– Pyhäaamun testi auttaa löytämään ne intohimon luonnolliset kohteet, jotka rikastuttavat myös työtä ja yksityiselämää, sanoo kanadalaiskirjailija. Kuvituskuva: Shutterstock
– Pyhäaamun testi auttaa löytämään ne intohimon luonnolliset kohteet, jotka rikastuttavat myös työtä ja yksityiselämää, sanoo kanadalaiskirjailija. Kuvituskuva: Shutterstock

Oletko löytänyt jo oman ikigain? Yksi simppeli kysymys auttaa selvittämään tämän elämän rakkaimman asian.

Etkö tiedä, mitä haluat tehdä eläkkeellä? Tai etkö ole varma edes siitä, mitä haluat tehdä elämässäsi yleensä?

Ei hätää! Ei ole harvinaista, että tällaisiin suuriin kysymyksiin ei löydy vastausta. Tai vastaukset, eli unelmat ja intohimot, ovat hautautuneet oravanpyörään ja arjen kiireisiin. Stressikin voi estää meitä unelmoimasta.

Oman intohimonsa löytämiseksi on onneksi monta tapaa. Onnellisuuskirjailija Neil Pasricha kertoo uudessa kolumnissaan yhden helpon keinon selvittää itseään innostavat, tärkeät asiat.

Pasrichan tapa pohjautuu ikigai-metodiin. Se on japanilainen käsite, joka tarkoittaa ”syytä, miksi herään aamulla”. Lähin synonyymi ikigai-sanalle on elämän tarkoitus.   

– Ikigai on sinun nykyinen tavoitteesi. Se on sinun nykyinen intohimosi, kirjoittaa Pasricha.

Pasricha on kanadalainen kirjailija ja yrittäjä, joka on tullut tunnetuksi myös onnellisuuspuheistaan, etenkin TEDx-tapahtumissa. Hänen mukaansa yksi kysymys auttaa jokaista löytämään oman ikigainsa, intohimonsa:

”Mitä teet pyhäaamuna, kun sinulla ei ole mitään tekemistä?”

Alun perin Pasricha on nimennyt tämän lauantaiaamun testiksi, mutta sen yksinkertaisen kysymyksen voi esittää minä tahansa vapaapäivänä.

Koskipa vastauksesi sitten leipomista, lehden lukemista, neulomista tai jumppaamista, pysähdy siihen. Pasrichan mukaan seuraavaksi mieti kaikkia niitä tapoja, joilla saat lisää mahdollisuuksia ja tavoitat rakkaan intohimosi kohteen yhä useammin. Hän uskoo, että vastauksia löytyy satoja.

Kaikki eivät pysty lopettamaan heti päätyötään tai tekemään muuten suurta muutosta elämässään yhdellä rysäyksellä löydettyään ikigain. Siksi on tärkeää ajatella kutsumustaan pienemmissä osissa.

Jos esimerkiksi rakastat tanssia, pohdi, miten voisit tuoda enemmän tanssia elämääsi. Voisitko kokeilla yksityisohjaajaa tai siirtyä itse opettamaan tanssia? Tai pystyisitkö tekemään vapaaehtoistyötä tanssin parissa? Ja muistathan tanssia kotona joka päivä?

– Nämä ideat tekevät sinusta rikkaamman, vahvemman ja onnellisemman myös työelämässäsi, uskoo Pasricha.

Olet ehkä nähnyt hyönteisruuasta juttuja tai jopa maistanut heinäsirkkaa, mutta epäilitkö ötököiden tulevan lautasille vasta parin kymmenen vuoden kuluttua? Taisit luulla väärin. Tällä viikolla laki muuttui niin, että hyönteisiä voi myydä ruuaksi Suomessa.

60 päivän sisällä S-marketista voi ostaa hyönteisruokaa. Näin arvioi Nordic Insect Economyn perustaja Santtu Vekkeli, joka uskoo, että hyönteisruuasta tulee Suomessa nopeasti todella suosittua sen hyötyjen ja helppouden ansiosta.

– Hyönteisruoka on ravitsemuksellisesti sekä makuasioiden ja ympäristön kannalta hyvää ruokaa. Hyönteisistä saa muun muassa proteiinia, B12-vitamiinia ja rautaa enemmän kuin lihasta. Hyönteiset ovatkin ruuille ennemmin parannus kuin jatke, esimerkiksi ravintoköyhästä pastasta saa todella hyvän hyönteisten avulla, Vekkeli sanoo.

”Hyönteiset voidaan kasvattaa hyvin ympäristöystävällisesti.”

– Lisäksi hyönteiset voidaan kasvattaa hyvin ympäristöystävällisesti. Huonoimmillaankin hyönteiset voittavat broilerin, joka on tuotantolihoista ekologisin.

Naposteluhyönteisiä oluen kanssa ja hyönteissuklaata

Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti tällä viikolla, että Suomi tulkitsee uudestaan muutamien muiden Euroopan maiden perässä EU:n uuselintarvikeasetusta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun aiemmin hyönteisten kasvatus ja myynti elintarvikkeena oli kiellettyä, nyt hyönteisistä tehdään virallinen elintarvike.

Vekkeli arvioi, että ensimmäiseksi asiakkaiden saataville tulevat baareissa myytävät snäksihyönteiset sekä ruokaan lisättävät jauheet. Mahdollisuuksia on kuitenkin aika rajattomasti.

”Ensimmäiseksi baareissa aletaan tarjoilemaan napostelusirkkoja ja -toukkia.”

– Ensimmäiseksi varmaan baareissa aletaan tarjoilemaan napostelusirkkoja ja -toukkia esimerkiksi oluen kyljessä, mikä on esimerkiksi Meksikossa yleistä.

Kokonaiset kuivatut hyönteiset sekä hyönteisjauheet tulevat Vekkelin arvion mukaan ruokakauppoihin ensimmäisenä.

– Ensimmäisenä saataville tulevia hyönteisiä ovat erilaiset toukat ja sirkat, kuten kotisirkka, kaksitäpläsirkka, jauhopukin toukka ja kuhnurin toukka, Vekkeli sanoo.

Seuraavaksi kauppoihin voisi Vekkelin vision mukaan tulla elintarvikkeita, joissa on käytetty hyönteisjauhoa. Sellaisia voisivat olla hyönteismakkara, -keksit, -leipä, -nugetit ja suklaa. Tällä hetkellä Hollannissa myytävät hyönteisjauhoa sisältävät mikroruuat, kuten nugetit, maksavat noin 4 euroa, suklaapatukat 2 euroa.

Toukkia ja sirkkoja lautasella – monia ajatus saattaa vähän puistattaa, mutta todellisuudessa Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista haluaisi silti kokeilla hyönteisten syömistä. Vaikka muutos onkin hyvä ja tärkeä, se ei Vekkelin mukaan ole maailmaa mullistava: kyse on vain uudesta ruoka-aineesta tuhansien muiden joukossa.

Jauheella liikkeelle

Jos ötököiden syöminen jännittää, ei se mitään: heti ei tarvitse repäistä ja kokeilla kokonaisten, kuivattujen hyönteisten käyttöä. Maltillisemmin voi aloittaa esimerkiksi jauheista.

– Niiden, jotka vielä vähän epäilevät hyönteisruokaa, kannattaa kokeilla ensin vaikka hyönteissuklaata. Se on tavallaan proteiinisuklaata, koska siihen on vain lisätty vähän hyönteisjauhetta. Myös hyönteisleipä on hyvä mistä aloittaa, tai voi tehdä esimerkiksi banaanilättyjä, jotka on hyönteisjauheella tehty valkuaispitoiseksi. Kun hyönteisjauhetta käyttää alle 10 prosenttia ruuan raaka-aineista, hyönteinen ei maistu ollenkaan, Vekkeli sanoo.

Ota banaanilettujen ohje talteen siltä varalta, että syksymmällä haluat kokeilla lisätä siihen pikkuisen hyönteisjauhetta!

Jos taas hyönteisruuasta on todella innoissaan, Vekkelin mukaan ihan ensimmäiseksi ei silti kannata syöksyä metsään naaraamaan heinäsirkkoja ruuan lisukkeeksi.

– Toki itselleen voi luonnosta kerätä hyönteisiä jos luottaa, että tunnistaa lajit, mutta sitä ei yleensä suositella. Itse kasvattaminenkin on vähän siinä ja siinä, kannattaako sitä tehdä, jos ei tiedä varmasti, mitä tekee. Se on vähän niin kuin sienestämistä: jos ei ole ihan varma, niin se on vähän huono idea. Turvallisinta on ostaa hyönteiset kaupasta.

”Suomesta voi ihan hyvin tulla johtava länsimaa ruokahyönteisten kasvatuksessa ja myymisessä.”

Vekkeli uskoo, että hyönteisruuasta tulee niin suosittua, että se tarjoaa esimerkiksi paljon uusia työpaikkoja Suomessa.

– Suomessa on alasta laadukasta tutkimusta, aktiivisia yrityksiä sekä innokasta maaseudun kehitystä, joten Suomesta voi ihan hyvin tulla johtava länsimaa ruokahyönteisten kasvatuksessa ja myymisessä muutaman vuoden sisällä. Se tarkoittaa myös satoja farmeja ja siten myös jopa tuhatta työpaikkaa, jos asiat menee hyvin. Saadaan hyvää, terveellistä ja ekologista ruokaa sekä uusi liiketoiminnan ala, Vekkeli summaa.

47-vuotias Merja Pietikäinen oli satunnainen sunnuntailiikkuja, kunnes sai toukokuussa lahjaksi maastopyörän. Nyt hän polkee 50 kilometria töistä kotiin muutamana päivänä viikossa.

”En ole koskaan ollut himourheilija, pikemminkin sunnuntailiikkuja. Olen vältellyt tietyllä kellonlyömällä olevia jumppatunteja. Työni on aikataulutettua, joten vapaalla en tahdo tuijottaa kelloa.

Toukokuussa sain synttärilahjaksi maastopyörän. Pikkuhiljaa siirryin polkemaan metsäpoluille. Ennen juhannusta poljin jo 50 kilometrin työmatkani Tampereelta kotiin Toijalaan. Yllätyin siitä, miten paljon pidän pitkistä matkoista.

Odotan sitä, että pääsen päivän päätteeksi pyörän selkään. Pyöräilen kotimatkani kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Aamuisin otan pyörän mukaan junaan. Aamuviideltä olisi minulle liian aikaista pyöräillä.

Jokainen pyörämatka on seikkailu. Ajan omaan tahtiini maisemista nautiskellen. Metsäpolut ja luonnon äänet rentouttavat, kävyt hyppivät pyörien alla. Vastaan voi tulla peuroja ja oravia.

”Pyöräilyn myötä kuntoni on kohentunut, paino tippunut viisi kiloa ja vartalo jäntevöitynyt.”

Lenkin jälkeen olo on ihana, hyvällä tavalla väsynyt. Keho kaipaa kunnon lepoa. Unen laatu on parantunut. Olen paljon pirteämpi kuin ennen.

Olen myös alkanut syödä viisaammin. Tekee mieli kunnon ruokaa. Ennen en syönyt edes kunnon lounasta, mutta pyöräilypäivinä syön fiksusti esimerkiksi salaattia tai rahkaa.

Pyöräilyn myötä kuntoni on kohentunut, paino tippunut viisi kiloa ja vartalo jäntevöitynyt.

”Kaaduin kerran soratiellä niin, että kyynärnivel meni sijoiltaan ja sain mustelmia. En silti aio lopettaa.”

Poluilla on usein kiviä ja puun juuria. Eräs pyöräilyammattilainen sanoi, että on vain kahdenlaisia maastopyöräilijöitä: niitä, jotka ovat lentäneet sarvien yli ja niitä, jotka tulevat lentämään. Kaaduin kerran soratiellä niin, että kyynärnivel meni sijoiltaan ja sain mustelmia. En silti aio lopettaa.

Ennen kaikki vapaa-aikani meni siihen, että vein lapsia harrastuksiin. Nyt he ovat muuttamassa kotoa opiskelemaan, eikä minulla ole enää kiire kotiin kuskaamaan tai kokkaamaan. Minulla on vihdoin sitä kuuluisaa omaa aikaa.

Saan energiaa perheestä, ruoanlaitosta, mökkeilystä ja juhlien järjestämisestä. Tykkään myös matkustella. Pian lähden yksin pyöräilemään Pohjois-Espanjaan, Santiagon pyhiinvaelluspolulle. Pyörällä reitti vie noin viikon. Siitä tulee varmasti hieno seikkailu!”

Sairaanhoitaja Merja Pietikäinen, 47, Akaa. Naimisissa, 23-, 21- ja 17-vuotiaiden poikien äiti.