”Ei se ihan kauhean kaukana ollut, etten alkanut vihata joogaa”, Clare Gates-Sjöblom nauraa nyt. Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen
”Ei se ihan kauhean kaukana ollut, etten alkanut vihata joogaa”, Clare Gates-Sjöblom nauraa nyt. Kuvat: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Clare Gates-Sjöblom jätti hienon uran vaatebisneksessä ja teki rakkaasta harrastuksestaan ammatin. Muutamaa vuotta myöhemmin hän kuoppasi joogayrityksensä. – Mutta oli se todellinen yrittäjyyden korkeakoulu, hän sanoo.

Seitsemän vuotta sitten Clare Gates-Sjöblom, nyt 39, oli menestynyt konseptivalmentaja vaatebisneksessä. Hän oli työmatkoilla maanantaista torstaihin joka viikko ja teki juuri sitä unelmatyötä, mihin Englannissa opiskeltu brändäyksen Bachelor of Arts -tutkinto oli tarkoitettukin.

Työ oli kiinnostavaa, mutta sitä oli liian paljon. Clare alkoi kärsiä rytmihäiriöistä ja univaikeuksista, vanhasta kunnon stressistä, eikä oireisiin auttanut edes jooga, jota hän oli harrastanut jo vuosia.

– Jooga valikoitui lajiksi, kun etsin apua selkäongelmiin, ja se oli ainoa laji, jota pystyi helposti tekemään työmatkoilla hotellihuoneessa, Clare muistelee.

Harrastus oli sen verran tärkeä Clarelle, että hän oli palkkatyön ohella vetänyt sivutoimisesti joogatunteja.

– Kevytyrittäjyys oli siinä mielessä tuttua. Äitinikin on koko elämäni ajan tehnyt käännöstöitä sivutoimisena yrittäjänä.

”En ole ihan varma, nukuinko vuosien 2009 ja 2015 välissä.”

Kun burn out alkoi todella uhata, Clare päätti jättää päivätyönsä ja tehdä rakkaasta harrastuksestaan itselleen vähemmän kuormittavan työn. Sille näytti olevan markkinoitakin.

– Jyväskylässä ei siihen aikaan juurikaan ollut joogastudioita.

Mutta pienesti hän ei aikonut aloittaa. Clare perusti heti osakeyhtiön, jonka ainoa omistaja ja toimitusjohtaja hän oli, ja ryhtyi remontoimaan vanhaa pyöräliikettä hot jooga -studioksi. Remontin edetessä rakennusvirastosta tuli monenlaisia lisävaatimuksia muun muassa ilmastoinnista, ja lopulta Clare tuli laittaneeksi Urban Prana -joogastudioonsa omakotitalon verran rahaa, lainaa ja säästöjä.

– En ole ihan varma, nukuinko vuosien 2009 ja 2015 välissä, hän sanoo, nyt jo nauraen.

Kova pudotus

Aurinko paistaa kuumasti Le Qulkuri -ravintolan hipsterityylisiin, lavoista kasattuihin terassipöytiin Jyväskylän Lutakossa. Samassa entisen vaneritehtaan rakennuksessa Clare on juuri aloittamassa uutta uraansa luovien työntekijöiden yhteistilassa.

Enää hän ei ole oman osakeyhtiönsä toimitusjohtaja vaan osuuskunta Lilithin jäsen.

– Mutta oli se todellinen yrittäjyyden korkeakoulu, hän sanoo joogastudiostaan.

Claren studiossa tunteja vetivät hänen lisäkseen freelancer-ohjaajat, joiden toimeentulosta Clare oli enemmän huolissaan kuin omastaan. Vastuun hän kantoi yksin.

– Meillä yrittäjillä on aika yleinen tapa toimia täysin yksin. Vedetään ovi kiinni, että nämä ovat minun omia juttujani. Näin tehdään varsinkin, kun uuvutaan.

”Koko ajan piti keksiä bisnes uudelleen ja vastata kaikesta yksin.”

Pärjätäkseen taloudellisesti Clare teki entiselle työnantajalleen freelancer-keikkaa – ja piti joogatunteja muilla saleilla.

– Oli se kova pudotus, kun oli aiemmin saanut asiantuntijapalkkaa ja sitten melkein nolla euroa kuussa. Mutta yllättävän hyvin elimme miehen palkalla, kun oli pakko.

Jyväskylään perustettiin lisää joogastudioita, ja kilpailutilanne muuttui.

– Koko ajan piti keksiä bisnes uudelleen ja vastata kaikesta yksin.

Ideoita Clarelta ei puuttunut. Kun joogasali muutti uuteen osoitteeseen, sen alivuokralaisiksi tulivat kosmetologi, personal trainer, hieroja ja smoothiebaari.

Mutta pian ennen niin rakas harrastus oli raskas möykky rinnassa.

– Kiire ja taloudelliset paineet olivat niin kovat, etten uskonut selviäväni. Äiti onneksi oli vahva ja sanoi, että tästä mennään eteenpäin.

 


Clare Gates-Sjöblom oli toukokuussa kolme viikkoa valmentamassa joogaohjaajia Skotlannissa. Se poiki hänelle vuodeksi eteenpäin töitä. ”Ensi vuonna olen taloudellisesti samassa tilanteessa kuin asiantuntijan palkkatöissä.”

 

Arvokasta oppia jakoon

Lopulta Clare päätti, että tarvitsee yrittämisestä tauon. Viime vuonna hän alkoi ajaa osakeyhtiönsä toimintaa alas.

– En halunnut tehdä konkurssia, vaan maksoin, tai siis itkin ja maksoin, joka ikisen pennin veloista pois.

Jälkikäteen Claren äiti kertoi ajatelleensa, että ihme että tästä selvittiin.

Tänä kesänä Clare on lomaillut koko heinäkuun. Intoa ja energiaa on varastoitu uusiin työkuvioihin. Nyt Clare kouluttaa joogaohjaajia osuuskunnan työntekijänä. Hänelle on kysyntää Skotlantia, Espanjaa ja Uutta-Seelantia myöten, sillä Clare kouluttaa ohjaajia tiimimenetelmällä, jossa opettaja ei luennoi vaan keskustelee opiskelijoiden kanssa.

”Meillä ajatellaan, että kun teet kaiken itse etkä kerro muille mitään, niin saat yrittäjäprenikan rintaan.”

Osuuskunta Lilithin perustajiin Kikke Heikkiseen ja A.W. Yrjänään Clare tutustui Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian yrittäjyyskurssilla. Osuuskunnan yhteisöllinen toiminta alkoi tuntua Claresta itselle sopivalta.

– Jos jotakin olen oppinut, niin sen, etten enää lähtisi yksin perustamaan joogastudioita.

Clare haaveilee, että hän voisi toimia osuuskunnan jäsenten valmentajana, jonka kanssa voi keskustella omasta työstään ja joka jakaa tietoaan ja osaamistaan muille.

Hän kaipaa muutenkin pienyrittäjyyteen enemmän yhteisöllisyyttä ja jakamista.

– Yrittäjän pitäisi keskittyä 80-prosenttisesti tekemään sitä, missä on hyvä, eikä esimerkiksi murehtimaan somepäivityksistä, jos ne eivät ole omaa osaamista. Tällaisia asioita voisi hoitaa yhdessä verkostona. Meillä ajatellaan, että kun teet kaiken itse etkä kerro muille mitään, niin saat yrittäjäprenikan rintaan.

Osakeyhtiövuosiaan hän ei kadu, tietenkään.

– Sain erittäin arvokasta tietoa. Nyt haluan jakaa sitä eteenpäin, että joku pystyy välttämään ne kuopat, missä itse kävin tosi syvällä.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Claren vinkit itsensätyöllistäjälle

Olisi hyvä tehdä itsensä kanssa jonkinlainen oppimisen ja työnteon sopimus: miettiä, mitä osaamista on ja mitä tarvitaan lisää.

Mieti myös, missä näet itsesi seuraavan kolmen vuoden kuluttua. Minkälainen työskentely-ympäristö omalle luonteelle sopii: työyhteisö vai yksinyritys?

Mitä sinun pitää tehdä, että pääset kolmen vuoden tavoitteeseesi? Kirkasta itsellesi suunnitelma, visualisoi askeleet menestykseen. Pidä suunnitelma tallessa ja korjaa kurssia, jos tarve vaatii.

Lääkkeiden lopettamisen lisäksi entinen Idols-tähti on muuttanut elämäntapojaan. – Painopiste on paleodieetissä, mutta en noudata sitä liian tiukasti, hän kertoo Ilta-Sanomille.

Muusikko Jani Wickholm, 39, kertoo Ilta-Sanomille laihtuneensa 30 kiloa viime vuoden lopusta. Painon putoamiseen on muusikon mukaan vaikuttanut lääkkeiden lopettaminen sekä elämäntapojen muutos. Janilla on kilpirauhasen vajaatoiminta, ja hän on aikaisemmin kertonut painon nousseen osittain lääkkeiden takia.

”En enää tiennyt, mitä voisin tehdä.”

– Lopetin kaikkien lääkkeiden ottamisen, ja nyt vointi on parempi kuin lääkkeiden aikana.

– Lopetin tyroksiinihormonin ja verenpainelääkkeiden ottamisen kuin seinään. Lopetin kaikki lääkkeet, koska en enää tiennyt, mitä voisin tehdä. Keinot alkoivat olla vähissä, Jani kertoo IS:lle.

Jani keikalla syyskuussa 2017.

Jani kuvailee lehdelle olevansa nyt ”ihan eri mies” kuin vuosi sitten. Lääkkeiden lopettamisen lisäksi vointiin on vaikuttanut uni, ruokavalio ja alkoholin vähentäminen. Jani yrittää nukkua vähintään 7–8 tuntia vuorokaudessa riippumatta siitä, onko hänellä keikkoja.

Lisäksi hän noudattaa paleoruokavaliota. Paleodieetissä suositaankin samoja ruoka-aineita, joita metsästäjä-keräilijä-kulttuurissa eläneet esi-isämme ovat oletettavasti syöneet eli lihaa (mieluiten luomulihaa), kalaa, mereneläviä, munia, vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä.

– Painopiste on paleodieetissä, mutta en noudata sitä liian tiukasti, Jani sanoo IS:lle.

Jani tuli alun perin tunnetuksi vuoden 2004 Idols-kilpailusta. Hän tuli toiseksi Hanna Pakarisen jälkeen.

Myös asiantuntijoiden ja vanhempien mielestä lastentarhanopettajien pitäisi saada parempaa palkkaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vielä julkaisemattoman selvityksen mukaan yli 40 prosenttia lastentarhanopettajana työskentelevistä harkitsee alan vaihtoa. Selvityksestä uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

HS:n mukaan lastentarhanopettajien yleisin syy alanvaihdon pohtimiseen on liian pieni palkka. Monet pitävät työtä lisäksi kuormittavana ja aliarvostettuna.

– Välillä sitä miettii, arvostetaanko sittenkään, kun tuli kiky [kilpailu­kykysopimus] ja loma­rahat meni – että pienipalkkaiset ja naisvaltaiset alat ottavat iskut vastaan, HS:n haastattelema lastentarhanopettaja Essi Isoaho kertoo.

Suomi keskiarvojen alapuolella

Tuoreen OECD-raportin mukaan lastentarhanopettajana työskentelevien mielipide turhan pienestä palkasta on täysin perusteltu.

Viime viikolla julkaistun raportin mukaan varhaiskasvatuksen opettajien ansioissa on jopa 40 prosentin ero verrattuna suomalaisten lukion ja peruskoulun opettajiin. Muiden opettajien palkat ovat OECD-maiden keskitason yläpuolella. Lastentarhanopettajien palkat jäävät keskitason alapuolelle.

Suomessa lastentarhanopettajien keskiansio on hieman yli 2 600 euroa. Vähimmäispalkka alalla on 2 305 euroa. Asiantuntijoiden mukaan se on liian vähän.

– Lastentarhanopettajien palkkaus pitää saada vastaamaan työn vaativuutta ja lisääntyneitä vastuita, joita on tullut muun muassa uuden opetussuunnitelman myötä, Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen kertoi viime viikolla HS:lle.

Vauva.fi:n kevään aikana tekemän kyselyn mukaan myös lapsiaan päiväkoteihin vievät vanhemmat ovat samaa mieltä. Kyselyyn vastanneista puolet ajattelee, että lastentarhanopettajan vähimmäispalkan pitäisi olla 3000 euroa. Monien mielestä se saisi olla enemmänkin.

Hei lastentarhanopettajana työskentelevä! Oletko harkinnut alanvaihtoa? Mitä mieltä olet alasi palkoista? Vastaa kyselyymme – autat samalla jutunteossa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Hämppis

HS: 40 prosenttia lastentarhanopettajista harkitsee vaihtavansa alaa – yleisin syy liian pieni palkka

Lastentarhaopettaja? 3000€? Entäs Kiinteistönhoitaja, vielä alempiarvoisempi duuni, vielä pienempi palkka ja vastuuna aika paljon enemmän. Monta kiinteistöä kaikkine asukkaineen, piha-alueineen... Itekkin luulin ennenku alotin nämä hommat, että eihän tässä ole kun rappusia lakasta ja kiveksiään neppailla vaan toisin kävi.. Tässä ammatissa kun pitää osata pikkusen kaikkea, sitäkin lastentarhaopetusta, uskokaa pois! Enemmän pitäs koko ajan tehdä, mutta vähemmän siitä näköjään tarvii maksaa ja se...
Lue kommentti