Jari Louhelainen. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Jari Louhelainen. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

Totuus rikostutkijoiden työstä on tylsempi kuin CSI:n kaltaisista suosikkisarjoista voisi päätellä.

Suosituissa rikossarjoissa tutkijoista on tullut supersankareita, jotka selvittävät syyllisen dna-profiilin avulla ja juoksevat aseen kanssa pimeillä kujilla. Kaikki tapahtuu nopeasti ja huippulaboratorioissa.

Oikeasti tekninen rikostutkinta, josta esimerkiksi CSI-sarjat kertovat, ei ole aivan yhtä kutkuttavaa. Sen tietää brittiyliopiston luennoitsija ja dna-tekniikoita rikostutkijoille opettava tutkija Jari Louhelainen, joka selvitti Viiltäjä-Jack-harrastajan eli ripperologi Russell Edwardsin kanssa maailman tunnetuimman sarjamurhaajan, Viiltäjä-Jackin, henkilöllisyyden.

– Tietysti se olisi hirveän tylsää, jos sarjat olisivat realististia. Puhuin juuri käsikirjoittajan kanssa, joka kertoi, että sarjat pitää tiivistää tuntiin, joten niissä on oltava vauhtia. Silloin ei voi jäädä kuvaamaan, kuinka laitetaan hattu päähän ja kengänsuojukset jalkaan, Louhelainen nauraa.

– En katso CSI:ta kovin usein, mutta jos katson, ihmiset vihaavat sen katsomista kanssani. Jossain vaiheessa, kun aavistan, mitä tutkimuksella ajetaan takaa, alan selittää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Aina en arvaa oikein, mutta usein kyllä, hän paljastaa.

Louhelaisen lempisarjoja ovat alkuperäinen Jälkiä jättämättä eli tanskalainen Rikos (Forbrydelsen) ja brittiläinen Uusi Sherlock, jonka pääosaa, omaleimaista etsivää nykypäivän Lontoossa näyttelee Benedict Cumberbatch. Hänen suurin suosikkinsa on kuitenkin vanha Sherlock Holmesin seikkailut, jossa etsivää näytteli Jeremy Brett.

– Hän eläytyi rooliin uskomattoman hyvin ja hohti ylivertaista älyä. Aluksi ajattelin, että Uuden Sherlockin "nuori jannu" ei voi mitenkään vetää vertoja Brettille, mutta hän olikin niin nörtti, että kiinnostuin. Hän on uskomaton tyyppi ja muuntautuu vaikka minkälaiseen rooliin. Näin kyllä sarjassa virheitä, mutta päätin, että olkoot, en kiinnitä niihin huomiota.

Kysyimme Louhelaiselta, mihin virheisiin televisiosarjojen rikostutkinnassa törmää. Kuinka monta virhettä löydät, kun katsot seuraavan kerran CSI:ta?

Tulos sekunneissa. "Välillä rikossarjoissa näytetään dna-profilointien tuloksia, joita on saatu CODIS-systeemillä. Laitteet ja tulokset ovat ihan oikeita, mutta ainoastan rutiininäytteet saadaan yhtä nopeasti."

Tutkijasta tulee myös superihminen. "Oikea dna-tutkija ei lähde ulos heilumaan aseen kanssa ja tee kaiken työnsä ohella vielä kemiallisia analyyseja. Totuus on tylsempi. Tutkija on suljetussa laboratoriossa, ja näyte saadaan luukusta. Aina ei edes tiedetä, mikä se on. Rikospaikalla on näytteenottaja, valokuvaaja ja johtava rikospaikkatutkija, crime scene manager. Kaikki menemiset ja tulemiset kirjataan tarkasti lokikirjaan."

Väärät vaatteet. "Sarjoissa tutkijat ryntäävät rikospaikoille suoraan sisään kenkiä ja vaatteita vaihtamatta. Jos kyseessä on vakava rikos, käytetään muovisia astinlautoja, jotka asetellaan rikospaikalla lattialle peittämään esimerkiksi tupakannatsoja. Jos todisteita aiotaan todella saada luotettavasti, rikospaikkatutkijat ovat pukeutuneet koko vartalon peittävään suoja-asuun."

Pipetti väärinpäin. "Ensimmäisissä CSI-jaksoissa näin, että pipettiä pidettiin ajoittain ylösalaisin (ohuen pään pitää osottaa alas) ja heiluteltiin aika vapaasti, niin että sen sisältämä liuos olisi todennäköisesti kontaminoinut kaikki näytteet."

Lue lisää Jari Louhelaisesta 3.9. ilmestyvästä Me Naiset -lehdestä numero 36/2015.

Jari Louhelaisen ja Russell Edwardsin kirja Viiltäjä-Jack: Kuinka paljastimme murhaajan (Gummerus) ilmestyy syyskuussa. Englanninkielinen teos Naming Jack the Ripper julkaistiin syksyllä 2014.

Paikka auringossa -elokuva on ensimmäinen osa George Stevensin trilogiasta. Kaksi muuta osaa ovat Etäisten laaksojen mies ja Jättiläinen.

Klassikkoelokuvan päärooleissa nähdään Elizabeth Taylor ja Montgomery Clift.

Torstai-illan tv-elokuva Paikka auringossa (A Place in the Sun) on George Stevensin romanttinen mestariteos, jossa 19-vuotias Elizabeth Taylor ja Montgomery Clift tekevät hienot roolisuoritukset.

Taylor esittää varakkaasta teollisuussuvusta olevaa Angela Vickersia. Cliftin hahmo on köyhäliston edustaja George Eastman, joka unelmoi paremmasta elämästä. Shelley Winters näyttelee puolestaan Georgeen rakastunutta tehdastyöläistä Alicea.

Murhenäytelmä syntyy kolmiodraamasta, kun George alkaa seurustella salaa köyhän Alicen kanssa. Alice tulee raskaaksi, mutta Georgella on jo uudet kuviot rikkaan Angelan kanssa.

William Mellorin upea kuvaustyö palkittiin syystä Oscarilla. Kun kuikka huutaa järvellä ja poliisisireenit ulvovat, rakastuneiden Angelan ja Georgen lähikuvat huumaavat kuolemankin edessä. Kuvauksen lisäksi elokuva palkittiin aikoinaan viidessä muussa Oscar-kategoriassa.

Paikka auringossa Yle Teema & Fem to 17.08. klo 21.00

 

Ensitreffit-elokuvan pääosassa on näyttelijäsuvun uusin tähti: Eino Heiskanen.

IS TV-LEHTI. Pienellä budjetilla tehty kotimainen romanttinen komedia on sympaattinen leffa, jossa kolme miestä kamppailee kolmenkympin kriiseissä. Miehet ovat suurten elämänvalintojen edessä, mutta ensin heidän on selviydyttävä kaoottisista entitreffeistä.

Näyttelijäpari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen poika Eino Heiskanen esittää elokuvassa naistenmies Tanelia. Muut pääosanäyttelijät ovat Frans Isotalo ja Marko Nurmi.

Parasta elokuvassa ovat rento kieli poskessa -ote sekä arkinen hilpeys. Valitettavasti latteudet ja ylitsepursuavan tunteikas musiikki vievät tehoa tarinalta.

Ensitreffit TV5:lla ke 16.8. klo 21.00.

Parisuhdeasiantuntijat kamppailivat ikäkysymysten kanssa, sillä tuoreelle kaudelle haki mukaan ennätysmäärä vanhempia sinkkuja.

Ensitreffit Alttarilla -realityn neljäs kausi käynnistyy AVAlla tiistaina 5.9. Sarjan parisuhdeasiantuntijoina nähdään jo viime kaudelta tuttu kolmikko, Jason Lepojärvi, Elina Tanskanen ja Tony Dunderfelt.

Psykologi Tony Dunderfeltin mukaan tällä kaudella mukana on äärimmäisen persoonallisia ja sitoutumishaluisia ihmisiä – he ovat hyvin tietoisia, mihin ovat osallistuneet.

Ensimmäisellä kaudella sarjaan kohdistui paljon ennakkoluuloja, mutta toistuvat onnelliset loput ovat kasvattaneet luottamusta formaattia kohtaan. Tämä on rohkaissut myös vanhempia sinkkuja lähtemään mukaan.

– Olemme joutuneet miettimään ikäkysymyksiä paljon. Tällä kaudella mukaan on hakeutunut rohkeasti varttuneempaa porukkaa. Nuorten lisäksi 35–40-vuotiaita hakijoita oli enemmän kuin koskaan, Dunderfelt sanoo.

”Aiemmista suhteista ei saa olla lapsia.”

Sarjassa tullaan näkemään aiempaa vanhempia pareja, mutta jotkut kriteerit rajoittavat myös hakijoiden ikää. Yksi vanhempia sinkkuja karsiva kriteeri on muun muassa lapsikielto.

– Yksi kriteerimme hakijoille on, että aiemmista suhteista ei saa olla lapsia. Monilla vanhemmilla sinkuilla jo jälkikasvua, Dunderfelt kertoo.

Sinkut ikävöivät tavallista arkea

Parit muodostetaan rakkaushaastattelujen ja asiantuntijoiden analyysien perusteella. Tällä kaudella valittujen ihmisten keskuudessa yksi selkeä teema on omassa elämässään ja arjessaan syvemmin kiinni oleminen.

– Hakijoiden keskuudessa korostui onnellinen arki. Henkilöt ovat asettuneet jo aloilleen, ja he kaipaavat tavallista arkea ja kumppanuutta, Dunderfelt sanoo.

Asiantuntijoiden nyrkkisääntö on, että koko kolmikon pitää olla parinmuodostuksesta samaa mieltä. He luottavatkin siihen, että yhteisymmärryksellä saadaan aikaan onnellisia loppuja.

– Tällä kaudella tunteiden vuoristorataa mennään enemmän kuin aiemmin koskaan, Dunderfelt lupaa.

 

 

Viikingit-sarjan neljännen kauden jälkipuoliskon jaksoissa kiinnostavimmaksi hahmoksi nousee veljeskaartin rampa Ivar.

IS TV-LEHTI: Nykyään on muotia katkaista sarjan kausi keskeltä ja ladata todellinen cliffhanger-lopetus puoliväliin ennen taukoa. Näin tehtiin myös Viikingit-sarjassa, joka tunnetaan Suomessa kotimaisista vahvistuksistaan.

Neljännen kauden 10. jaksossa nähtiin massiivinen Pariisin-taistelu, jossa muun muassa Jasper Pääkkönen eli Halvdan Musta sai nuolen rintaansa.

Peter Franzén Harald Kaunotukkana.
Peter Franzén Harald Kaunotukkana.

Pääkköstä ja Peter Franzénia ei nähdä vielä illan jaksossa, mutta he palaavat ruutuun huomenna keskiviikkona esitettävässä jaksossa.

Viikingit-sarjan neljäs kausi jatkuu, kun päähahmo Ragnar palaa kotiin ja lähestyy aikuiseksi kasvaneita poikiaan: kuka heistä haluaa tappaa isänsä ja nousta kuninkaaksi? Jännitys ritisee – mutta katkeaa syleilyyn.

Sarjan keskiössä ovat nyt aikuisuuden partaalle tai jo sen yli humahtaneet Ragnarin pojat. Sarja on aina painottanut veljessuhteita, ja sama teema jatkuu yhä vahvempana. Itsenäistyneillä nuorukaisilla on intohimon kohde: eräs kaunis orjatyttö.

Kiinnostavimmaksi hahmoksi nousee veljeskaartin rampa Ivar, jolla on erikoislaatuinen suhde isänsä Ragnarin kanssa. Neljännen kauden loppuosa lupaa täysin uudenlaista dynamiikkaa tuoreen, kiihkeän sukupolven myötä.

Viikingit Subilla tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 21.00