttaa artikkelissaan, että muut ihmiset eivät yleensä jaksa hirveästi välittää muiden sanomisista ja tekemisistä, vaan ohittavat ne yleensä nopeasti ja siirtyvät muihin aiheisiin. Jos siis tulit sanoneeksi palaverissa jotain urpoa, sitä ei kannata jäädä vatvomaan, sillä todennäköisesti siihen ei törmää enää koskaan jälkeenpäin.

3. Tunnista ajatuksesi

Tunteet kulkevat usein hieman järjen edellä. Omia ajatuksiaan kannattaa tarkkailla ja kyseenalaistaa. Mielenterveystalon sivuilla on listattu yleisiä murehtijan ajatusmalleja, joita ovat esimerkiksi mustavalkoinen ajattelu, yliyleistäminen ja huomion kiinnittäminen myönteisten asioiden sijaan kielteisiin. Kun ne tunnistaa, ajatusmallejaan on helpompi uudistaa.

Sivustolla kerrotaan myös, että on tärkeää, ettei huoliaan vain sivuuta, sillä välttely harvoin auttaa. Parempi tapa on pitää esimerkiksi joka päivä murheille omistettu huolihetki.