Arman Alizadilla synkkaa hoitolaitoksessa asuvan Paula Sirkon kanssa. Kuva: Nelonen
Arman Alizadilla synkkaa hoitolaitoksessa asuvan Paula Sirkon kanssa. Kuva: Nelonen

Arman Pohjantähden alla -ohjelmassa Arman Alizad tutustuu vanhusten arkeen. Kokemus saa hänet toivomaan, että hän olisi itse vieraillut useammin isovanhempiensa luona vanhainkodissa.

Vanhusten laiminlyönti on ollut Suomessa otsikoissa vuosia, ja esimerkiksi helmikuussa uutisoitiin vuosia kestäneestä pahoinpitelystä vanhuspsykiatrian suljetulla osastolla Turun kaupunginsairaalassa.

Toimittaja-juontaja Arman Alizad tutustuu Arman Pohjantähden alla -ohjelman illan jaksossa vanhustenhoitoon tapaamalla vanhuksia ja seuraamalla heidän arkeaan. Arman myös haastattelee vanhusten omaisia ja vanhusten kanssa työskenteleviä.

”Hän vain istuu siinä. Ja kun hänet nostaa ylös, hänellä on ihan sinimusta takamus.”

Arman tapaa esimerkiksi muistisairaan Unto Heleniuksen ja tämän puolison Marja Heleniuksen. Marja kertoo, että hänen miehensä saattaa joutua olemaan paikallaan aamukahdeksasta iltapäiväkahteen asti. Tänä aikana kukaan hoitajista ei ehdi auttaa Untoa liikkumaan.

– Hän vain istuu siinä. Ja kun hänet nostaa ylös, hänellä on ihan sinimusta takamus, kun veri ei kierrä, Marja kertoo.

Marjan mielestä on ongelma, ettei vaihtuva henkilökunta, kuten keikkatyöläiset, tunne asukkaita. Hänen mukaansa pahinta on potilailla, jotka eivät pysty puhumaan ja kertomaan tarpeistaan. Toisaalta avun pyytäminenkään ei auta, jos hoitajat eivät ole paikalla.

– Ihan sama, mitä huutaa, kun ei kukaan kuule.

Onko arvomaailma muuttunut?

Yksi suurimmista ongelmista on vanhusten yksinäisyys. Onnekkaat saavat koko ajan vieraita, toiset seurustelevat vain hoitajien kanssa.

Armanin mielestä nuoremmat sukupolvet, lapset ja lastenlapset, pitävät ongelmaa kaukaisena. Myös Marja on harmissaan yhteisöllisyyden rappeutumisesta.

– Lapset eivät opi seurustelemaan eri ikäluokkien kesken,  Marja sanoo.

– Arvomaailma on muuttunut. Vanhemmat koetaan rasitteeksi, kukkarolle ja ajalle.

”Yksi sellainen asia, joka mua painaa koko ajan täällä, on asia, jota en tule ikinä saamaan takaisin.”

Aihe saa Armaninkin potemaan tunnontuskia.

– Yksi sellainen asia, joka mua painaa koko ajan täällä, on asia, jota en tule ikinä saamaan takaisin, hän kertoo.

Hän katuu sitä, ettei tavannut isovanhempiaan tarpeeksi, kun nämä olivat vanhainkodissa.

– Vaikka kuinka kävin niitä katsomassa, oli koko ajan sellainen olo, että olisi pitänyt käydä enemmän. Näistä vanhuksista ei ikinä tiedä, onko ne enää täällä vai ei, Arman sanoo.

Millaisia kokemuksia sinulla on vanhustenhoidosta? Kerro kommenteissa.

Arman pohjantähden alla, Nelonen tiistaisin klo 22.00

Kysely

Suhtautuvatko nuoret mielestäsi välinpitämättömästi vanhuksiin?

Kyllä.
Kyllä.
77.4%
Ei.
Ei.
22.5%
Ääniä yhteensä: 1604
Hoitaja jo 14 vuotta

Vanhusten kaltoinkohtelu hätkähdyttää Armanin ohjelmassa: ”Ihan sama, mitä huutaa, kun ei kukaan kuule”

Kun aika ei vain riitä. Jos yhdelle annat aikaasi se on muilta 12 pois. Levottomuus ja aggressiivisuus vanhuksissa lisääntyy kiireen myötä. Turhaan olen toivonut jonkun päättäjän jossain heräävän todellisuuteen... Yksi hoitaja ei 8h työaikansa puitteissa kovinkaan paljoon ehdi. Jos työ olisikin PELKKÄÄ hoitotyötä. Pomot työntää kaikenmaailman paperityöt meille. Kirjaamiset helvatun tarkkoine fraaseineen vie aikaa. Siinä lomassa pitäisi kylvettää, ulkoiluttaa, viihdyttää, olla turvana, pitää...
Lue kommentti
Vierailija

Vanhusten kaltoinkohtelu hätkähdyttää Armanin ohjelmassa: ”Ihan sama, mitä huutaa, kun ei kukaan kuule”

Kyllä on huonosti asiat, varsinkin kun vain raha ja johtajien osingot kiiltelevät silmissä, 0,4 hoitajan mitoitus tarkoittaa 15-17 asukkaan "osastolla" 2-3 hoitajaa aamussa ja 2illassa joista suurin osa sijaisia, eli vanhus joka ei enää voi ylös nousta saa hoitajilta aikaa reilu puolituntia päivässä pesut ja syötöt,kerran viikossa suihkupäivänä hieman enemmän,muuten hän makaa yksin huoneessaan, hoitajat siivoavat, pyykkäävät, tekevät keittiö hommia ja kirjaavat, käyvät jonninjoutavissa...
Lue kommentti

Kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa, Rintamäkeläiset sai murskavoiton. Nyt odotus palkitaan.

IS TV-LEHTI: Rintamäkeläisten ensimmäinen jakso nähtiin vuonna 1972. Silloin TV2 marssitti ruutuun kaksi pientilallisperhettä, Rintamäet ja Honkoset, joiden elämää seurattiin maaseudun murrosaikana.

Kansa ihastui arkirealistiseen sarjaan, ja vuonna 1975 sitä seurasi 900 000 katsojaa. Sarjan perään on haikailtu myöhemminkin. Rintamäkeläiset sai murskavoiton, kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa. Silloin sarjasta nähtiin joulujakso vuodelta 1973.

Sotajuttuja ja pikku riitoja

Rintamäkeläiset loi Reino Lahtinen, joka oli aiemmin käsikirjoittanut toista suosittua tv-sarjaa eli Heikkiä ja Kaijaa. Rintamäkeläisten pääosiin valittiin Heikistä ja Kaijasta tutut näyttelijät Veijo Pasanen, Sirkka Lehto, Eila Roine ja Antti Haljala.

Sarjan henkilöt istuvat tyypillisesti kahvipöydässä ja keskustelevat milloin mistäkin. Keskusteluista syntyy usein riidanpoikanen.

Antti Rintamäki ja Veikko Honkonen ovat sotaveteraaneja, joten usein esillä on toinen maailmansota. Antin ja Veikon sotajutut perustuvat pitkälti käsikirjoittaja Reino Lahtisen omiin sotakokemuksiin.

Välillä puhutaan tietysti ihmissuhteista ja lipsahdetaan reilusti juoruilun puolelle. Tässä kunnostautuu erityisesti Helmi Honkonen. Helmiä näytellyt Eila Roine kertoi muutama vuosi sitten Studio55:lle nauttineensa roolistaan.

– Sain olla niin peruskateellinen, suomalainen ämmä kuin ikinä vaan. Ja minullahan oli paljon esikuvia, ja useat esikuvista sanoivat, ettei tuollaista ihmistä voi ollakaan. En maininnut, että esikuvani puhuu juuri, Roine sanoi nauraen.

Särmikkään sanailun lisäksi kansaan vetosi sarjan ajankuva. 1970-luvulla elettiin rakennemuutosta, jolloin perinteinen elinkeino maanviljely oli vaakalaudalla. Honkoset myyvätkin tilansa ja muuttavat rivitaloon kirkolle.

Politiikkaa ruudun täydeltä

Lisäksi vuosikymmenen puoluepolitisoitunut ajan henki näkyy vahvasti Rintamäkeläisissä. Antti on vennamolainen, Veikko demari ja sivuhenkilöissä on kommunisteja, kokoomuslaisia sekä kepulaisia. Poliittiset näkökannat leimahtavat yhteisiä asioita hoidettaessa, kuten meijerikysymysten äärellä.

Yhteiskunnallisista näkökulmista huolimatta sarjasta ei puutu komediallisia elementtejä. Ne nivotaan arkisiin asioihin: kun Honkoset ovat lähdössä juhliin, Veikon haisevista sukista ja likaisesta aluspaidasta saadaan aikaan kunnon suukopu.

Rintamäkeläiset, 10.8. alkaen Yle Areena

 

 

 

Vierailija

Tänään tv:ssä: Muistatko vielä Rintamäen Antin? Suomalaisten suosikkisarja palaa ruutuun

Kiva kun pakkoverorahojani suunnataan oikein ja saan katsella mustavalkoista nostalgiaa loppumattomana virtana, sellaista jonka olisi voinut sinne areenaan tunkea ihan ilman kyselyjäkin. Olisihan se vallan kauheaa jos joutuisi katsomaan vaikka jotain hittisarjoja kuten vaikka Game of thronesia jne ja pysyisi ehkä aavistuksen ajan hermolla... Noh, tärkeintähän on kuitenkin, että ne lukuisat pikkuiset herrat/rouvat saavat elää mukavaa yltäkylläistä elämäänsä ylellä onnellisena elämänsä loppuun...
Lue kommentti
Tämä kuva Dianasta otettiin Intiassa vuonna 1992, neljä kuukautta ennen Andrew Mortonin kohukirjan julkaisua. Kuva: Sanoma arkisto

Kaksikymmentä vuotta sitten kuollut prinsessa Diana tulee telkkarin kautta lähelle.

 

IS TV-LEHTI: Walesin prinsessa Dianan elämänvaiheita kertaava Diana: Omin sanoin (Diana: In Her Own Words, 2017) on puhutteleva ja henkilökohtainen dokumentti. 31. elokuuta 1997 auto-onnettomuudessa Pariisissa menehtynyt Diana tulee lähelle katsojaa, sillä ääninauhalla kuullaan hänen puhettaan ja mukana on paljon Spencerien ja Iso-Britannian kuningasperheen valokuvia ja kotifilmejä.

Kirjan lähde oli prinsessa itse.

Kensingtonin palatsissa käytiin 1991 keskustelu, jossa prinsessa kertoi elämästään ystävälleen James Colthurstille. Nauhat annettiin hovia seuranneelle journalisti Andrew Mortonille, joka kirjoitti kirjan Diana: Her True Story – in Her Own Words. Dianan kuoleman jälkeen paljastettiin kirjan lähteen olevan prinsessa itse.

Bulimiaa ja pettämistä

Pysäyttävä dokumentti on lähestymistavassaan rehellinen: tarina kerrotaan täysin Dianan näkökulmasta. Ääninauhalla ja arkistofilmeissä käydään läpi Dianan ensikohtaamista prinssi Charlesin kanssa, suhteen etenemistä kihlauksen kautta häihin ja kahden prinssin syntymään, avioeroon ja uuteen suhteeseen, joka päättyi pariisilaiseen tunneliin.

Itsensä yksin jätetyksi tunteneella prinsessalla oli takanaan useita itsemurhayrityksiä.

Dokumentin alakuloisuus syntyy Dianan särkyneestä äänestä – äänitysten aikaan itsensä yksin jätetyksi ja median jahtaamaksi tunteneella prinsessalla oli takanaan useita itsemurhayrityksiä. Hän puhuu paljon sekä bulimiasta että Camilla Parker Bowlesista, joka Dianan mukaan oli mukana kuvioissa alusta alkaen.

Nauhalla Diana toteaa olleensa niin uhrilammas ja median lelu kuin 90-luvun Marilyn ja hovin syntipukki.

Diana: Omin sanoin, National Geographic ke klo 21.00