Uudet tosi-tv-tähdet Valeria Hirvosen (oik.) kuistilla. Vieraat vasemmalta Regina Slepak, Sofia Kazakov, Elena Lukkarinen ja Alisa Ranta-Aho. Kuva: Satu Kemppainen
Uudet tosi-tv-tähdet Valeria Hirvosen (oik.) kuistilla. Vieraat vasemmalta Regina Slepak, Sofia Kazakov, Elena Lukkarinen ja Alisa Ranta-Aho. Kuva: Satu Kemppainen

Kaviaaria, samppanjaa, kauneusleikkauksia ja ylellistä prinsessaelämää. Sellaista on arki Suomen täydelliset venäläisnaiset -sarjassa. Vastaako se totuutta venäläisnaisten elämästä?

Suomen täydelliset venäläisnaiset alkoi eilen. Se perustuu kansainväliseen menestys-realityyn, jossa viisi naista päästää katsojat tirkistelemään luksuselämäänsä.

Sarjan viisi naista Valeria Hirvonen, Regina Slepak, Sofia Kazakov, Elena Lukkarinen ja Alisa Ranta-aho ovat kauniita, menestyviä ja huomiotaherättäviä. He pitävät yllä kliseitä siitä, että venäläisnaiset ovat kodinhengettäriä, joilla on visuaalista silmää kauneudelle. He haluavat miehen, joka tarjoaa ravintolassa ja kohtelee kuin prinsessaa. Tämä käy katsojalle selväksi jo ensimmäisen jakson aikana.

Kysyimme kolmelta ihan tavalliselta venäläissyntyiseltä naiselta, mitä mieltä he ovat uudesta sarjasta. Onko viiden tosi-tv-tähden tarjoama kuva venäläisistä naisista realistinen?

"Kliseistä saisi hyvän sketsihahmon"

"Olin valmistautunut dissaamaan kaikkia sarjassa olevia naisia – mikä on ennakkoluuloista – mutta yllätyin positiivisesti. Sarjan naiset ovat kattaus laidasta laitaan. Parista hahmosta saa hyvää huumoria, mutta mukaan mahtuu myös inspiroivia menestystarinoita.

Tietenkin naisten kliseitä on korostettu, ja se harmittaa. Esimerkiksi että suomalaiset naiset eivät uskalla pukeutua, venäläiset naiset osaavat aina sisustaa ja haluavat, että mies tarjoaa treffeillä. Nämä kliseet tekevät ohjelmasta toisaalta viihdettä. Toivon, että suurin osa ymmärtää sen. Ja oikeastaan toivon, että ihmiset katsoisivat sarjaa, koska sen henkilöistä löytyy varmasti monia kerroksia.

Moni sarjan naisista korosti itse kliseitä. Esimerkiksi sitä, että venäläiset naiset pukeutuvat nätisti, ovat vähän prinsessoja ja pitävät miestä perheen päänä. Moni venäläisnainen varmasti on tällainen, mutta heitä löytyy myös toisenlaisia. Sekin varmasti merkitsee, kuinka kauan on asunut Suomessa. Opiskelin lukion jälkeen Pietarissa teatterikoulussa, eivätkä kaikki naiset siellä olleet kliseisiä.

Olen miettinyt, että näistä samoista kliseistä saisi hyvän sketsihahmon: Suomen täydellisin venäläisnainen, joka käy turkissa ja korkkarit jalassa lenkillä."

Regina Launivuo, 31, on asunut Suomessa vuodesta 1991.

 

"Allekirjoitan kaiken"

"Ohjelma yllätti minut positiivisesti. Ennen tätä olen katsonut jenkkiversiota Venäjän täydellisistä naisista. Siinä naiset ovat tyhjäpäisiä bimboja. Suomalaisen ohjelman naisista ei tullut sellaista kuvaa, vaikka heistä kerrottiinkin vasta vähän.

Minun mielestäni naiset puhuivat ihan totta ja olivat oikeassa siinä, millaisia venäläiset naiset ovat. Olen myös sitä mieltä, että venäläiset pukeutuvat suomalaisia paremmin ja ovat itsevarmempia. Minäkin olen sitä mieltä, että tykkään, kun mies tarjoaa ravintolassa. Arvostan herrasmiestä, joka palvoo maata naisensa jalkojen alla.

Ohjelmassa ei oikeastaan näytetty mitään sellaista, mitä en allekirjoittaisi.

Kaviaariyrittäjä Valeria Hirvonen sanoi jakson aikana, että hänelle luksusta on oma koti ja arki. Se pitää täysin paikkansa. Venäläisiä naisia opetetaan pienestä pitäen tekemään ruokaa ja pitämään omasta kodista ja perheestä huolta. Hän oli mielestäni ohjelman viidestä naisesta kaikkein aidoin. Tietenkin venäläisiä ja suomalaisia on moneen lähtöön, ja ohjelmaan on otettu mukaan tietynlaisia hahmoja."

Helsinkiläinen 25-vuotias nainen, jolla on Suomen ja Venäjän kansalaisuus. Asunut lapsena Neuvostoliitossa.

 

"Täydelliset naiset ovat samanlaisia kaikkialla maailmassa"

"Olen tutkija ja perehtynyt ennenkin siihen, millaisia mielikuvia televisio tuottaa. Kaupallinen televisiokanava käyttää tässä tapauksessa olemassa olevaa ohjelmaformaattia, joka on hyvin kehittynyt ja kansainvälinen. Sillä luodaan mielikuvia menestyvistä, rikkaista ja naisellisista naisista. Siinä mielessä Suomen-version hahmovalinnat istuvat hyvin tähän viihdeformaattiin, mutta heidän perusteellaan on mahdotonta saada mitään totuudenmukaista kuvaa siitä, millaisia Suomessa asuvat venäjänkieliset tai venäläiset naiset ovat. Naiset olivat oikeastaan ihan samanlaisia kuin mitkä tahansa muutkin "täydellisistä naisista" – olivat ne sitten venäläisiä, ruotsalaisia, amerikkalaisia tai suomalaisia.

Ohjelmaan valitut viisi naista istuvat täydellisesti kaupalliseen korostetun naisellisuuden tuottamiseen. He ovat malleja, stylistejä ja työskentelevät kauneusalalla. Olemassa on varmasti tämänlaisia venäläisiä, mutta myös muita. Ja veikkaan, että niitä muita on vielä enemmän. Ehkä jatkossa, kun ohjelma yrittää vedota katsojien tunteisiin, naisista paljastetaan myös jotain muuta kuin pintaa. Nythän kerrottiin jo esimerkiksi kaviaariyrittäjän miehen kuolemasta.

Ohjelma on suunnattu ennen kaikkea suomalaiselle katsojalle. Suomessakin ainakin 1990-luvulla protestoitiin sitä mielikuvaa vastaan, että venäläisnaiset ovat halpoja naisia, huoria. Ohjelma muuttaa tätä mielikuvaa, mutta toisaalta sen hahmojen ylikorostettu naisellisuus myös muistuttaa vanhasta stereotypiasta. Tämän takia ehkä suomalaiset katsojat koukuttuvat sarjaan. Ohjelma kiinnostaa myös venäläisiä katsojia ja uskon, että se synnyttää kiivaan keskustelun Suomen venäjänkielisten keskuudessa. Siinä mielessä se on onnistunut.

Hyvänä vastakohtana tämänlaiselle tuotannolle pidän pari kuukautta sitten Ylellä näytettyä Kati Juuruksen ohjaamaan Naisen osa -dokumenttia rajan lähellä asuvista venäjänkielisistä naisista. Dokumentti vastasi enemmän sitä totuutta, mikä minulla on venäläisnaisista. He elivät ihan tavallista peruselämää.

Venäjällä massakulttuurin naiskuva on juuri samanlainen kuin ohjelmassa: nainen on hyvin naisellinen, huolehtii kauneudestaan ja käyttää naiseuttaan hyväkseen saavuttaakseen päämääriä elämässään. Ohjelman naiskuva vastaa siis hyvin myös Venäjällä vallalla olevaa naismielikuvaa."

Olga Davydova-Minguet, 47, tutkijana Itä-Suomen yliopiston Karjalan-tutkimuslaitoksella. Asunut Suomessa 24 vuotta.

Suomen täydelliset venäläisnaiset maanantaisin klo 21.00 Liv-kanavalla. Liv ja Me Naiset kuuluvat samaan konserniin. Voit katsoa ensimmäisen jakson Ruudussa.

Suomi-russia looklike

Tätä mieltä tavalliset venäläiset naiset ovat Suomen täydellisistä venäläisnaisista

Kun matkustaa julkisissa niin usein yllättyy kun lähellä oleva niin tavallisen suomalaisen näköiset miehet tai naiset alkavat puhumaan venäjää. Suomalaista ja venäläistä on vaikea erottaa toisistaan, kasvojen piirteet ovat niin samanlaisia. On klisee, että venäläiset naiset pukeutuisivat kaikki kuin mallit, suurin osa venäläisistä naisista on lyhyenläntiä emäntiä arkisissa vaatteissaan. Vaikka virolaiset ovat sukulaiskansamme niin virolaisten ja suomalaisten välillä on suurempi ulkonäköero kuin...
Lue kommentti
Ei mitä välii

Tätä mieltä tavalliset venäläiset naiset ovat Suomen täydellisistä venäläisnaisista

Luukkaan evankeliumi: 18:14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään." Täysin naurettava, puuttu vielä yksi Alla Sipanova-Taskinen jokulle viisumi Venäjälle peruttu mutta siltti" venäjän asiatuntija" .
Lue kommentti

Kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa, Rintamäkeläiset sai murskavoiton. Nyt odotus palkitaan.

IS TV-LEHTI: Rintamäkeläisten ensimmäinen jakso nähtiin vuonna 1972. Silloin TV2 marssitti ruutuun kaksi pientilallisperhettä, Rintamäet ja Honkoset, joiden elämää seurattiin maaseudun murrosaikana.

Kansa ihastui arkirealistiseen sarjaan, ja vuonna 1975 sitä seurasi 900 000 katsojaa. Sarjan perään on haikailtu myöhemminkin. Rintamäkeläiset sai murskavoiton, kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa. Silloin sarjasta nähtiin joulujakso vuodelta 1973.

Sotajuttuja ja pikku riitoja

Rintamäkeläiset loi Reino Lahtinen, joka oli aiemmin käsikirjoittanut toista suosittua tv-sarjaa eli Heikkiä ja Kaijaa. Rintamäkeläisten pääosiin valittiin Heikistä ja Kaijasta tutut näyttelijät Veijo Pasanen, Sirkka Lehto, Eila Roine ja Antti Haljala.

Sarjan henkilöt istuvat tyypillisesti kahvipöydässä ja keskustelevat milloin mistäkin. Keskusteluista syntyy usein riidanpoikanen.

Antti Rintamäki ja Veikko Honkonen ovat sotaveteraaneja, joten usein esillä on toinen maailmansota. Antin ja Veikon sotajutut perustuvat pitkälti käsikirjoittaja Reino Lahtisen omiin sotakokemuksiin.

Välillä puhutaan tietysti ihmissuhteista ja lipsahdetaan reilusti juoruilun puolelle. Tässä kunnostautuu erityisesti Helmi Honkonen. Helmiä näytellyt Eila Roine kertoi muutama vuosi sitten Studio55:lle nauttineensa roolistaan.

– Sain olla niin peruskateellinen, suomalainen ämmä kuin ikinä vaan. Ja minullahan oli paljon esikuvia, ja useat esikuvista sanoivat, ettei tuollaista ihmistä voi ollakaan. En maininnut, että esikuvani puhuu juuri, Roine sanoi nauraen.

Särmikkään sanailun lisäksi kansaan vetosi sarjan ajankuva. 1970-luvulla elettiin rakennemuutosta, jolloin perinteinen elinkeino maanviljely oli vaakalaudalla. Honkoset myyvätkin tilansa ja muuttavat rivitaloon kirkolle.

Politiikkaa ruudun täydeltä

Lisäksi vuosikymmenen puoluepolitisoitunut ajan henki näkyy vahvasti Rintamäkeläisissä. Antti on vennamolainen, Veikko demari ja sivuhenkilöissä on kommunisteja, kokoomuslaisia sekä kepulaisia. Poliittiset näkökannat leimahtavat yhteisiä asioita hoidettaessa, kuten meijerikysymysten äärellä.

Yhteiskunnallisista näkökulmista huolimatta sarjasta ei puutu komediallisia elementtejä. Ne nivotaan arkisiin asioihin: kun Honkoset ovat lähdössä juhliin, Veikon haisevista sukista ja likaisesta aluspaidasta saadaan aikaan kunnon suukopu.

Rintamäkeläiset, 10.8. alkaen Yle Areena

 

 

 

Vierailija

Tänään tv:ssä: Muistatko vielä Rintamäen Antin? Suomalaisten suosikkisarja palaa ruutuun

Kiva kun pakkoverorahojani suunnataan oikein ja saan katsella mustavalkoista nostalgiaa loppumattomana virtana, sellaista jonka olisi voinut sinne areenaan tunkea ihan ilman kyselyjäkin. Olisihan se vallan kauheaa jos joutuisi katsomaan vaikka jotain hittisarjoja kuten vaikka Game of thronesia jne ja pysyisi ehkä aavistuksen ajan hermolla... Noh, tärkeintähän on kuitenkin, että ne lukuisat pikkuiset herrat/rouvat saavat elää mukavaa yltäkylläistä elämäänsä ylellä onnellisena elämänsä loppuun...
Lue kommentti
Tämä kuva Dianasta otettiin Intiassa vuonna 1992, neljä kuukautta ennen Andrew Mortonin kohukirjan julkaisua. Kuva: Sanoma arkisto

Kaksikymmentä vuotta sitten kuollut prinsessa Diana tulee telkkarin kautta lähelle.

 

IS TV-LEHTI: Walesin prinsessa Dianan elämänvaiheita kertaava Diana: Omin sanoin (Diana: In Her Own Words, 2017) on puhutteleva ja henkilökohtainen dokumentti. 31. elokuuta 1997 auto-onnettomuudessa Pariisissa menehtynyt Diana tulee lähelle katsojaa, sillä ääninauhalla kuullaan hänen puhettaan ja mukana on paljon Spencerien ja Iso-Britannian kuningasperheen valokuvia ja kotifilmejä.

Kirjan lähde oli prinsessa itse.

Kensingtonin palatsissa käytiin 1991 keskustelu, jossa prinsessa kertoi elämästään ystävälleen James Colthurstille. Nauhat annettiin hovia seuranneelle journalisti Andrew Mortonille, joka kirjoitti kirjan Diana: Her True Story – in Her Own Words. Dianan kuoleman jälkeen paljastettiin kirjan lähteen olevan prinsessa itse.

Bulimiaa ja pettämistä

Pysäyttävä dokumentti on lähestymistavassaan rehellinen: tarina kerrotaan täysin Dianan näkökulmasta. Ääninauhalla ja arkistofilmeissä käydään läpi Dianan ensikohtaamista prinssi Charlesin kanssa, suhteen etenemistä kihlauksen kautta häihin ja kahden prinssin syntymään, avioeroon ja uuteen suhteeseen, joka päättyi pariisilaiseen tunneliin.

Itsensä yksin jätetyksi tunteneella prinsessalla oli takanaan useita itsemurhayrityksiä.

Dokumentin alakuloisuus syntyy Dianan särkyneestä äänestä – äänitysten aikaan itsensä yksin jätetyksi ja median jahtaamaksi tunteneella prinsessalla oli takanaan useita itsemurhayrityksiä. Hän puhuu paljon sekä bulimiasta että Camilla Parker Bowlesista, joka Dianan mukaan oli mukana kuvioissa alusta alkaen.

Nauhalla Diana toteaa olleensa niin uhrilammas ja median lelu kuin 90-luvun Marilyn ja hovin syntipukki.

Diana: Omin sanoin, National Geographic ke klo 21.00