Meikämandoliina lähtee nyt kälppimään, morjes! Kuva: Shutterstock
Meikämandoliina lähtee nyt kälppimään, morjes! Kuva: Shutterstock

Ajattele, jos tilillä olisikin niin paljon rahaa, että tietäisit voivasi ottaa hatkat heti, kun huvittaa.

Säästää pitäisi, vaikka kiikarissa ei olisikaan kohdetta, johon rahat aikoo tulevaisuudessa tärvätä. Ei mikään ihme, että välitön nautinto houkuttelee useaa meistä rahojen hilloamisen sijaan.

Kirjoittaja Paulette Perhach esittelee The Billfold -sivustolla mukavan ajatuksen: Entä jos rahaa ei säästäisikään pahan päivän varalle, vaan sen päivän varalle, kun haluaa olla oman elämänsä rouva tai herra? Haistattaa pitkät puuduttavalle työlle, nihkeälle parisuhteelle tai vaikka kylmälle ja pimeälle kotikaupungilleen.

Säästöt kirjoittaja nimeää Fuck Off Fundiksi. Sen ideana on taata itsenäisyys tilanteessa kuin tilanteessa. Jokaisella olisi hyvä olla sellainen, koska mikäpä olisi elämässä vapauttavampaa kuin taloudellinen riippumattomuus.

– Haluat olla, ei, vaan olet sellainen nainen, joka voi käskeä kenen tahansa painua ****un, jos kehotus on ansaittu, Perhach kirjoittaa.

Eikä kenellekään tarvitse välttämättä haistatella. Monesti jo tieto, että voisi koska vain ottaa hatkat, auttaa jaksamaan vaikkapa vähän puuduttavassa työssä. Seksuaaliseen häirintään ja kaltoinkohteluun pitää tietenkin puuttua. Varallisuus mahdollistaa sen, ettei tilannetta tarvitse pelätä, vaikka syyllinen olisi oma esimies.

Miten tällainen varasto sitten kartutetaan? Perhach kannustaa ottamaan mallia opiskelijaelämästä eli kituuttamaan. Hän kehottaa myös ottamaan talouden omiin käsiin – raha-asioita ei kannata jättää esimerkiksi puolison hoidettavaksi.

Säästämisessä pääsee alkuun käytännön vinkkien avulla. Euroja saa helposti säästöön kiristämällä kukkaronnyörejä ruokamenoissa. Vinkkejä siihen löytyy täältä. Pienten purojen (esimerkiksi kauneusmenot ja heräteostokset) lisäksi kannattaa kiinnittää huomioita kokonaiskuvaan ja siirtää rahaa säästöön tai sijoituksiin säännöllisesti. Näin pääset alkuun.

Vierailija

Viimein hyvä syy säästää! Onko sinulla jo oma "fuck off" -rahasto?

Ei kai 4% prosentin tuottoa saa tilille ne täytyy sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin yms ja siinä ei loppupeleissä hyödy kuin pankki kun otetaan piilokustannukset ja riskit huomioon. Tämä juttu on vain pankkien masinoimaa kampanjaa kun ne niillä on tarve päästä käsiksi ihmisten tileillä oleviin rahoihin. Jos tuollainen oikeasti toimisi niin kyllä suomessa pitäisi olla melkoinen määrä raloudellisesti riippumattomia ihmisiä.
Lue kommentti

Kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa, Rintamäkeläiset sai murskavoiton. Nyt odotus palkitaan.

IS TV-LEHTI: Rintamäkeläisten ensimmäinen jakso nähtiin vuonna 1972. Silloin TV2 marssitti ruutuun kaksi pientilallisperhettä, Rintamäet ja Honkoset, joiden elämää seurattiin maaseudun murrosaikana.

Kansa ihastui arkirealistiseen sarjaan, ja vuonna 1975 sitä seurasi 900 000 katsojaa. Sarjan perään on haikailtu myöhemminkin. Rintamäkeläiset sai murskavoiton, kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa. Silloin sarjasta nähtiin joulujakso vuodelta 1973.

Sotajuttuja ja pikku riitoja

Rintamäkeläiset loi Reino Lahtinen, joka oli aiemmin käsikirjoittanut toista suosittua tv-sarjaa eli Heikkiä ja Kaijaa. Rintamäkeläisten pääosiin valittiin Heikistä ja Kaijasta tutut näyttelijät Veijo Pasanen, Sirkka Lehto, Eila Roine ja Antti Haljala.

Sarjan henkilöt istuvat tyypillisesti kahvipöydässä ja keskustelevat milloin mistäkin. Keskusteluista syntyy usein riidanpoikanen.

Antti Rintamäki ja Veikko Honkonen ovat sotaveteraaneja, joten usein esillä on toinen maailmansota. Antin ja Veikon sotajutut perustuvat pitkälti käsikirjoittaja Reino Lahtisen omiin sotakokemuksiin.

Välillä puhutaan tietysti ihmissuhteista ja lipsahdetaan reilusti juoruilun puolelle. Tässä kunnostautuu erityisesti Helmi Honkonen. Helmiä näytellyt Eila Roine kertoi muutama vuosi sitten Studio55:lle nauttineensa roolistaan.

– Sain olla niin peruskateellinen, suomalainen ämmä kuin ikinä vaan. Ja minullahan oli paljon esikuvia, ja useat esikuvista sanoivat, ettei tuollaista ihmistä voi ollakaan. En maininnut, että esikuvani puhuu juuri, Roine sanoi nauraen.

Särmikkään sanailun lisäksi kansaan vetosi sarjan ajankuva. 1970-luvulla elettiin rakennemuutosta, jolloin perinteinen elinkeino maanviljely oli vaakalaudalla. Honkoset myyvätkin tilansa ja muuttavat rivitaloon kirkolle.

Politiikkaa ruudun täydeltä

Lisäksi vuosikymmenen puoluepolitisoitunut ajan henki näkyy vahvasti Rintamäkeläisissä. Antti on vennamolainen, Veikko demari ja sivuhenkilöissä on kommunisteja, kokoomuslaisia sekä kepulaisia. Poliittiset näkökannat leimahtavat yhteisiä asioita hoidettaessa, kuten meijerikysymysten äärellä.

Yhteiskunnallisista näkökulmista huolimatta sarjasta ei puutu komediallisia elementtejä. Ne nivotaan arkisiin asioihin: kun Honkoset ovat lähdössä juhliin, Veikon haisevista sukista ja likaisesta aluspaidasta saadaan aikaan kunnon suukopu.

Rintamäkeläiset, 10.8. alkaen Yle Areena

 

 

 

Vierailija

Tänään tv:ssä: Muistatko vielä Rintamäen Antin? Suomalaisten suosikkisarja palaa ruutuun

Kiva kun pakkoverorahojani suunnataan oikein ja saan katsella mustavalkoista nostalgiaa loppumattomana virtana, sellaista jonka olisi voinut sinne areenaan tunkea ihan ilman kyselyjäkin. Olisihan se vallan kauheaa jos joutuisi katsomaan vaikka jotain hittisarjoja kuten vaikka Game of thronesia jne ja pysyisi ehkä aavistuksen ajan hermolla... Noh, tärkeintähän on kuitenkin, että ne lukuisat pikkuiset herrat/rouvat saavat elää mukavaa yltäkylläistä elämäänsä ylellä onnellisena elämänsä loppuun...
Lue kommentti

Näyttelijä Eija Vilpas on huomannut, että nauraminen on terapeuttista.

Näyttelijä Eija Vilpas täytti vastikään 60 vuotta. Tämän olen oppinut -haastattelussaan hän kokee, että vielä on paljon tehtävää.

–Haluaisin opetella suunnistamaan. Viihdyn metsässä, mutta en uskalla mennä vieraaseen metsään edes kompassin ja kartan kanssa, koska minulla on niin onneton suuntavaisto. Ruotsin-laivallakin hytin löytäminen on aivan mahdotonta, kansansuosikki nauraa.

Ikääntyessään Eija kokee palanneensa nuoruuteensa: hän asuu taas yksin, ja perhearjen pyörittäminen on ohi. Kolme lasta ovat jo aikuisia. Seurana asuu kaksi koiraa ja kissa.

–Ystävien kanssa nauraminen on minulle tärkeää. Pitää jutella vakaviakin, mutta nauraminen on hirveän terapeuttista. Ajattelen, että kerran päivässä pitäisi nauraa oikein kunnolla, Eija sanoo.

–Ihmissuhteeni ovat aika pysyviä. Entisen miehenikin, Ville Virtasen, kanssa olemme hyviä kavereita. Ihmissuhteet voivat säilyä, vaikka elämäntilanteet muuttuvat.

Mitä Eija kertoo uskostaan? Entä 30 vuoden urastaan ”samalla raksalla”? Miten äitiys muuttuu ikääntyessä? Lue Eijan haastattelu Me Naisten uusimmasta numerosta 32/2017. Tuoreen digilehden voit lukea täällä.