Elastisen motto on, että 15 minuuttia kärsimystä tekee loppupäivästä helpomman, millä hän viittaa rankkaan treenaamiseen. Kuva: Rähin Records/Sami Siilin

Puolituntisessa dokumentissa kurkistetaan Kimmo Laihon kurinalaiseen arkeen.

Jos et saanut riittävästi Elastisesta eli Kimmo Laihosta syksyn Vain elämää -ohjelmassa, Teemalta tulee tänään dokumentti miehestä, joka on paitsi räppäri, myös toimitusjohtaja ja tuottaja.

Puolituntisessa dokumentissa seurataan Elastisen arkea yhden päivän ajan aamusta iltaan. Keikkapäiviä lukuun ottamatta Elastinen elää suunnilleen samassa rytmissä kuin suurin osa ihmisistä. Rähinä Recordsin toimitusjohtajan päivät alkavat jo aamusta palaverilla ja jatkuvat levytysstudiossa, jossa hän tuottaa suojattiensa biisejä ja huolehtii, että Rähinä-tuotteiden painolaatu on priimaa.

Dokumentissa tulee selväksi myös artistin elämänfilosofia, jonka keskiössä ovat terveelliset elämäntavat. Elastinen ehtii päivän aikana niin crossfit-harjoituksiin kuin break dance -treeneihinkin.

– Mun on vaikea ymmärtää ihmisiä, joilla on korkea elintaso, mutta silti he saattavat syödä jotain ihan sontaa ja olla huonossa kunnossa. Ruoka, lepo ja liikunta muodostavat pyhän kolmiyhteyden, Elastinen kertoo dokumentissa.

Dokumentissa kerrataan myös Elastisen musiikki- ja tanssitaustat sekä vanhempien ja isoveljen vaikutus musiikki-innostukseen. Ela jaksaa ylistää ystäväänsä Iso H:tä, jota ilman hän ei omien sanojensa mukaan olisi mitään.

Dokumentissa ei varsinaisesti kuulla räppäristä mitään uutta, mutta siinä nähdään huomattavasti rauhallisempi mies kuin mihin televisiokatsojat ovat tottuneet Vain elämää- ja The Voice of Finland -ohjelmissa.

Dokumentti on valmistunut vuonna 2012, joten viime aikaisia kohokohtia Vain elämää -hypetyksineen ja Linnan juhlineen ei luonnollisesti nähdä.

Tekijänä: Elastinen Teemalla ma 15.12. klo 20.

Lue myös:

Näin Elastinen treenaa: ”Oksennan mieluummin kuin rikon selkäni”

Elastinen myöntää: Mimmit ja mammona sekoittivat pään

Elastinen: ”En ota paineita seurustelusta tai jälkikasvusta”

Jaossa on viisitoista Jussi-palkintoa. Kaksi elokuvaa on kerännyt kymmenen ehdokkuutta. Ja muutakin jännättävää riittää!

IS TV-LEHTI: Kotimaisten elokuvien tärkeimmät palkinnot eli Jussit on perinteisesti jaettu kevään isoista palkintogaaloista viimeisenä. Perjantain suorassa lähetyksessä saa jännittää ainakin sitä, ketkä voittavat viidessätoista eri palkintokategoriassa. Helmikuisen Oscar-gaalan kaltaista sekoilua voittajien julkistusvaiheessa tuskin nähdään, mutta illan aikana on edessä monta muuta tiukkaa paikkaa.

1. Kova kolmikko

Tänä vuonna Jussi-ehdokkuuksia hallitsee kolme elokuvaa miltei tasaväkisesti. Nyrkkeilydraama Hymyilevä mies sekä 12-vuotiaan tytön ja hänen äitinsä suhteesta kertova Tyttö nimeltä Varpu kaappasivat molemmat kymmenen ehdokkuutta, ja Talvivaara-kaivostrilleri Jättiläinen sai niitä kahdeksan.

Lue Jussi-ehdokasleffojen arviot:

Paula Vesala, Lauri Maijala ja Linnea Skog – siinä 3 syytä katsoa odotettu ensi-iltaleffa

Hymyilevä mies on hyvien ihmisten elokuva

Jättiläinen-elokuva kertoo karun tarinan Talvivaaran kulisseista

Suuri kysymys kuuluu, jakautuvatko pystit tasaisesti kolmen vahvan elokuvan kesken. Jo kertaalleen Cannesin elokuvajuhlilla viime toukokuussa voittanut Hymyilevä mies voi myös yllättää ja napata valtaosan palkinnoista.

2. Miespääosatupla

Verraton koko perheen jouluseikkailu Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! teki Jussi-historiaa jo ehdokasasettelussa, kun elokuva-alan ammattilaisista koostuva esivalintaraati päätyi jakamaan yhden kolmesta miespääosaehdokkuudesta tasan sen pääkaksikolle Antti Holmalle ja Riku Niemiselle.

Välttämättä Jussia ei silti tarvitse sahata kahtia: Jättiläisessä korruption jäljille pääsevää virkamiestä esittävä Joonas Saartamo sekä Hymyilevässä miehessä nyrkkeilijä Olli Mäkeä näyttelevä Jarkko Lahti antavat iloiselle kaksikolle kovan vastuksen.

3. Betoni-Jussi

Gaalan isoja salaisuuksia on aina ollut Betoni-Jussin kohtalo: jaetaanko elämäntyöpalkintoa ollenkaan, ja jos jaetaan, kuka suomalaisen elokuva-alan elävistä legendoista sen saa?

Viime vuonna Betoni-Jussi myönnettiin kuvaaja Kari Sohlbergille, vuonna 2015 näyttelijä Antti Litjalle. Olisiko nyt esimerkiksi tuottajan vuoro?

4. Yleisöpalkinto

Kun dokumenttielokuva Autolla Nepaliin kaksi vuotta sitten nappasi yleisöäänestyksen voiton kovia katsojamääriä tahkonneen Mielensäpahoittajan nenän edestä, jälkimmäisen ohjaaja Dome Karukoski myönsi suoraan, että hänellä meni yllätyksestä viini väärään kurkkuun.

Pelkkien katsojamäärien perusteella yleisöpalkinto kuuluisi Risto Räppääjä ja yöhaukka -leffalle: Timo Koivusalon ohjaama perheseikkailu veti elokuvateattereihin liki 346 000 kävijää. Edellisessä gaalassa katsojat äänestivät kuitenkin suosikikseen Luokkakokouksen – olisiko nyt siis Luokkakokous 2:n vuoro?

Lue Luokkakokous 2:n arvio: Jaa jatko-osanko piti olla parempi? Luokkakokous 2:ssa kikkelikohellus jatkuu

5. Suora lähetys

Kotimaisen tv-viihteen kompastuskiviin on aina kuulunut suorien lähetysten tekeminen. Täytyy siis toivoa hurjasti onnea juontaja Mikko Leppilammelle: paineet kahden tunnin sujuvan palkintoshow’n tekemiseen ovat kovat.

Jussi-gaala, MTV3 pe klo 20.00

 

Kauniit ja rohkeat -sarja täyttää jo 30 vuotta. Sen kunniaksi teimme testin hulvattomista jaksonimistä. Testaa, oletko tosifani!

Mitä olisi ollut Suomen tv-historia ilman Kaunareita! Tänään tämä saippuasarjojen ehdoton ykkönen täyttää jo 30 vuotta. Sarjan ensimmäinen jakso esitettiin Yhdysvalloissa 23. maaliskuuta 1987, ja Suomessakin ensimmäinen jakso nähtiin jo viisi vuotta myöhemmin, 20. tammikuuta 1992.

Tosifani ei ikinä unohda alkuperäistä Ridgeä, Sallya tai Stephanieta, mutta myös sarjan jaksojen nimet ovat piristäneet päiväämme jo vuosikymmeniä. Ohjelmaa esittävän MTV3:n mukaan Yhdysvalloissa jaksoja ei ole nimetty lainkaan, vaan ne ovat ainoastaan numeroitu. Suomessa jaksoilla on puolestaan mitä luovimpia nimiä. Niistä vastasi Beritta Markkula vuodesta 1992 aina vuoteen 2015 saakka. Markkulan kynästä on syntynyt esimerkiksi sellaisia jaksonimiä kuin Kuka saa kirsikkasi, Ridge?Mikä on päättävä elimesi, Eric? ja Koomahormoonitko huulesi täyttivät, Taylor? Arvaatko, mitä muita jaksonimiä sarjassa on nähty? Testaa!

Kauniit ja rohkeat MTV3:lla ma-pe kello 17.30.

Lähteet: MTV3, ulmanen.fi

 

Kanadalaisdokumentti arvostelee kaupallista mediaa, joka dokkarin mukaan nielee kyselemättä päättäjien puolitotuudet.

IS TV-LEHTI: Viime aikoina ei uutisia seuratessa ole voinut välttyä ajatukselta, että olemme pudonneet johonkin mielipuoliseen rinnakkaistodellisuuteen. Maailman mahtavin presidentti voi suoltaa ”vaihtoehtoisia faktoja” ilmiselvistä asioista ja ajatella pääsevänsä kuin koira veräjästä. Osin pääseekin.

Ilmiö on tietysti paljon, paljon vanhempi kuin Donald Trump. Tästä muistuttaa viime vuonna valmistunut kanadalaisdokumentti Totuus pelissä (All Governments Lie). Sen aiheena eivät varsinaisesti ole valehtelevat päättäjät, vaan kaupallinen media, joka dokumentin mukaan kritiikittömästi nielee näiden tarjoamat puolitotuudet.

Kaupallinen media toimii markkinalogiikalla. Leipäjonot eivät myy, dokumentti väittää, ja siksi niistä ei kannata kirjoittaa. Media on myös aina jossain määrin riippuvainen rahoittajistaan. Siksi riippumaton tiedonvälitys – esimerkiksi säätiöiden ja joukkorahoituksen voimin toimiva – on demokratialle elintärkeä.

Näitä journalismin ritareita marssitetaankin ohjelmassa esiin liuta – joskin monien uskottavuutta koettelee marina, kuinka valtamedia joko ei ole ostanut heidän aiheitaan tai on antanut heille potkut. Riittääkö se syyksi teilata koko kaupallinen media päättäjien sylikoiraksi?

Uutisia vai julkkishäitä – vai molempia?

Totuus pelissä -dokkari heittää perustelematta ilmaan kestämättömiä väitteitä, kuten sen, että kaupallisten mediatalojen uutisointi olisi useammin propagandaa kuin journalismia – ja että jos joku tämän kiistää, se vain osoittaisi, kuinka syvällä propagandakoneessa tämä itse on.

Ohjelma myös asettaa tarpeettomasti vastakkain ns. oikeat uutiset ja vaikkapa Kim Kardashianin häät – ikään kuin sirkushuvit automaattisesti estäisivät kansaa näkemästä, mikä yhteiskunnassa on todella pielessä.

Rakenteeltaan dokumentti on hiukan poukkoileva ja sirpaleinen. Monet kiinnostavat juonteet hukkuvat tietoähkyyn. Punaisena lankana toimii amerikkalainen tutkiva journalisti I. F. Stone (1907–1989), joka nostetaan riippumattomien toimittajien esikuvaksi. Stone toimitti 1950–1960-luvulla omaa uutiskirjettä, joka paljasti päättäjien kupruja.

Totuus pelissä on koostettu siinä vaiheessa, kun Donald Trumpin kampanja oli vasta pääsemässä vauhtiin, joten Trumpin osuus dokumentissa jää pieneksi. Hänen valintansa presidentiksi ja etenkin virkakauden vauhdikas alku ansaitsisivat jo oman jatko-osan.

Dok: Totuus pelissä, Fem to klo 22.00

 

Muun muassa Sonja ja Jonne lähtivät hakemaan Tempation Islandilta ratkaisua nelivuotisen parisuhteensa ongelmiin.

IS-TV-LEHTI: Temptation Island Suomi -ohjelman kolmas tuotantokausi tuo ruutuun jälleen neljä pariskuntaa ja kaksikymmentä sinkkua.

Varatut miehet saavat trooppiselle paratiisisaarelle seurakseen kymmenen sinkkunaista ja naiset kymmenen miestä.

Moni parisuhde joutuu heti ensimmäisenä iltana koetukselle. Esimerkiksi neljä vuotta yhdessä olleille Sonja Issakaiselle, 22, ja Jonne Sahaselle, 31, reissu tietää ryppyjä rakkaudessa. ”

IS Tv-lehti tapasi parit Sanomatalolla järjestetyssä lehdistötilaisuudessa, eivätkä Sonjan ja Jonnen välit vaikuta ohjelman kuvausten jälkeen kovinkaan lämpimiltä.

– Meidän parisuhde oli ollut tuuliajolla jo monta vuotta. Halusimme lähteä tähän ohjelmaan selvittämään, miten meidän kannattaa jatkaa, Jonne selittää.

Miksi halusitte selvittää sen juuri Temptation Island -ohjelmassa?

– Jos olemme junnanneet paikoillamme neljä vuotta, niin kuinka monta vuotta sitä vielä olisi pitänyt junnata ilman tätä ohjelmaa? Jonne kysyy.

”Koska en voinut mitenkään vaikuttaa toisen tekemisiin, niin päätin elää omaa elämääni.”

Viileistä väleistä huolimatta kumpikin kertoo, että reissu oli monin tavoin onnistunut. Mikään ei kuulemma kaduta.

– Lähdin sinne pitämään hauskaa. Ihan alkupäivinä mietin, mitä Jonnelle kuuluu, mutta koska en voinut mitenkään vaikuttaa toisen tekemisiin, niin päätin elää omaa elämääni, Sonja sanoo.

Kolmen viikon ero toisesta laittoi myös ajatukset uusiksi.

– Se ympäristö ja erossa oleminen auttaa selvittämään omia tunteita. Kolme viikkoa saattaa näyttää ulkopuolisen silmissä lyhyeltä ajalta, mutta siellä se tuntuu älyttömän pitkältä ja on tosi rankkaakin, Sonja kertoo.

Ihanat sinkut ja puuttuvat pelisäännöt

Lahdessa tutustuneella parilla on yhdeksän vuoden ikäero. Heillä ei ole ollut selkeitä rajoja suhteelleen, joten sellaisia ei luotu ohjelmaa vartenkaan. Parisuhteen taustalla oli ennalta monia ongelmia, kuten kolmiodraamaa ja pettämistä.

– Ei meillä ollut siellä kuvauksissa mitään erityisiä pelisääntöjä. Rajat on ylipäätään veteen piirretty viiva, Jonne heittää.

Mukana olevat sinkut saavat kummaltakin ylistystä.

– Aluksi ensivaikutelma sinkuista oli ehkä huono, mutta heti ekojen bileiden jälkeen tajusin, että siellä on todella hyviä tyyppejä, Sonja sanoo.

– Ulkonäkö saattaa pettää pahasti. Itselläkin oli tosi isoja ennakkoluuloja joistain sinkuista ulkonäön perusteella, mutta kun heihin pääsi tutustumaan, sieltä paljastui kivoja tyyppejä, Jonne lisää.

Temptation Island Suomi 3, Nelonen ke klo 22.00