– Avomaankurkku on hinta siitä, että rintojani on käytetty niiden alkuperäiseen tehtävään, kertoo kahden lapsen äiti. Kuva: Shutterstock
– Avomaankurkku on hinta siitä, että rintojani on käytetty niiden alkuperäiseen tehtävään, kertoo kahden lapsen äiti. Kuva: Shutterstock

Uskallatko paljastaa: millä nimellä sinä kutsut tissejäsi?

Ryntäät. Riipat. Kaksoset. Munkit. Melonit. Naisten rinnoista käytetään monia nimiä. Osa puhuu niistä arvokkaasti, toiset antavat niille humoristisia lempinimiä:

”Lollot! Koska onhan ne nyt sellaiset lolloteltavat kehonosat, joita kumppanin on kiva heilutella.” Nainen, 27

”Kuopusta imettäessä meillä otettiin jostain käsittämättömästä syystä käyttöön nimi ’tissulit’. Esikoinen hoki päivittäin, että veli haluaa äidin tissulia, ja se termi jäi käyttöön. Mies ei ole – luojan kiitos  – niitä tissuleiksi kutsunut, mutta itse sanon rintojani edelleen tissuleiksi.” Nainen, 29

Naisten kertomuksien mukaan lempinimet myös vaihtelevat:

”Rakkailla lapsilla on monta nimeä! Tissit, tisulit, buubsit, daisarit, munkit, muffinit, ylänyytit, ryntäät, riipat, pehmusteet, kaksikko… Nimitykset vaihtelevat tyystin tilanteen ja tunnelman mukaan. Eniten kutsun rintojani kuitenkin ihan vain tisseiksi. Se on tuttu ja turvallinen kutsumanimi, jota käyttäessä kukaan ei erehdy, mistä tässä nyt puhutaankaan.” Nainen, 24

”Olen ylpeä pienistä ’itikoistani’. Ne pysyvät terhakkaasti pystyssä.”

”Olen ylpeä pienistä ’itikoistani’. Ne pysyvät terhakkaasti pystyssä nyt, kun imettäminen vei niistä sen vähäisemmänkin rasvakudoksen. Ennen ne olivat sellaiset ’pullerot’.” Nainen, 40

Lapsia saaneet ja imettäneet naiset sekä laihduttajat tietävät, kuinka ennen niin mukavan pyöreät rinnat ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen. Rinnat saattavat muistuttaa muun muassa ”rukkasia”, ”patalappuja” sekä ”ketunneniä”.

Tai ”avomaankurkkuja”, kuten 31-vuotias kahden lapsen äiti paljastaa:

”Nojauduin saunassa eteenpäin kuivattelemaan varpaiden välejä, ja mies katsahti rintamukseeni todeten, että niiden nykymuoto muistuttaa avomaankurkkua.

”Avomaankurkku on hinta siitä, että rintojani on käytetty niiden alkuperäiseen tehtävään.”

Ensin raivostuin, mutta sitten se nauratti. Tottahan se on, kun maitohommat ovat ohi, erityisesti alaspäin nojautuessa tietty pitkänmallinen muoto on ottanut vallan rinnoistani. Avomaankurkku on hinta siitä, että rintojani on käytetty niiden alkuperäiseen tehtävään.”

Kerro nyt: millä nimellä sinä kutsut rintojasi?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Unitutkija Henri Tuomilehdon mukaan raskas ateria pitäisi ajoittaa iltaan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Unitutkija Henri Tuomilehto kritisoi Helsingin Sanomien jutussa sitä, että suomalaiset syövät väärän määrän ruokaa väärään aikaan. Raskaasti syöminen lounaalla laskee vireystasoa.

Sen sijaan päivän pääateria tulisi syödä vasta myöhään, esimerkiksi kahdeksan aikaan illalla.

Nukkumiseemme vaikuttaa unitutkijan mukaan nimittäin kaksi asiaa: vuorokausirytmi – eli se, mihin aikaan on valoisaa ja pimeää – ja unipaine. Unipaine tarkoittaa ihmisen tarvetta nukahtaa, kehon sisäistä vaatimusta levosta.

– Unipaineeseen voi vaikuttaa syömällä. Jos syö päivällisen kahdeksalta illalla, vireystila laskee ja unipaine kasvaa, jolloin nukahtaminen kello 22–23 maissa on helpompaa, Tuomilehto kertoo HS:lle.

Kysely

Monelta syöt päivällisen?

Oletko aivan poikki työpäivän tai markettivisiitin jälkeen? Syynä voi olla herkistyminen erilaisille ärsykkeille.

Erityisherkkyys on ominaispiirre, josta on viime vuosina puhuttu jatkuvasti enemmän ja jonka yhä useampi tunnistaa itsessään. Kaikki herkkyys ei kuitenkaan ole erityisherkkyyttä, ja herkkyyksissäkin on eroja. Jos esimerkiksi ylivirityt helposti ulkoisista ärsykkeistä, saatat olla pikemminkin ärsykeherkkä kuin erityisherkkä.

Psykologi ja kouluttaja Heli Heiskasen mukaan erityisherkkyys on kokonaisvaltainen ja synnynnäinen koko hermoston ominaispiirre, jonka yksi osa ärsykeherkkyys on.

– Ärsykeherkkyys tarkoittaa erityisherkän ihmisen kohdalla taipumusta ylivirittyä ja väsyä runsaista ärsykkeistä. Huomatessa jokaisen pikkuasian hän väsyy nopeasti joutuessaan käsittelemään niin paljon tietoa.

Ärsykeherkkää rasittavia aistimuksia on paljon. Niitä ovat esimerkiksi kirkkaat valot, voimakas kosketus ja epämiellyttävä materiaali vaatteissa. Myös pahat hajut ja maut, kiire, uudet asiat, ihmiset ja miellyttävätkin asiat voivat olla rasittavia ärsykkeitä. 

Herkkyys voi olla myös opittua. Ärsykeherkkyys voi olla seuraus pitkäaikaisesta stressistä ja uupumuksesta, eikä se välttämättä liity erityisherkkyyteen.

”Mitta tulee täyteen nopeasti ja ärsykeherkkä kaipaa rauhaa.”

Heiskasen mukaan ei-herkät ihmiset eivät yleensä väsy yhtä nopeasti, sillä he eivät havaitse kaikkia tai välttämättä lainkaan samoja asioita kuin ärsykeherkkä.

– Ärsykkeille herkkä ihminen kokee asiat voimakkaammin, jolloin mitta tulee täyteen nopeasti ja ihminen kaipaa rauhaa.

Ärsykeherkkä ei sen sijaan ole välttämättä taipuvainen emotionaalisuuteen, aistiherkkyyteen tai syvällisyyteen, joita pidetään eritysherkkyyden muina keskeisinä piirteinä.

Elämä on tasapainottelua

Heiskasen mukaan ärsykeherkyyteen auttaa tasapainon löytäminen. Sitä etsiessä joutuu rajaamaan tarkemmin arjen asioita: mitä tekee ja milloin lepää.

– Jos välttelee liikaa ärsykkeitä, on entistä alttiimpi niille. Mutta jos liikaa altistaa itseään, se aiheuttaa ylikuormitusta ja lisäherkistymistä, Heiskanen kertoo.

Ylikuormittuessaan ärsykeherkkä ei suoriudu hyvin arkipäiväisistä asioista, kuten työstään tai koulutehtävistä. Kun suorituskyky laskee, ihminen voi kokea huonommuutta verratessaan itseään muihin. Ylikuormitus voi johtaa hermoston yliviritystilaan, joka aiheuttaa väsymystä, ärtyneisyyttä ja ajatuksen tökkimistä.

”Ärsykeherkkyys auttaa tekemään tavallista tarkempia havaintoja.”

Heiskanen muistuttaa, että ärsykeherkkyydessä on tietysti myös hyviä puolia.

– Se pakottaa harjoittelemaan ja pitämään huolta omasta hyvinvoinnista, sekä auttaa tekemään tavallista tarkempia havaintoja. Myös syvemmät aistimukset auttavat nauttimaan miellyttävistä asioista entistä enemmän.

Mistä ärsykeherkkyyden voi tunnistaa?

  1. Tavalliset työpäivät, ostosreissut supermarketissa tai ihmisvilinä rasittaa sinua enemmän kuin muita.
  2. Koet ja ymmärrät asiat syvemmin. Havainnot ovat vivahteikkaita, ja huomaat pienet yksityiskohdat.
  3. Oma tila on sinulle elinehto.  
  4. Pyrit vähentämään ylimääräistä hälyä.