Ainoana lapsena ei ole pakko jakaa mitään, edes vanhempien huomiota – mutta käy se joskus yksinäiseksikin. Kuva: Shutterstock
Ainoana lapsena ei ole pakko jakaa mitään, edes vanhempien huomiota – mutta käy se joskus yksinäiseksikin. Kuva: Shutterstock

Kun on perheen ainut lapsi, tietää ainakin sen, että yksinäisyyttä vastaan on todella taisteltava itse.

Perheiden koot ovat pienentyneet melko tasaisesti jo vuodesta 1950. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 perheen keskikoko on noin 2,76, mikä tarkoittaa, että perheissä on yhä harvemmin useita lapsia.

Moni erityisesti suurperheessä asunut ajattelee, että ainoana lapsena elämisessä on paljon hyviä puolia. Sisaruksien kanssa vuositolkulla kiistelleet saavat vain unelmoida siitä, kuinka kaikki huomio vanhemmilta kohdistuu vain itseen, karkkipäivän herkkuja ei tarvitse jakaa kenenkään kanssa eikä jaloissa pyöri sisaruksia, jotka on pakko ottaa aina mukaan kaikkialle.

Lue myös: Lelliminen, kateus, vertailu... 9 tarinaa siitä, kuinka sisarus ottaa päähän

Toki ainoana lapsena olemisessa on puolensa, mutta se tarkoittaa myös yksinäisyyttä sekä erityistä tarvetta itsenäistyä.

Naiset kertovat omista kokemuksistaan siitä, millaista on ollut kasvaa perheen ainoana lapsena, sekä miten se on vaikuttanut aikuisuuteen:

1. Joutuu kysymään miljoona kertaa vanhemmiltaan, miksi minulla ei ole siskoa tai veljeä.

2. Saa vanhempiensa jakamattoman huomion.

3. Yleensä vaatteet, pyörät, sukset ja muut tavarat ostetaan uusina. Ei tarvitse koskaan käyttää isompien sisarusten vanhoja vaatteita tai muita tavaroita.

”Olen oikeasti perheen kuopus ja valitin aina lapsena, että olisipa kiva olla ainoa lapsi. Minulla oli paljon kavereita, jotka olivat ainoita lapsia ja tuntui, että he saivat enemmän kaikkea: tavaraa, rahaa ja huomiota. Itse jouduin kinastelemaan kaikesta veljeni kanssa. Mutta sitten kun veljeni kuoli, tuntui siltä, että myös minusta lähti osa.

Ymmärrän paljon paremmin, kuinka ihanaa on sekin, että on sisaruksia. On joku, jonka kanssa jakaa perhejuttuja sekä samat geenit. Nyt aikuisena olenkin yhtäkkiä se vanhempien keskipiste – hyvässä ja pahassa. Elämäni kiinnostaa heitä enemmän kuin ennen, tai heillä on siis aikaa minulle enemmän. Vaikka se onkin kivaa, kaipaan hirveästi isoveljeäni!”

4. Tottuu olemaan aikuisten seurassa.

5. Kaipaa leikkiseuraa. Matkoilla pitää aina etsiä kavereita. Mutta toisaalta sitä kautta myös oppii rohkeasti tutustumaan uusiin ihmisiin, kun turvana ei ole tuttuja sisaruksia.

”Ainoana lapsena opin itsenäistymään varhain - siis todella varhain. Harrastukset ja ystävät piti etsiä itse, ja harrastuksiin kuljin yksin jo alle kouluikäisenä. Piti oppia hyvät sosiaaliset taidot löytääkseen kavereita.”

6. Tietää, millaista on olla kotona yksin koulun jälkeen.

”Perheen vähälapsisuuteen liittyy usein vanhempien urakeskeisyys, niin meilläkin: yrittäjävanhemmat tekivät paljon töitä. Sellaisessa perheessä lapsikin otti vastuuta kodin arjesta ja opetteli pienestä pitäen pärjäämään omin nokkineen.”

7. Saa todennäköisesti helpommin koiran tai muun lemmikkieläimen, koska vanhemmat ajattelevat, että lemmikistä on seuraa yksinäisinä iltapäivinä.

8. Ei tiedä, millaista on tapella raivopäisenä siskon tai veljen kanssa.

9. Yksin myös oppii viihtymään, kun on pakko.

”Yksin kasvaminen vaikutti aikuisuuteen niinkin, että viihdyin sinkkuna tooodella pitkään. En ole koskaan kaivannut ympärilleni ison perheen hulinaa.”

10. Kaikkea ei tarvitse jakaa toisen kanssa, mutta helpolla ei silti pääse, vaikka moni niin luulee.

”Eniten on korvennut suurperheistä tulleiden harhaluulot siitä, että ainoana lapsena pääsee jotenkin helpommalla, kun ei tarvitse jakaa karkkipussiaan sisarusten kanssa. Höpö höpö. Ainoa lapsi käy yksin läpi kaikki ne haasteet, rajoitukset, säännöt ja kasvatuskompastelut, joiden kanssa suurissa sisarusparvissa kamppailee yleensä vain esikoinen - eivätkös ne nuorimmat iltatähdet aina kerro päässeensä helpoimmalla.”

Vierailija

Yksinäisiä iltapäiviä, leikkiseuran etsintää ja 8 muuta asiaa, jotka vain ainoana lapsena kasvaneet tietävät

Äitin kanssa kasvoin kahdestaa. Ei isää näin aluksi kerran viikossa, myöhemmin kerran kuussa. Olen allerginen koirille ja kissoille joten niitäkään ei ollut. Äiti on hiljainen ihminen, 50 luvun alussa syntynyt. En oppinut huumoria ym kotona. Oppi oli että ihan sama kunhan selviää. Koulussa en tehnyttehny läksyjä kertaakaan ala asteen jälkeen poislukien käytävässä ennen tunnin alkua kopiointi. Mielestäni ne joilla on sosiaalista elämää kotona, ehkä 2 vanhempaa tai sisaruksia, pääsee elämässä...
Lue kommentti

Nuoruuden loppumisen merkit eivät tule vain iän mukana.

Opiskelijabileet ja koko viikkotolkulla kestävät kesälomat alkavat tuntua kaukaisilta muistoilta, ja silloin sen tajuaa: ehkä en olekaan enää nuori. Vaikka virallisesti nuoruuden nähdään loppuvan noin 21–24-vuotiaana, vaikuttaa aikuistumiseen monet muut asiat kuin vain ikä.

Tulivatpa vastaan sitten velvollisuudet, omistusasunto tai lapset, nuoruus loppuu aikanaan – tai no, joidenkin kohdalla ei sitten millään.

Me kysyimme naisilta, mihin nuoruuden päättyminen heidän mielestään kiteytyy. Kas tässä vastaukset:

Nuoruus loppuu, kun bileinto hiipuu

1. ”Silloin, kun muistaa juoda baarissa vesilasin jokaisen drinkin välissä.”

2. ”Silloin, kun lämmin punaviini festareilla ei enää uppoa.”

3. ”Olisikohan nuoruus loppunut sinä päivänä, kun ensimmäisen kerran valittaa jollekin, että ei viitsi avata nyt viinipulloa perjantaina, kun kuitenkin juo vaan lasillisen ja nukahtaa – ja loppu jää juomatta.”

4. ”Kun ensimmäisen kerran tulee kahden päivän krapula.”

5. ”Kun ystäviä kiinnostaa enemmän sunnuntaiaamun juoksutreenit kuin pilkkuun asti venähtänyt lauantai-ilta. Eli kun on mahdotonta saada seuraa tanssilattialle.”

6. ”Kun kukaan ei enää kysy Whatsappissa tai Facebook-tsätissä, jakaisiko joku skumppapullon etkoilla.”

Nuoruus loppuu, kun vastuu lisääntyy

7. ”Kun ottaa vastuuta muistakin kuin itsestään. Ei tarvitse olla edes omia lapsia, vaan riittää, jos on vaikka oma yritys tai tekee esimiestyötä.”

8. ”Kun saa ekan vakkarityöpaikan ja kun on pakko asettua johonkin, ehkä ostaa asuntokin. Silloin kun on todella sidottu arkeen.”

9. ”Mielestäni nuoruus loppuu, kun tulee äidiksi tai isäksi.”

10. ”Nuoruuden loppumiseen antaa viitteitä se, kun on todella pysyttävä aikatauluissa eikä voi päättää niistä itse esimerkiksi töiden ja perheen takia. Kyllä yliopistossakin pystyy vielä helposti nukkumaan arkena iltapäivään asti ja skippaamaan luentoja, jos ei jaksa mennä.”

Nuoruus loppuu, kun huomaa kypsyneensä sekä fyysisesti että henkisesti

11. ”Vaikka olenkin edelleen nuori, koin nuoruusvuosien loppuvan siinä vaiheessa, kun pystyin avoimesti paljastamaan salaisuuksiani ja nuoruuden toilailuja äidille. Huomasin kasvaneeni, kun juttujen kertominen ei enää nolottanut.”

12. ”Silloin, kun ei pysty enää yöpymään teltassa festareilla.”

13. ”Se päivä, kun tajuaa, että tänä vuonna ei ole enää järkeä täyttää yhteishakupapereita.”

14. ”Kun teini-ikäisenä paikatut hampaat alkavat halkeilla.”

15. ”Silloin kun ei enää muista, milloin olisi viimeksi valvonut auringonnousuun saakka.”

Alexandra Shulmanin kuvaa kehuttiin vuolaasti, mutta Shulman itse ei ymmärrä, miksi tavallisesta bikinikuvasta pitää tehdä niin iso asia.

Kehopositiivisuus on ehdottomasti yksi parhaimpia asioita, mitä vuodella 2017 on ollut tähän mennessä tarjota. Yhä useampi vannoo sen nimeen, että kaikki saavat näyttää juuri siltä kuin haluavat, eikä kenellekään ole oikeutta kommentoida toisen ulkonäköä.

Lue myös: Kolme eri ikäistä naista kertoo kehosuhteestaan: ”Tässä kropassa eletään vain kerran”

Hyvällä asialla on kuitenkin toinenkin puoli. Refinery29-sivusto kertoo britannian Voguen entisestä päätoimittaja Alexandra Shulmanista, joka julkaisi vähän aikaa sitten itsestään kuvan bikineissä. Kuvassa hän seisoo uima-asussa hotellihuoneessa, ja kuva on otettu vastapäisen peilin kautta.

59-vuotiaan Shulmanin kuvaa kehuttiin vuolaasti siitä, kuinka rohkeaa sen julkaiseminen oli ja miten hyvää esimerkkiä Shulman näyttää muille.

 

Time for the boat trip

Henkilön Alexandra Shulman (@alexandrashulman) jakama julkaisu

Eräs kommentoijista kertoo, että rakastaa sitä, kuinka Shulman ylentää tavallisen selfien uudelle tasolle. Toinen puolestaan kuvailee kuvaa raikkaaksi tuulahduksesi sen jälkeen, kun on nähnyt jatkuvasti vain lukemattomia hoikkien ihmisten kuvia sosiaalisessa mediassa.

Mutta hetkinen – Shulmanin selfie ei siis ole ihan tavallinen vaan jollain tavalla erikoinen, eikä kuva olisi ehkä yhtä hyvä, jos hän olisi eri kokoinen?

Tätä ihmetteli myös Shulman. Hän hämmästyi kommenttien määrää – niitä on ehtinyt kertyä jo yli 4 000. Vaikka kommentit toki tarkoittavat hyvää, ne tekivät samaan aikaan kuvasta isomman asian kuin mitä se todellisuudessa oli.

”Minusta ei ole koskaan tuntunut siltä, että sillä olisi väliä, miltä näytän bikinit päällä.”

– Minä sattumoisin rakastan bikinejä, eikä minusta ole koskaan tuntunut siltä, että sillä olisi väliä, miltä näytän ne päällä, Shulman sanoo.

Hän ei itse näe syytä sille, miksi tavallista bikinikuvaa pitäisi ajatella rohkeana tai esimerkillisenä tekona. Kuvassa kun on ihan tavallinen ihminen bikineissä – siinä se.

– En osannut arvata, että sellaisen kuvan julkaisu, jossa olen bikinit päällä, voisi saada aikaan vihaa saatika valtavan määrän kehuja, Shulman sanoo.

Vaikka kehuilla ja positiivisilla kommenteilla tarkoitettiin hyvää, Shulman muistuttaa yhdestä asiasta: kehopositiivisuuden mukaan kaikki vartalot ovat hyviä ja normaaleja, eikä niistä tarvitse tehdä isoa numeroa missään mielessä.

Sanni uudessa lookissaan Vain elämää -risteilyllä keskiviikkona. Hänet nähdään ohjelman All Stars -kaudella, joka alkaa tv:ssä syyskuussa. Kuva: Jonna Öhrnberg

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastunut muusikon uuteen tyyliin. Mutta muotipiireissä samantyyliset letit ovat aiheuttaneet joskus myös rankkaa kritiikkiä.

Sinisistä hiuksista on tullut muusikko Sannin,24, (oik. nimeltään Sanni Kurkisuo) tavaramerkki. Sannilla on nähty sinisen eri sävyjä jo vuosia, mutta nyt hän näyttää tykästyneen myös letteihin. Sanni nähtiin uudessa lookissaan keskiviikkona Vain elämää -risteilyllä. Hän julkaisi myös Instagramissa kuvan uudesta tyylistään.

 

Mut sen nimi ei oo.... MIKÄ? 🌚

Henkilön SANNI (@sannivirallinen) jakama julkaisu

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastellut Sannin lettejä kommenteissa, mutta joku on pitää niitä kyseenalaisina.

– Cultural appropriation.. NOT COOL! eräs seuraaja on kommentoinut.

Tällä kommentilla viitataan kulttuuriseen omimiseen (engl. cultural appropriation) eli siihen, että enemmistö ottaa käyttäänsä joitain vähemmistölle kuuluvia tapoja tai vähemmistön kulttuuriin kuuluvia elementtejä. Afrolettejä ja rastoja on perinteisesti nähty enemmän tummaihoisilla ihmisillä. Muotipiireissä kulttuurisesta omimisesta on keskustelu aiemminkin. Vuonna 2016 italialainen muotitalo Valentino stailasi valkoihoiset mallit cornrow-letteihin. Tuolloin jotkut kritisoivat sitä, että eurooppalainen muotitalo omi afrikkalaisen kampauksen.

Myös Marc Jacobsia syytettiin syksyllä kulttuurisesta omimisesta, kun malleilla oli New Yorkin muotiviikoilla villasta tehdyt, värjätyt rastat.

”Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä.”

Sanni kertoi vuonna 2015, että on yrittänyt päästä eroon siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Ennen sitä hän mietti vuosia, miltä hänen kuuluisi muiden mielestä näyttää. 

– Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Olin aina halunnut värikkäät hiukset, ja uutenavuotena päätin, etten enää pelkää, Sanni kertoi elokuussa 2015.

 

❤️

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

Sanni ei ole ainut letteihin tykästynyt suomalainen muusikko – myös räppäri Mikael Gabriel on ottanut letit hiuksiinsa.
 

Kiitos! @kokokesa Seuraavaks @blockfest 🔥#teamMG

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

 

Hilma

Muusikko Sannilla uusi tyyli: otti kiistellyt afroletit

Onhan se nyt herran jumala tyhmää sanoa että joku ei sais LETTEJÄ LAITTAA PÄÄHÄNSÄ. Menee samaan syssyyn tämä moska kuin tämä yli mennyt sukupuolettomuuskin nykyään. Kaippa kohta sanotaan et minkälainen hiustyyli jokaisella pitää olla eikä sitä saa muuttaa enää ollenkaan. Valkosilla jos ei saa olla lettejä niin mustilla ei sit varmaan saa olla suoria hiuksia?
Lue kommentti

Ilmastointiteippi eli jesari on tehnyt ihmeitä jo 75 vuotta.

Onko mitään, mitä ei voisi ilmastointiteipillä, eli tuttavallisemmin jesarilla, korjata? Tuskin! Vielä paremman jesarista tekee sen tarina siitä, miten teippi sai alkunsa.

Veteranscribe's Blog -sivusto kertoo, että teippi kehitettiin 1940-luvulla toisen maailmansodan aikaan Yhdysvalloissa, koska ammuslaatikoihin tarvittiin vedenkestävää sulkijaa.

Mutta ihan kuka tahansa ideaa superkestävästä teipistä ei saanut, vaan kahden lapsen äiti Vesta Stoudt, jonka molemmat pojat olivat sodassa rintamalla.

Kuten monet muutkin naiset, Stoudt auttoi sodassa sen mitä pystyi kotoa käsin. Stoudt oli mukana pakkaamassa ammuslaatikoita, mutta huomasi pian, että teippi ja vaha, joita laatikkojen sulkemiseen käytettiin, olivat liian heikkoja pitämään laatikot koossa ja kuivana.

Idea teipistä ei saanut aluksi lämmintä vastaanottoa, jolloin Stoudt otti kirjeitse yhteyttä itse presidentti Rooseveltiin.

Silloin hän keksi ratkaisun: laatikot kannattaisi sulkea vahvalla, kankaisella ja vedenkestävällä teipillä. Idea ei saanut aluksi lämmintä vastaanottoa, jolloin Stoudt otti kirjeitse yhteyttä itse presidentti Rooseveltiin ja kertoi, kuinka tärkeää hyvän teipin käyttäminen todella on.

Kirje pääsi kuin pääsikin oikeiden ihmisten käsiin, ja kirurgisia sidosteippejä tekevää yhtiötä pyydettiin vuonna 1942 valmistamaan vahvaa teippiä myös armeijan käyttöön.

Teipin nimeksi tuli englanniksi Duck Tape, eli ankkateippi, kahdesta syystä. Ensinnäkin teippi on vedenkestävää, kuten ankatkin. Lisäksi teippi tehtiin puuvillakankaasta, jonka englanninkielinen nimi on cotton duck fabric, eli vapaasti käännettynä puuvilla-ankkakangas. Suomessa sama teippi tunnetaan ilmaistointiteippinä, ja kaiken korjaavan ominaisuutensa ansiosta sitä on tuttavallisemmin alettu kutsua ”jeesusteipiksi” eli jesariksi.

Jesarin käyttö ei kuitenkaan rajoitu vain korjaamiseen: nykyään siitä myös tehdään mitä monipuolisempia asioita, kuten lompakoita, riippumattoja ja sandaaleja. Ja kyllä muuten kestää!