Meeri Koutaniemi ja Arman Alizad pohtivat ohjelmassaan, miten ihminen pääsee yli traagisista kokemuksistaan.
Meeri Koutaniemi ja Arman Alizad pohtivat ohjelmassaan, miten ihminen pääsee yli traagisista kokemuksistaan.

Pahan jälkeen -dokumenttisarjassa kuullaan kahdeksan tarinaa selviytymisestä ja anteeksiannosta.

IS TV-LEHTI: Miten pahan kokenut ihminen pystyy antamaan anteeksi?

Tuottaja-toimittaja Arman Alizad ja valokuvaaja-toimittaja Meeri Koutaniemi esittelevät Pahan jälkeen -dokumenttisarjassa kahdeksan tarinaa selviytymisestä. Kaikki Armanin ja Meerin kohtaamat ihmiset ovat kokeneet hyvin traagisia tapahtumia.

– Kaikki tarinat ovat tosi kauniita, vaikka aiheet ovat vaikeita ja rankkoja. Pohjimmiltaan tarinat kertovat kuitenkin vahvoista ihmisistä, jotka ovat valinneet positiivisen asenteen elämään, Arman kertoo.

– Minua on aina kiinnostanut, miten ihminen sopeutuu ja taistelee elämästä. Selviytymisvietti on niin sisäänrakennettua.

”Happoiskun uhrien haastatteleminen Intiassa oli yksi vaikeimmista kuvausreissuista ikinä.”

Kaksikko on matkannut tarinoiden perässä ympäri maailmaa. He ovat tavanneet huumeongelmaisia Romanian kaduilla ja viemäreissä, ympärileikattuja tyttöjä Keniassa ja Burman pakolaisia Thaimaassa.

Meeri oli tutustunut aiemmin tyttöjen ympärileikkaukseen, Armania taas kiinnostivat happoiskun uhrit Intiassa.

– Se oli yksi vaikeimpia haastatteluja ja kuvausreissuja, mitä olen ikinä tehnyt. Tapasin perheen, jonka isä oli kaatanut happoa kahden pienen tyttärensä ja vaimonsa päälle, koska vaimo ei ollut saanut poikalasta. Perheen puolitoistavuotias tytär kuoli hapon aiheuttamiin tulehduksiin.

Happoiskusta on jo lähes 20 vuotta, ja nyt Arman halusi tietää, miten perheen toinen tytär on pystynyt antamaan isälleen anteeksi. Tytär sokeutui ja perheen äiti sai vakavia fyysisiä vammoja. Koko perhe asuu edelleen samassa talossa.

– Perheen isä katuu tekoaan, ja tytär on antanut sen anteeksi – äiti ei. Puhumme tyttären kanssa ohjelmassa siitä, miten hän ei olisi pystynyt jatkamaan omaa elämäänsä, ellei hän olisi antanut isälleen anteeksi.

 Arman haluaa tarinoillaan avata myös sitä, mitä kaikkea pahojen tekojen taustalta löytyy.

– Esimerkiksi tässä tapauksessa en hae isälle mitään empatiaa, mutta ymmärrystä sille teon syylle. 

Kuvausmatka oli Armanille henkilökohtaisestikin vaikea.

– Itselläni on kolme tytärtä, ja peilaan näitä tarinoita koko ajan omiin lapsiini.

Yksi ulkomaisista tarinoista kertoo kolmesta Utön ampumistragediasta selvinneistä. Suomessa on kuvattu kolme tarinaa: mukana on koulukiusauksen uhri sekä harvinaiseen luustohauraussairauteen sekä syöpään sairastuneita ihmisiä.

Jokaisessa jaksossa Meeri ja Arman myös keskustelevat keskenään tapaamistaan ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. Henkilöiden elämäntilanteita mietitään eri kanteilta, avataan, pureskellaan ja pohditaan.

Pahan jälkeen, Liv to klo 22.00.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Utöya

”Yksi vaikeimmista haastatteluista ikinä” – Arman Alizadin ja Meeri Koutaniemen ohjelmassa nähdään rankkoja selviytymistarinoita

Vierailija kirjoitti: Onko Utöllä ollut joku ampumistragedia??? En muista lukeneeni. Toki jokainen lukija ymmärsi, että kyseessä on typo tai autocorrect. Vaikket itse artikkelin aihetta sarkasmin keinoin kommentoinutkaan, niin silti vaikeaan aiheeseen kommentoiminen sarkasmilla ei välttämättä ole fiksua. Noin pieni kirjoitusvirhe on sen verran mitätön juttu aiheen suuruuden rinnalla. Onhan kirjoitusasu muuten hyvää suomen kieltä. Ja tämä vain minun mielipiteeni.
Lue kommentti

Hieman ahdistava ohjelma on hyvä muistutus siitä, kuinka vahvoja luonnonvoimat saattavat olla.

IS TV-LEHTI. Hiton idiootit! Niin tekisi mieli huutaa ensimmäiselle lomailijaporukalle, joka esiintyy Hurja lomasää -sarjassa (Extreme Weather – The Survivors, 2015).

Brittimiehet lähtevät varta vasten Filippiineille, kun kuulevat taifuunin uhkaavan sitä. Sitten kun alkaa rytistä, ollaan paniikissa ja sokissa. Sen jälkeen vielä ihmetellään tv-haastattelussa, kuinka kamalaa oli olla hengenvaarassa.

Ohjelman ideana on esitellä brittejä, jotka ovat lomamatkallaan kohdanneet katastrofaalisia säätiloja. Taifuunijengi herättää vain ärtymystä, mutta seuraava tarina on oikeasti pelottava ja koskettava.

Se kertoo kolmesta opiskelijasta Turkissa. He luulevat lähtevänsä pienelle patikointireissulle, mutta eksyvät viikoksi rankkasateiden ja myrskyn keskelle vuoristoon ilman ruokaa. Etsiessään pakotietä he ajautuvat vain yhä kauemmas tulvivan joen armoille ja lopulta putoukselle, josta ei tunnu olevan mitään ulospääsyä.

Kammottava on myös osio belgialaisilta rockfestareilta, jossa nuoriso bilettää kuuman auringon alla. Lopulta neljä ihmistä kuolee. Myös rankkasateet ja tulvat brittien suosimilla leirintäalueilla Etelä-Ranskassa pysäyttävät.

Hieman ahdistava ohjelma on hyvä muistutus siitä, kuinka vahvoja luonnonvoimat saattavat olla. Paljon parjattu Suomen kesäsääkin alkaa yllättäen tuntua ihan kivalta. Vaihtoehto kun voisi olla vaikka henkeäsalpaava hiekkamyrsky.

Hurja lomasää Foxilla pe 18.8. klo 19.00.

Paikka auringossa -elokuva on ensimmäinen osa George Stevensin trilogiasta. Kaksi muuta osaa ovat Etäisten laaksojen mies ja Jättiläinen.

Klassikkoelokuvan päärooleissa nähdään Elizabeth Taylor ja Montgomery Clift.

Torstai-illan tv-elokuva Paikka auringossa (A Place in the Sun) on George Stevensin romanttinen mestariteos, jossa 19-vuotias Elizabeth Taylor ja Montgomery Clift tekevät hienot roolisuoritukset.

Taylor esittää varakkaasta teollisuussuvusta olevaa Angela Vickersia. Cliftin hahmo on köyhäliston edustaja George Eastman, joka unelmoi paremmasta elämästä. Shelley Winters näyttelee puolestaan Georgeen rakastunutta tehdastyöläistä Alicea.

Murhenäytelmä syntyy kolmiodraamasta, kun George alkaa seurustella salaa köyhän Alicen kanssa. Alice tulee raskaaksi, mutta Georgella on jo uudet kuviot rikkaan Angelan kanssa.

William Mellorin upea kuvaustyö palkittiin syystä Oscarilla. Kun kuikka huutaa järvellä ja poliisisireenit ulvovat, rakastuneiden Angelan ja Georgen lähikuvat huumaavat kuolemankin edessä. Kuvauksen lisäksi elokuva palkittiin aikoinaan viidessä muussa Oscar-kategoriassa.

Paikka auringossa Yle Teema & Fem to 17.08. klo 21.00

 

Ensitreffit-elokuvan pääosassa on näyttelijäsuvun uusin tähti: Eino Heiskanen.

IS TV-LEHTI. Pienellä budjetilla tehty kotimainen romanttinen komedia on sympaattinen leffa, jossa kolme miestä kamppailee kolmenkympin kriiseissä. Miehet ovat suurten elämänvalintojen edessä, mutta ensin heidän on selviydyttävä kaoottisista entitreffeistä.

Näyttelijäpari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen poika Eino Heiskanen esittää elokuvassa naistenmies Tanelia. Muut pääosanäyttelijät ovat Frans Isotalo ja Marko Nurmi.

Parasta elokuvassa ovat rento kieli poskessa -ote sekä arkinen hilpeys. Valitettavasti latteudet ja ylitsepursuavan tunteikas musiikki vievät tehoa tarinalta.

Ensitreffit TV5:lla ke 16.8. klo 21.00.

Parisuhdeasiantuntijat kamppailivat ikäkysymysten kanssa, sillä tuoreelle kaudelle haki mukaan ennätysmäärä vanhempia sinkkuja.

Ensitreffit Alttarilla -realityn neljäs kausi käynnistyy AVAlla tiistaina 5.9. Sarjan parisuhdeasiantuntijoina nähdään jo viime kaudelta tuttu kolmikko, Jason Lepojärvi, Elina Tanskanen ja Tony Dunderfelt.

Psykologi Tony Dunderfeltin mukaan tällä kaudella mukana on äärimmäisen persoonallisia ja sitoutumishaluisia ihmisiä – he ovat hyvin tietoisia, mihin ovat osallistuneet.

Ensimmäisellä kaudella sarjaan kohdistui paljon ennakkoluuloja, mutta toistuvat onnelliset loput ovat kasvattaneet luottamusta formaattia kohtaan. Tämä on rohkaissut myös vanhempia sinkkuja lähtemään mukaan.

– Olemme joutuneet miettimään ikäkysymyksiä paljon. Tällä kaudella mukaan on hakeutunut rohkeasti varttuneempaa porukkaa. Nuorten lisäksi 35–40-vuotiaita hakijoita oli enemmän kuin koskaan, Dunderfelt sanoo.

”Aiemmista suhteista ei saa olla lapsia.”

Sarjassa tullaan näkemään aiempaa vanhempia pareja, mutta jotkut kriteerit rajoittavat myös hakijoiden ikää. Yksi vanhempia sinkkuja karsiva kriteeri on muun muassa lapsikielto.

– Yksi kriteerimme hakijoille on, että aiemmista suhteista ei saa olla lapsia. Monilla vanhemmilla sinkuilla jo jälkikasvua, Dunderfelt kertoo.

Sinkut ikävöivät tavallista arkea

Parit muodostetaan rakkaushaastattelujen ja asiantuntijoiden analyysien perusteella. Tällä kaudella valittujen ihmisten keskuudessa yksi selkeä teema on omassa elämässään ja arjessaan syvemmin kiinni oleminen.

– Hakijoiden keskuudessa korostui onnellinen arki. Henkilöt ovat asettuneet jo aloilleen, ja he kaipaavat tavallista arkea ja kumppanuutta, Dunderfelt sanoo.

Asiantuntijoiden nyrkkisääntö on, että koko kolmikon pitää olla parinmuodostuksesta samaa mieltä. He luottavatkin siihen, että yhteisymmärryksellä saadaan aikaan onnellisia loppuja.

– Tällä kaudella tunteiden vuoristorataa mennään enemmän kuin aiemmin koskaan, Dunderfelt lupaa.