Chris (vas.) on porukan huolettomin tyyppi, joka saa katsojankin nauramaan. Vilde (toinen vasemmalta) on sympaatinen säätäjä, jolle syntyy helposti pakkomielteitä niin pojista kuin omasta ulkonäöstäkin. Eva on itsenäinen pohdiskelija, joka osaa silti ilon irti. Noora on maailmaa nähnyt, oman arvonsa tunteva, herkkä tunneälykkö. Hän on tottunut pärjäämään yksin. Sana on porukan henkinen johtaja, jolla on kova kuori. Kuva: Yle Kuvapalvelu
Chris (vas.) on porukan huolettomin tyyppi, joka saa katsojankin nauramaan. Vilde (toinen vasemmalta) on sympaatinen säätäjä, jolle syntyy helposti pakkomielteitä niin pojista kuin omasta ulkonäöstäkin. Eva on itsenäinen pohdiskelija, joka osaa silti ilon irti. Noora on maailmaa nähnyt, oman arvonsa tunteva, herkkä tunneälykkö. Hän on tottunut pärjäämään yksin. Sana on porukan henkinen johtaja, jolla on kova kuori. Kuva: Yle Kuvapalvelu

Norjalainen teinisarja Skam on niin uskottava, että se koskettaa myös aikuista katsojaa. Pakahduttavaa!

Tätä moni teini – ja nuori aikuinen – on varmasti odottanut. Sarja, joka kertoo kaikesta tärkeästä: ystävyydestä, rakkaudesta, seksistä, juhlimisesta, pettämisestä, itsensä etsimisestä. Ja tekee sen vieläpä niin uskottavasti ja realistisesti, ettei katsojan tarvitse vaipua myötähäpeään.

Yle on ylistänyt, että Norjan yleisradio NRK on onnistunut lähes täydellisesti Skam-nimisessä (suom. häpeä) sarjassa. Totta puhuvat. Se todellakin on onnistunut lähes mahdottomassa ja tavoittanut teinit tähän mennessä niin Norjassa, Ruotsissa kuin Tanskassakin. Lisäksi oikeudet amerikkalaisversioon on jo myyty.

Yle Areenaan kaksi ensimmäistä kautta ilmestyivät runsas viikko sitten. Katsoimme molemmat kaudet. Vaikka teinit ovatkin pääkohderyhmä, sarjaan koukuttuminen ei katso ikää. Nuoret näyttelijät ovat loistavia, ja hahmot harvinaisen uskottavia. Käsiteltävät teematkin, rakkaus, ystävyys, seksi, itsensä tunteminen ja niin edelleen, koskettavat minkä ikäistä tahansa. Toki sarja voi saada kypsemmän katsojan tuntemaan itsensä vanhaksi, mutta on sitä omaa nuoruuttaan kiva joskus muistella.

Eva ja hänen poikaystävänsä Jonas. Kaikilla keskeisillä roolihahmoilla on omat tilit Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä. Kuva: Yle kuvapalvelu
Eva ja hänen poikaystävänsä Jonas. Kaikilla keskeisillä roolihahmoilla on omat tilit Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä. Kuva: Yle kuvapalvelu

Ensimmäisellä tuotantokaudella seurataan Evan (Lisa Teige) elämää. Eva asuu käytännössä joka toisen viikon yksin, sillä äiti matkustaa paljon työnsä takia. Evalla on ihana poikaystävä Jonas, mutta suhdetta kalvaa nuoren ihmisen epävarmuus ja mustasukkaisuus. Eva on myös uusi koulussa ja joutuu rakentamaan ystävyyssuhteensa tyhjästä. Kun ystäviä alkaa löytyä, katsoja pääsee kurkistamaan viiden tytön muodostaman porukan sielunmaisemaan ja sekoiluihin – ihan tavallisten nuorten elämään.

Toisella kaudella pääroolissa on Evan ystävä Noora (Josefine Frida Pettersen). Ainut lapsi, joka asuu kommuunissa, koska vanhempia kiinnostavat enemmän oma ura ja seksielämä kuin tyttären asiat. Hän on tyttöporukan kypsimpiä, mutta Nooran ongelma on se, että hän yrittää selvitä kaikesta yksin.

Toisella kaudella on niin suuria tunteita, että vain jääkylmän ihmisen sydän voi olla pakahtumatta. Miten vaikeaa, söpöä ja aitoa voikaan nuori lempi olla!

Skam vain Yle Areenassa.

ZinniAnna

Tätä ei kannata missata! Teinisarja Skam koukuttaa myös aikuisen

Ihan mahtava sarja! Jäin koukkuun heti. Katson jo toista kertaa kaikki kolme tuotantokautta viikon sisällä. Ja töissäkin on pitänyt käydä ja tehdä ylitöitä. Odotan innolla neljättä tuotantokautta. Sarja on aivan kuin minulle tehty! Olen vain 40 vuotta kohderyhmää vanhempi! 😀 Loistavan luonnolliset näyttelijät! Katso ihmeessä itse, niin huomaat! Paras sarja ikinä! Suosittelen!
Lue kommentti

Kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa, Rintamäkeläiset sai murskavoiton. Nyt odotus palkitaan.

IS TV-LEHTI: Rintamäkeläisten ensimmäinen jakso nähtiin vuonna 1972. Silloin TV2 marssitti ruutuun kaksi pientilallisperhettä, Rintamäet ja Honkoset, joiden elämää seurattiin maaseudun murrosaikana.

Kansa ihastui arkirealistiseen sarjaan, ja vuonna 1975 sitä seurasi 900 000 katsojaa. Sarjan perään on haikailtu myöhemminkin. Rintamäkeläiset sai murskavoiton, kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa. Silloin sarjasta nähtiin joulujakso vuodelta 1973.

Sotajuttuja ja pikku riitoja

Rintamäkeläiset loi Reino Lahtinen, joka oli aiemmin käsikirjoittanut toista suosittua tv-sarjaa eli Heikkiä ja Kaijaa. Rintamäkeläisten pääosiin valittiin Heikistä ja Kaijasta tutut näyttelijät Veijo Pasanen, Sirkka Lehto, Eila Roine ja Antti Haljala.

Sarjan henkilöt istuvat tyypillisesti kahvipöydässä ja keskustelevat milloin mistäkin. Keskusteluista syntyy usein riidanpoikanen.

Antti Rintamäki ja Veikko Honkonen ovat sotaveteraaneja, joten usein esillä on toinen maailmansota. Antin ja Veikon sotajutut perustuvat pitkälti käsikirjoittaja Reino Lahtisen omiin sotakokemuksiin.

Välillä puhutaan tietysti ihmissuhteista ja lipsahdetaan reilusti juoruilun puolelle. Tässä kunnostautuu erityisesti Helmi Honkonen. Helmiä näytellyt Eila Roine kertoi muutama vuosi sitten Studio55:lle nauttineensa roolistaan.

– Sain olla niin peruskateellinen, suomalainen ämmä kuin ikinä vaan. Ja minullahan oli paljon esikuvia, ja useat esikuvista sanoivat, ettei tuollaista ihmistä voi ollakaan. En maininnut, että esikuvani puhuu juuri, Roine sanoi nauraen.

Särmikkään sanailun lisäksi kansaan vetosi sarjan ajankuva. 1970-luvulla elettiin rakennemuutosta, jolloin perinteinen elinkeino maanviljely oli vaakalaudalla. Honkoset myyvätkin tilansa ja muuttavat rivitaloon kirkolle.

Politiikkaa ruudun täydeltä

Lisäksi vuosikymmenen puoluepolitisoitunut ajan henki näkyy vahvasti Rintamäkeläisissä. Antti on vennamolainen, Veikko demari ja sivuhenkilöissä on kommunisteja, kokoomuslaisia sekä kepulaisia. Poliittiset näkökannat leimahtavat yhteisiä asioita hoidettaessa, kuten meijerikysymysten äärellä.

Yhteiskunnallisista näkökulmista huolimatta sarjasta ei puutu komediallisia elementtejä. Ne nivotaan arkisiin asioihin: kun Honkoset ovat lähdössä juhliin, Veikon haisevista sukista ja likaisesta aluspaidasta saadaan aikaan kunnon suukopu.

Rintamäkeläiset, 10.8. alkaen Yle Areena

 

 

 

Vierailija

Tänään tv:ssä: Muistatko vielä Rintamäen Antin? Suomalaisten suosikkisarja palaa ruutuun

Kiva kun pakkoverorahojani suunnataan oikein ja saan katsella mustavalkoista nostalgiaa loppumattomana virtana, sellaista jonka olisi voinut sinne areenaan tunkea ihan ilman kyselyjäkin. Olisihan se vallan kauheaa jos joutuisi katsomaan vaikka jotain hittisarjoja kuten vaikka Game of thronesia jne ja pysyisi ehkä aavistuksen ajan hermolla... Noh, tärkeintähän on kuitenkin, että ne lukuisat pikkuiset herrat/rouvat saavat elää mukavaa yltäkylläistä elämäänsä ylellä onnellisena elämänsä loppuun...
Lue kommentti
Tämä kuva Dianasta otettiin Intiassa vuonna 1992, neljä kuukautta ennen Andrew Mortonin kohukirjan julkaisua. Kuva: Sanoma arkisto

Kaksikymmentä vuotta sitten kuollut prinsessa Diana tulee telkkarin kautta lähelle.

 

IS TV-LEHTI: Walesin prinsessa Dianan elämänvaiheita kertaava Diana: Omin sanoin (Diana: In Her Own Words, 2017) on puhutteleva ja henkilökohtainen dokumentti. 31. elokuuta 1997 auto-onnettomuudessa Pariisissa menehtynyt Diana tulee lähelle katsojaa, sillä ääninauhalla kuullaan hänen puhettaan ja mukana on paljon Spencerien ja Iso-Britannian kuningasperheen valokuvia ja kotifilmejä.

Kirjan lähde oli prinsessa itse.

Kensingtonin palatsissa käytiin 1991 keskustelu, jossa prinsessa kertoi elämästään ystävälleen James Colthurstille. Nauhat annettiin hovia seuranneelle journalisti Andrew Mortonille, joka kirjoitti kirjan Diana: Her True Story – in Her Own Words. Dianan kuoleman jälkeen paljastettiin kirjan lähteen olevan prinsessa itse.

Bulimiaa ja pettämistä

Pysäyttävä dokumentti on lähestymistavassaan rehellinen: tarina kerrotaan täysin Dianan näkökulmasta. Ääninauhalla ja arkistofilmeissä käydään läpi Dianan ensikohtaamista prinssi Charlesin kanssa, suhteen etenemistä kihlauksen kautta häihin ja kahden prinssin syntymään, avioeroon ja uuteen suhteeseen, joka päättyi pariisilaiseen tunneliin.

Itsensä yksin jätetyksi tunteneella prinsessalla oli takanaan useita itsemurhayrityksiä.

Dokumentin alakuloisuus syntyy Dianan särkyneestä äänestä – äänitysten aikaan itsensä yksin jätetyksi ja median jahtaamaksi tunteneella prinsessalla oli takanaan useita itsemurhayrityksiä. Hän puhuu paljon sekä bulimiasta että Camilla Parker Bowlesista, joka Dianan mukaan oli mukana kuvioissa alusta alkaen.

Nauhalla Diana toteaa olleensa niin uhrilammas ja median lelu kuin 90-luvun Marilyn ja hovin syntipukki.

Diana: Omin sanoin, National Geographic ke klo 21.00