Luova tekeminen, kuten vaikkapa maalaaminen, edistää onnellisen elämän saavuttamista. Kuva: Shutterstock
Luova tekeminen, kuten vaikkapa maalaaminen, edistää onnellisen elämän saavuttamista. Kuva: Shutterstock

Sinä itse olet vastuussa onnellisuudestasi ja voit siihen myös vaikuttaa. Aloita jo tänään!

Onnelliseen elämään ei ole oikotietä, mutta hyvillä valinnoilla ja uusilla ajattelutavoilla se on kyllä saavutettavissa. Kokosimme asiantuntijoiden kymmenen parasta vinkkiä siihen, miten jokainen voi lisätä onnellisuuttaan.

1. Iloisia ajatuksia aakkoskikan avulla.

Ikävätkin tunteet kannattaa kohdata, ja on ok olla surullinen, mutta jos jää junnaamaan murheisiin, voi positiivisiin asioihin keskittyminen helpottaa oloa. Monet vannovat kiitollisuuspäiväkirjan nimiin, ja sellainen on tavallaan myös hauska aakkoskikka, josta The Independet -lehti kertoo. Kun huono fiilis häiritsee, voi pelata mielessään aakkosleikkiä: käy aakkosten jokainen kirjain läpi niin, että ajattelet jotain positiivista asiaa, joka alkaa kyseisellä kirjaimella. Esimerkiksi näin: A eli aamu-uinti, B eli brie-juusto ja lopulta Ö eli öinen kuutamokävely. Eri päivinä kirjaimista voi tulla hyvin erilaisia asioita mieleen. Kun aakkoset pääsee läpi, on ehtinyt ajatella jo niin montaa ihanaa asiaa, että vihaisten tunteiden luulisi kaikkoavan.

2. Etsi keinoja päästä flow-tilaan.

Niin sanotussa flow-tilassa tekeminen tuntuu helpolta, ajatukset luistavat, keskittyminen on vaivatonta ja olo mahtava. Ne ihmiset, jotka kokevat flow-tilan usein, ovat huomattavasti onnellisempia ja tyytyväisempiä elämäänsä kuin muut. Kaikilla on erilaisia tapoja saavuttaa flow: siihen voi päästä esimerkiksi juoksemalla, kirjoittamalla tai lukemalla. Kaikki konstit käyvät, joilla onnistuu saavuttamaan täydellisen keskittymisen ja ympäristön unohtamisen tilan.

Lue myös: Näin löydät juoksijan flow'n – valmentajan 10 neuvoa

3. Aseta itsellesi tavoitteita.

Ihmisillä on mitä erilaisimpia intohimoja hyvästä syystä: tavoitteiden saavuttaminen on yksi parhaimmista tunteista elämässä. Tavoitteet voivat olla mitä tahansa, kuten uuden ennätyksen tekeminen vaikkapa juoksulenkillä tai pelottavien asioiden kokeileminen. Unelmat saavat olla isoja ja mahtavia, mutta itselle kannattaa asettaa myös varmasti saavutettavissa olevia tavoitteita. Onnistumisen tunteet antavat mahtavaa puhtia.

4. Meditoi.

Oli kyse sitten pitkästä meditoinnista tai muutaman minuutin rauhallisista ajatusharjoitteluista, päivittäinen meditointi auttaa tutkitusti pysymään rauhallisena ja keskittyneenä. Meditoimalla voi myös oppia ymmärtämään, miten oma mieli ja ajatuksenjuoksu toimivat, jolloin omia tunteita on helpompi hahmottaa ja hallita. Meditointia voi harjoittaa hyvinkin yksinkertaisella treenillä: istuudu yksin huoneeseen ja kiinnitä huomiosi hengitykseesi. Kun ajatukset karkaavat, palaa vain takaisin hengitykseen. Myös esimerkiksi juokseminen tai siivoaminen voivat tuntua meditatiivisen rauhoittavilta.

Lue myös: Painaako kiire? Kokeile helppoa kävelymeditaatiota

5. Opettele tuottamaan onnellisuushormoneja.

Dopamiini, oksitosiini, serotoniini ja endorfiinit ovat hormoneita, jotka vaikuttavat mielialaan positiivisella tavalla. Kehon omia onnellisuushormoneja voi oppia tuottamaan tekemällä asioita, jotka saavat kyseiset hormonit liikkeelle kehossa. Kannattaa kokeilla esimerkiksi uusia jännittäviä asioita, tanssia, hierontaa tai halailua sekä tulista ruokaa – johan hyvät hormonit hyrräävät.

6. Tee joka päivä jotain luovaa.

Pienien luovien asioiden tekeminen joka päivä kohottaa onnellisuutta arjessa. Luovia asioita voivat olla esimerkiksi maalaaminen, kirjoittaminen, kokkaaminen tai neulominen. Luovia juttuja puuhailevat ovat muita energisempiä ja innokkaampia, ja he ovat lisäksi useammin tyytyväisiä suorituksiinsa. Tällöin syntyy oiva kierre: kun fiilis on hyvä luovan puuhastelun jälkeen, sitä haluaa tehdä seuraavanakin päivänä.

7. Aseta rajat puhelimen selailulle.

Melkeinpä kaikkien sosiaalisten medioiden on tarkoitus koukuttaa niin, että selaamista jatkaa minuuteista tai tunneista toiseen, vaikka mitään tiettyä ei etsisikään. Puhelimen selailussa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta ajatusten jatkuva kääntyminen sosiaaliseen mediaan häiritsee helposti keskittymistä esimerkiksi töissä. Siksi puhelimen selailuun voi helposti asettaa rajat: jos päätät selata kännykkää 10 minuuttia, aseta puhelimeen herätys, ja kun aika päättyy, laske puhelin käsistäsi. Kun selaileminen on hyvin tiedostettua ja rajattua, on helpompi keskittyä muihin askareisiin ja ajatus säilyy kirkkaana.

8. Ole avulias.

Toisten auttaminen on aina hyvästä, ja se vaikuttaa positiivisella tavalla myös omaan mielialaamme. Toisten auttamisen on  tutkimuksissakin havaittu saavan aikaan iloisia fiiliksiä sekä niin sanottua lämmintä hehkua, joka tuntuu koko kehossa. Siksi auttavaisten ja anteliaiden ihmisten elämä on huomattavasti onnellisempaa kuin niiden, jotka keskittyvät vain omiin tarpeisiinsa.

Lue myös: Haluatko olla onnellisempi? Ryhdy kiltiksi – tässä helpot ohjeet!

9. Uskalla olla eri mieltä.

Rohkeus kannattaa aina ja se on myös palkitsevaa, koska muiden jatkuva peesaaminen on lähinnä tylsää ja turruttavaa. Jos uskaltaa kertoa oman perustellun mielipiteensä silloinkin, kun kaikki muut ovat eri mieltä, saa parannettua omaa itsevarmuutta. Kun luottaa itseensä, on matkalla kohti hyvää itsetuntoa ja onnellisuutta.

10. Opettele nauttimaan yksinolosta.

Ei ole lainkaan hölmö ajatus varata kalenteristaan aikaa sille, että olisi ihan vain itsekseen. Yksinolo tekee nimittäin hyvää: oma aika tehostaa luovuuden kukkimista, ja mielenterveydelle tekee ihmeitä, kun silloin tällöin oma olemassaolo ei ole riippuvainen muiden toiveista tai odotuksista.

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Kallis viini maistuu pääasiallisesti aina hyvältä, koska aivot reagoivat voimakkaasti tietoon viinin hinnasta.

Jos kaksi lasillista viiniä laittaisi vierekkäin, kumpi maistuisi sinusta paremmalta? Todennäköisesti se, jonka tiedät olevan kalliimpaa.

Time-sivusto kertoo, että hypoteesin on todistanut myös saksalaisen Bonnin yliopiston tutkimus, jonka mukaan kyse on tavallaan lumevaikutuksesta: jos viinin kerrotaan olevan halpaa tai kallista, mielipide maun miellyttävyydestä muuttuu myös.

Tutkimuksessa 30 ihmiselle annettiin useita viinimaistiaisia, ja jokaisen kohdalla viinin kerrottiin olevan joko kolmen, kuuden tai 18 euron arvoisesta pullosta. Todellisuudessa viini oli jokaisella kerralla tismalleen samaa, 12 euron arvoista juomaa.

Suurin osa arvosteli viinin paremman makuiseksi jos heille kerrottiin, että se on kallista.

Suurin osa testihenkilöistä arvioi viinin paremman makuiseksi, jos heille kerrottiin, että maistiainen on peräisin kalliista viinipullosta.

Lue myös: Mitä lempiviinisi kertoo sinusta?

Mutta mistä reaktio johtuu, ja miksi mielikuva viinin arvokkuudesta tekee siitä paremman makuista? Uudessa tutkimuksessa selvisi, että tietyistä aivojen alueista tulee muita aktiivisempia, kun ihminen saa tietoonsa viinin hinnan ennen maistamista.

Esimerkiksi se aivojen osa, joka yhdistelee uutta informaatiota aiempiin tietoihin ja muistoihin, reagoi siihen, kuinka paljon viinin kerrotaan maksavan. Tieto saattaa muuttua aivoissamme ajatukseksi siitä, että viinin täytyy hintansa mukaisesti olla hyvänmakuista, koska uskomme näin aiempien tietojemme ja muistojemme perusteella.

Hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä.

Myös aivojen aivojen palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmä aktivoitui testien aikana. Kun nämä aivojen osat käyvät kierroksilla normaalia enemmän samaan aikaan, hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä sekä tuntemaan enemmän mielihyvää sen juomisesta.

Kyse siis ei ole vain halusta uskoa siihen, että kallis viini on automaattisesti hyvää, vaan aivot todella luulevat saavansa hyvää viiniä.

Tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta.

Sillä, kannattaako viinejä maistella tietämättä niiden hintaa, on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta kaikkein paras tapa muodostaa aito mielipide viinistä – tai mistä tahansa juotavasta tai syötävästä – on maistaa sitä tietämättä hintaa. Silloin aivot eivät tee mielipidettä häiritseviä oletuksia.

Samaan aikaan tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta, koska mielihyvää tuottava osa aktivoituu. Aivot siis saavat lähes väistämättä aikaan reaktion siitä, että kallis viini maistuu paremmalta. Silloin saa melko varmasti vastinetta rahoilleen!

Sanni uudessa lookissaan Vain elämää -risteilyllä keskiviikkona. Hänet nähdään ohjelman All Stars -kaudella, joka alkaa tv:ssä syyskuussa. Kuva: Jonna Öhrnberg

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastunut muusikon uuteen tyyliin. Mutta muotipiireissä samantyyliset letit ovat aiheuttaneet joskus myös rankkaa kritiikkiä.

Sinisistä hiuksista on tullut muusikko Sannin,24, (oik. nimeltään Sanni Kurkisuo) tavaramerkki. Sannilla on nähty sinisen eri sävyjä jo vuosia, mutta nyt hän näyttää tykästyneen myös letteihin. Sanni nähtiin uudessa lookissaan keskiviikkona Vain elämää -risteilyllä. Hän julkaisi myös Instagramissa kuvan uudesta tyylistään.

 

Mut sen nimi ei oo.... MIKÄ? 🌚

Henkilön SANNI (@sannivirallinen) jakama julkaisu

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastellut Sannin lettejä kommenteissa, mutta joku on pitää niitä kyseenalaisina.

– Cultural appropriation.. NOT COOL! eräs seuraaja on kommentoinut.

Tällä kommentilla viitataan kulttuuriseen omimiseen (engl. cultural appropriation) eli siihen, että enemmistö ottaa käyttäänsä joitain vähemmistölle kuuluvia tapoja tai vähemmistön kulttuuriin kuuluvia elementtejä. Afrolettejä ja rastoja on perinteisesti nähty enemmän tummaihoisilla ihmisillä. Muotipiireissä kulttuurisesta omimisesta on keskustelu aiemminkin. Vuonna 2016 italialainen muotitalo Valentino stailasi valkoihoiset mallit cornrow-letteihin. Tuolloin jotkut kritisoivat sitä, että eurooppalainen muotitalo omi afrikkalaisen kampauksen.

Myös Marc Jacobsia syytettiin syksyllä kulttuurisesta omimisesta, kun malleilla oli New Yorkin muotiviikoilla villasta tehdyt, värjätyt rastat.

”Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä.”

Sanni kertoi vuonna 2015, että on yrittänyt päästä eroon siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Ennen sitä hän mietti vuosia, miltä hänen kuuluisi muiden mielestä näyttää. 

– Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Olin aina halunnut värikkäät hiukset, ja uutenavuotena päätin, etten enää pelkää, Sanni kertoi elokuussa 2015.

 

❤️

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

Sanni ei ole ainut letteihin tykästynyt suomalainen muusikko – myös räppäri Mikael Gabriel on ottanut letit hiuksiinsa.
 

Kiitos! @kokokesa Seuraavaks @blockfest 🔥#teamMG

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

 

Hilma

Muusikko Sannilla uusi tyyli: otti kiistellyt afroletit

Onhan se nyt herran jumala tyhmää sanoa että joku ei sais LETTEJÄ LAITTAA PÄÄHÄNSÄ. Menee samaan syssyyn tämä moska kuin tämä yli mennyt sukupuolettomuuskin nykyään. Kaippa kohta sanotaan et minkälainen hiustyyli jokaisella pitää olla eikä sitä saa muuttaa enää ollenkaan. Valkosilla jos ei saa olla lettejä niin mustilla ei sit varmaan saa olla suoria hiuksia?
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.