”Ei se ihan kauhean kaukana ollut, etten alkanut vihata joogaa”, Clare Gates-Sjöblom nauraa nyt. Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Clare Gates-Sjöblom jätti hienon uran vaatebisneksessä ja teki rakkaasta harrastuksestaan ammatin. Muutamaa vuotta myöhemmin hän kuoppasi joogayrityksensä. – Mutta oli se todellinen yrittäjyyden korkeakoulu, hän sanoo.

Seitsemän vuotta sitten Clare Gates-Sjöblom, nyt 39, oli menestynyt konseptivalmentaja vaatebisneksessä. Hän oli työmatkoilla maanantaista torstaihin joka viikko ja teki juuri sitä unelmatyötä, mihin Englannissa opiskeltu brändäyksen Bachelor of Arts -tutkinto oli tarkoitettukin.

Työ oli kiinnostavaa, mutta sitä oli liian paljon. Clare alkoi kärsiä rytmihäiriöistä ja univaikeuksista, vanhasta kunnon stressistä, eikä oireisiin auttanut edes jooga, jota hän oli harrastanut jo vuosia.

– Jooga valikoitui lajiksi, kun etsin apua selkäongelmiin, ja se oli ainoa laji, jota pystyi helposti tekemään työmatkoilla hotellihuoneessa, Clare muistelee.

Harrastus oli sen verran tärkeä Clarelle, että hän oli palkkatyön ohella vetänyt sivutoimisesti joogatunteja.

– Kevytyrittäjyys oli siinä mielessä tuttua. Äitinikin on koko elämäni ajan tehnyt käännöstöitä sivutoimisena yrittäjänä.

”En ole ihan varma, nukuinko vuosien 2009 ja 2015 välissä.”

Kun burn out alkoi todella uhata, Clare päätti jättää päivätyönsä ja tehdä rakkaasta harrastuksestaan itselleen vähemmän kuormittavan työn. Sille näytti olevan markkinoitakin.

– Jyväskylässä ei siihen aikaan juurikaan ollut joogastudioita.

Mutta pienesti hän ei aikonut aloittaa. Clare perusti heti osakeyhtiön, jonka ainoa omistaja ja toimitusjohtaja hän oli, ja ryhtyi remontoimaan vanhaa pyöräliikettä hot jooga -studioksi. Remontin edetessä rakennusvirastosta tuli monenlaisia lisävaatimuksia muun muassa ilmastoinnista, ja lopulta Clare tuli laittaneeksi Urban Prana -joogastudioonsa omakotitalon verran rahaa, lainaa ja säästöjä.

– En ole ihan varma, nukuinko vuosien 2009 ja 2015 välissä, hän sanoo, nyt jo nauraen.

Kova pudotus

Aurinko paistaa kuumasti Le Qulkuri -ravintolan hipsterityylisiin, lavoista kasattuihin terassipöytiin Jyväskylän Lutakossa. Samassa entisen vaneritehtaan rakennuksessa Clare on juuri aloittamassa uutta uraansa luovien työntekijöiden yhteistilassa.

Enää hän ei ole oman osakeyhtiönsä toimitusjohtaja vaan osuuskunta Lilithin jäsen.

– Mutta oli se todellinen yrittäjyyden korkeakoulu, hän sanoo joogastudiostaan.

Claren studiossa tunteja vetivät hänen lisäkseen freelancer-ohjaajat, joiden toimeentulosta Clare oli enemmän huolissaan kuin omastaan. Vastuun hän kantoi yksin.

– Meillä yrittäjillä on aika yleinen tapa toimia täysin yksin. Vedetään ovi kiinni, että nämä ovat minun omia juttujani. Näin tehdään varsinkin, kun uuvutaan.

”Koko ajan piti keksiä bisnes uudelleen ja vastata kaikesta yksin.”

Pärjätäkseen taloudellisesti Clare teki entiselle työnantajalleen freelancer-keikkaa – ja piti joogatunteja muilla saleilla.

– Oli se kova pudotus, kun oli aiemmin saanut asiantuntijapalkkaa ja sitten melkein nolla euroa kuussa. Mutta yllättävän hyvin elimme miehen palkalla, kun oli pakko.

Jyväskylään perustettiin lisää joogastudioita, ja kilpailutilanne muuttui.

– Koko ajan piti keksiä bisnes uudelleen ja vastata kaikesta yksin.

Ideoita Clarelta ei puuttunut. Kun joogasali muutti uuteen osoitteeseen, sen alivuokralaisiksi tulivat kosmetologi, personal trainer, hieroja ja smoothiebaari.

Mutta pian ennen niin rakas harrastus oli raskas möykky rinnassa.

– Kiire ja taloudelliset paineet olivat niin kovat, etten uskonut selviäväni. Äiti onneksi oli vahva ja sanoi, että tästä mennään eteenpäin.

 

Clare Gates-Sjöblom oli toukokuussa kolme viikkoa valmentamassa joogaohjaajia Skotlannissa. Se poiki hänelle vuodeksi eteenpäin töitä. ”Ensi vuonna olen taloudellisesti samassa tilanteessa kuin asiantuntijan palkkatöissä.”

 

Arvokasta oppia jakoon

Lopulta Clare päätti, että tarvitsee yrittämisestä tauon. Viime vuonna hän alkoi ajaa osakeyhtiönsä toimintaa alas.

– En halunnut tehdä konkurssia, vaan maksoin, tai siis itkin ja maksoin, joka ikisen pennin veloista pois.

Jälkikäteen Claren äiti kertoi ajatelleensa, että ihme että tästä selvittiin.

Tänä kesänä Clare on lomaillut koko heinäkuun. Intoa ja energiaa on varastoitu uusiin työkuvioihin. Nyt Clare kouluttaa joogaohjaajia osuuskunnan työntekijänä. Hänelle on kysyntää Skotlantia, Espanjaa ja Uutta-Seelantia myöten, sillä Clare kouluttaa ohjaajia tiimimenetelmällä, jossa opettaja ei luennoi vaan keskustelee opiskelijoiden kanssa.

”Meillä ajatellaan, että kun teet kaiken itse etkä kerro muille mitään, niin saat yrittäjäprenikan rintaan.”

Osuuskunta Lilithin perustajiin Kikke Heikkiseen ja A.W. Yrjänään Clare tutustui Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian yrittäjyyskurssilla. Osuuskunnan yhteisöllinen toiminta alkoi tuntua Claresta itselle sopivalta.

– Jos jotakin olen oppinut, niin sen, etten enää lähtisi yksin perustamaan joogastudioita.

Clare haaveilee, että hän voisi toimia osuuskunnan jäsenten valmentajana, jonka kanssa voi keskustella omasta työstään ja joka jakaa tietoaan ja osaamistaan muille.

Hän kaipaa muutenkin pienyrittäjyyteen enemmän yhteisöllisyyttä ja jakamista.

– Yrittäjän pitäisi keskittyä 80-prosenttisesti tekemään sitä, missä on hyvä, eikä esimerkiksi murehtimaan somepäivityksistä, jos ne eivät ole omaa osaamista. Tällaisia asioita voisi hoitaa yhdessä verkostona. Meillä ajatellaan, että kun teet kaiken itse etkä kerro muille mitään, niin saat yrittäjäprenikan rintaan.

Osakeyhtiövuosiaan hän ei kadu, tietenkään.

– Sain erittäin arvokasta tietoa. Nyt haluan jakaa sitä eteenpäin, että joku pystyy välttämään ne kuopat, missä itse kävin tosi syvällä.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Claren vinkit itsensätyöllistäjälle

Olisi hyvä tehdä itsensä kanssa jonkinlainen oppimisen ja työnteon sopimus: miettiä, mitä osaamista on ja mitä tarvitaan lisää.

Mieti myös, missä näet itsesi seuraavan kolmen vuoden kuluttua. Minkälainen työskentely-ympäristö omalle luonteelle sopii: työyhteisö vai yksinyritys?

Mitä sinun pitää tehdä, että pääset kolmen vuoden tavoitteeseesi? Kirkasta itsellesi suunnitelma, visualisoi askeleet menestykseen. Pidä suunnitelma tallessa ja korjaa kurssia, jos tarve vaatii.

Ruotsin prinssi Carl Philip ja hänen Sofia-vaimonsa odottavat toista lasta.

Lähimmästä kuninkaanlinnasta kuuluu taas iloisia uutisia. Ruotsin hovi on ilmoittanut, että prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia odottavat toista lasta, sisarusta pikku prinssi Alexanderille. Prinssi Alexander syntyi huhtikuussa 2016.

”Olemme iloisia voidessamme ilmoittaa, että odotamme lasta, sisarusta prinssi Alexanderille. Odotamme innolla, että saamme toivottaa tervetulleeksi perheeseemme uuden pikku jäsenen,” Carl Philip ja Sofia kertovat Expressenin mukaan lehdistötiedotteessa.

Ruotsin hovin Instagram-tilillä kerrotaan, että tulevan pikku prinssin tai prinsessan laskettu aika on syyskuussa 2017.

 

Prins Carl Philip och Prinsessan Sofia väntar barn./ Prince Carl Philip and Princess Sofia are expecting a child. "Vi är glada att kunna meddela att vi väntar barn, ett syskon till Prins Alexander. Vi ser fram emot att välkomna en ny liten medlem till vår familj", säger Prins Carl Philip och Prinsessan Sofia. Prinsessan Sofia mår bra och födseln beräknas till september 2017. Under våren och sommaren 2017 förväntas inga större förändringar i Prinsparets program. "We are happy to announce that we are expecting a child, a sibling to Prince Alexander. We are looking forward to welcoming a new little member to our family," says Prince Carl Philip and Princess Sofia. The birth is expected to take place in September 2017. No changes in the schedule of The Prince Couple's public engagements are planned during the spring and summer of 2017. Foto: kungahuset.se. #prinsparet #kungahuset

Henkilön Kungahuset (@kungahuset) jakama julkaisu

 

 

Brangelinan päädyttyä eri teille Brad Pittin huhutaan viettäneen 15-tuntisia päiviä kuvanveiston ja nyyhkymusiikin parissa.

Merkittävä osa kaikesta maailmassa koskaan luodusta taiteesta lienee sydänsurujen tulosta. Uusin teos sydänverellä maalatun taiteen sarjaan ilmestynee näyttelijä Brad Pittiltä – jos huhuihin on uskominen. 

Brad Pitt ja Angelina Jolie hakivat eroa syyskuussa 2016. Hollywoodin unelmaparin lähtö eri teille oli kansainvälisesti suuri uutinen, joka kolautti monen uskoa rakkauteen.

Siinä missä Angelina on eron jälkeen muun muassa matkustellut maailmalla parin lasten kanssa, Bradin väitetään antautuneen taideharrastukselle. Daily Mailin mukaan Brad on viettänyt paljon aikaa brittitaiteilija Thomas Houseagon studiolla Los Angelesissa, jossa on työn alla veistos.

”Taide on hänelle keino keskittyä yhteen asiaan ja saada ajatukset irti kaikesta muusta.”

Lehden lähteen mukaan Thomas assistentteineen on päiväsaikaan Bradin seurana, mutta pimeyden laskeuduttua Losin kattojen ylle Brad jää studiolle ylhäiseen – ja ilmeisesti luovaan – yksinäisyyteensä.

– Hän viettää koko yön työstäen taidettaan ja kuunnellen tunteellisia biisejä, nimetön lähde kertoo Daily Mailille.

Pariisissa vuonna 2014 esillä ollut ”Giant Figure (Cyclops)” on yksi esimerkki Thomas Houseagon taiteesta.
Pariisissa vuonna 2014 esillä ollut ”Giant Figure (Cyclops)” on yksi esimerkki Thomas Houseagon taiteesta.

Soittolistakin selvillä

Lehdessä on jopa eritelty, mitä kappaleita Bradin nyyhkysoittolistalta löytyy. On hyvä kysymys, miten nimetön lähde on päässyt soittolistaan käsiksi, mutta jos häntä on uskominen, Brad tekee taidettaan Bon Iverin ja Waylon Jenningsin tahtiin. Jälkimmäiseltä on kuulemma kuuntelussa erobiisiksi tituleerattu Just To Satisfy You.

– Taide on hänelle keino keskittyä yhteen asiaan ja saada ajatukset irti kaikesta muusta. Hän tekee mieluummin sitä ja käyttäytyy rakentavasti kuin bilettää, lähde kertoo Bradista. 

”Tee särkyneestä sydämestäsi taidetta.”

Daily Mailin tietojen luotettavuudesta emme mene takuuseen, mutta vaikea olla eri mieltä taiteen parantavasta voimasta – ja toisaalta erotuskan voimasta taiteen moottorina. Sydänsuruihin taiteen lähtökohtana on luottanut muun muassa edesmennyt näyttelijä Carrie Fisher.

– Tee särkyneestä sydämestäsi taidetta, kuului hänen mottonsa.

 

– Olen hyvilläni siitä, että lapseni eivät ole joutuneet kohtaamaan minuun liittyvää julkisuutta, 1990-luvulla julkisuuteen noussut Anu Hälvä toteaa Avussa. 

Anu Hälvä, 52 vuotta, on nykyään kiinteistönvälittäjä, ohjaaja ja laulaja. Moni muistaa hänet kuitenkin parhaiten 1990-luvulla tehdyistä näyttelijäntöistä Metsolat- ja Blondi tuli taloon -sarjoissa. Hälvä esitti sarjoissa sairaanhoitajaa ja blondia ja painui suomalaisten mieliin roolien kautta.

– Jossain vaiheessa en enää tunnistanut otsikoista itseäni, Hälvä muistelee nyt Avussa

– Muistan senkin jutun, jossa kirjoitettiin, että olen Suomen toiseksi tyhmin ihminen.

Hälvä miettii nyt, että julkisuudelle olisi pitänyt heti vetää tiukat rajat.

– Olin naiivi ja lähdin mukaan moniin juttuihin.

Barbi ja diiva?

Anu Hälvän julkisuuskuvan voi hyvin palauttaa mieleen lukemalla Me Naisten jutun Hälvästä vuodelta 1996. Jutussa Hälvä kertoo, ettei ole diiva, barbi, miesten viekoittelija tai burn outissa, vaikka niin juorutaan.

Näin Hälvä pohdiskeli julkisuutta 21 vuotta sitten:

– Nyt on taottava, kun rauta on kuuma. Mutta olen myös varautunut aikaan, jolloin suosio on ohitse, eikä se pelota minua ollenkaan. Pahempaa ei voi tapahtua kuin minkä olen jo kokenut.

Pois julkisuuden valokeilasta

Me Naisten jutussa Hälvä haaveilee miehestä ja perheestä. Sittemmin Hälvä vetäytyikin julkisuudesta ja keskittyi perhe-elämään. Nyt hänellä on 20- ja 16-vuotiaat lapset.

– Olen hyvilläni siitä, että lapseni eivät ole joutuneet kohtaamaan minuun liittyvää julkisuutta, hän sanoo  Avussa.

Tätä nykyä Hälvä tekee laulukeikkaa, työskentelee teatteriohjaajana ja kiinteistönvälittäjänä, joka on Hälvän uusin ammatti. Viime vuonna Hälvä kommentoi, ettei halua hyödyntää tunnettuja kasvojaan kiinteistönvälitystyössä.

– On aivan se ja sama, mitä olen tehnyt aiemmin. En halua olla mikään julkkiskiinteistönvälittäjä, enkä halua hyötyä jostain tuhat  vuotta vanhasta näyttelijäntyöstä.

 

Kanadalaisdokumentti arvostelee kaupallista mediaa, joka dokkarin mukaan nielee kyselemättä päättäjien puolitotuudet.

IS TV-LEHTI: Viime aikoina ei uutisia seuratessa ole voinut välttyä ajatukselta, että olemme pudonneet johonkin mielipuoliseen rinnakkaistodellisuuteen. Maailman mahtavin presidentti voi suoltaa ”vaihtoehtoisia faktoja” ilmiselvistä asioista ja ajatella pääsevänsä kuin koira veräjästä. Osin pääseekin.

Ilmiö on tietysti paljon, paljon vanhempi kuin Donald Trump. Tästä muistuttaa viime vuonna valmistunut kanadalaisdokumentti Totuus pelissä (All Governments Lie). Sen aiheena eivät varsinaisesti ole valehtelevat päättäjät, vaan kaupallinen media, joka dokumentin mukaan kritiikittömästi nielee näiden tarjoamat puolitotuudet.

Kaupallinen media toimii markkinalogiikalla. Leipäjonot eivät myy, dokumentti väittää, ja siksi niistä ei kannata kirjoittaa. Media on myös aina jossain määrin riippuvainen rahoittajistaan. Siksi riippumaton tiedonvälitys – esimerkiksi säätiöiden ja joukkorahoituksen voimin toimiva – on demokratialle elintärkeä.

Näitä journalismin ritareita marssitetaankin ohjelmassa esiin liuta – joskin monien uskottavuutta koettelee marina, kuinka valtamedia joko ei ole ostanut heidän aiheitaan tai on antanut heille potkut. Riittääkö se syyksi teilata koko kaupallinen media päättäjien sylikoiraksi?

Uutisia vai julkkishäitä – vai molempia?

Totuus pelissä -dokkari heittää perustelematta ilmaan kestämättömiä väitteitä, kuten sen, että kaupallisten mediatalojen uutisointi olisi useammin propagandaa kuin journalismia – ja että jos joku tämän kiistää, se vain osoittaisi, kuinka syvällä propagandakoneessa tämä itse on.

Ohjelma myös asettaa tarpeettomasti vastakkain ns. oikeat uutiset ja vaikkapa Kim Kardashianin häät – ikään kuin sirkushuvit automaattisesti estäisivät kansaa näkemästä, mikä yhteiskunnassa on todella pielessä.

Rakenteeltaan dokumentti on hiukan poukkoileva ja sirpaleinen. Monet kiinnostavat juonteet hukkuvat tietoähkyyn. Punaisena lankana toimii amerikkalainen tutkiva journalisti I. F. Stone (1907–1989), joka nostetaan riippumattomien toimittajien esikuvaksi. Stone toimitti 1950–1960-luvulla omaa uutiskirjettä, joka paljasti päättäjien kupruja.

Totuus pelissä on koostettu siinä vaiheessa, kun Donald Trumpin kampanja oli vasta pääsemässä vauhtiin, joten Trumpin osuus dokumentissa jää pieneksi. Hänen valintansa presidentiksi ja etenkin virkakauden vauhdikas alku ansaitsisivat jo oman jatko-osan.

Dok: Totuus pelissä, Fem to klo 22.00