Prom Queen -sarjassa amerikkalaiset tytöt unelmoivat tanssiaiskuningattaren tittelistä ja ottavat toisistaan mittaa myös vapaa-ajalla.

Nyt ei haeta huippumallia eikä suunnittelijaa, vaan jotakin vähän sinne päin.

Prom Queen -taistelussa amerikkalaiset tytöt, jotka ovat koko elämänsä unelmoineet tanssiaiskuningattaren tittelistä, kilpailevat vaativan tuomariston edessä.

Ensimmäisessä haasteessa luodaan unelmapuku ja vieläpä esitellään se oikealle yleisölle. Tuloksena on sekä karmivia että suloisia asuja.

Tytöt ottavat toki mittaa toisistaan myös asuntolassa vapaa-ajalla. Suut soivat ja kipinät lentelevät, ja samalla luodaan ikuisia ystävyyssuhteita. Varaudu kimitykseen!

Prom Queen,

Nelonen la klo 14.35

Huippusuosituksi noussut teinisarja opetti aikuiselle katsojalle ainakin sen, että nostalgiatrippi tekee hyvää.

Hurahditko sinäkin tänä keväänä Skamiin? Et ole ainoa.

Megasuosittu teinisarja on viime aikoina puhuttanut kaikenikäisiä suomalaisia. Sarjan neljä kautta on kerännyt tähän mennessä miljoonia katseluita Areenassa.

Valitettavasti Skamin viimeinen jakso nähtiin viime viikonloppuna.

Ihanaa rakkautta, ystävyyttä ja onnea täynnä oleva finaali ei jättänyt montaa ovea avoimeksi. Eikä ihmekään. Sarjan tekijät ovat olleet hyvin varmoja siitä, ettei Skamista nähdä enää uusia jaksoja.

Mutta mitä sarjasta jäi käteen neljän koukuttavan kauden jälkeen?

Listasimme 10 asiaa, jotka ehkä kaikkien aikojen paras teinisarja meille aikuisille opetti.

1. Nostalgiatrippi tekee hyvää

”Olin jo ehtinyt unohtaa, kuinka suuria tunteita teininä koettiinkaan. Sarja palautti ne hienosti mieleen. Se kaikki vatsassa nipistelevä ihanuus, kun ihastuttiin ja sekoiltiin. Eikä siitä tule keski-ikäisenäkään yhtään lohduton olo, päinvastoin tulee fiilis, että elämähän on tosi ihanaa ja söpistä.”

2. Moni asia ratkeaa puhumalla

”Oikeastaan kaikki Skamin nuorten ongelmat syntyvät siitä, että ei uskalla kertoa huolestaan kellekään. Sama ilmiö toistuu edelleen näin aikuisiällä. Sarja muistuttaa jatkuvasti sitä, että suurin osa ongelmista ratkeaa sillä, että avaa sanaisen arkkunsa.”

3. Nuoret ovat kauhean fiksuja

”Sarjassa ikuisuusaiheita käsitellään hämmentävän hienosti. Esimerkiksi mielenterveysongelmiin ja seksuaalisuuden etsimiseen suhtaudutaan lempeän mutkattomasti. Sarja valoi uskoa siihen, että maailma on menossa parempaan suuntaan. Monet nuoret osaavat suhtautua vaikeisiin asioihin paljon tasapainoisemmin kuin ennen osattiin.”

4. Kaikesta selviää

”Vaikka monessa paikassa sarjan hahmot ovat vaipumassa epätoivoon ja kuolemassa teini-iän häpeään, aina tulee joku, joka vetää ylös suosta.”

5. Tyttöihin voi aina luottaa

”Yksi ihan parhaista elementeistä sarjassa on tyttöjen välinen ystävyys. Vaikka välillä porukassa ihastutaan samoihin poikiin ja riidellään, mikään ei koskaan riko Vilden, Nooran, Evan, Sanan ja Chrisin ystävyyttä.”

6. Pussailu on ihanaa

Skamin pussailusessiot ovat niin sykähdyttäviä, että kysyimme asiantuntijalta, miten sellaisen voi toteuttaa aikuisiällä.

Lue juttu tästä: Kiehnääminen takaisin! Asiantuntijan neuvot aikuisille Skam-tason suuteluun

7. Seksi on hauska asia

”Monissa teinisarjoissa seksistä tehdään valtava tabu ja neitsyyttäkin on suojeltava kuin herkkää lasiesinettä. Skamissa seksi on hauskaa, mutkatonta ja luonnollinen osa elämää. Sarja muistuttaa, ettei petipuuhia pidä hävetä. Nautinto kuuluu kaikille – myös tytöille.”

8. Norjan kieli on niin kaunis

Onko missään muussa kielessä yhtä kaunista sanaa kusipäälle?

(Jos et jo tiennyt: kusipää on norjaksi drittsekk. Onhan se nyt kaunis.)

9. Ole ystävällinen – aina

Nooran huoneen seinällä on teksti, joka jokaisen kannattaisi muistaa, ennen kuin menee laukomaan totuuksiaan toisille ihmisille:

”Everyone you meet is fighting a battle you know nothing about. Be kind. Always.”

Vapaasti suomennettuna sitaatti menee näin: Jokainen jonka tapaat, taistelee omaa taisteluaan. Ole ystävällinen. Aina.

10. Tarvitset vain punaisen huulipunan

Kaikkia aikuisia teinityyli ei välttämättä inspiroi, mutta neljän kauden aikana Noorasta tuli monelle tyylimuusa:

”Nooran punainen huulipuna yhdistettynä muuten naturelliin ja simppeliin lookkiin on ihan paras yhdistelmä.”

Psst. Jos et ole vielä sitä ehtinyt tutustua Skamiin, sen kaikki jaksot on edelleen nähtävissä Yle Areenassa. Jos taas olen tapittanut Hartvig Nissenin koulun nuoria toivoja jo riittämiin, tsekkaa norjalaissarja Nuoret ja lupaavat (Yle Areena). Lue sarjasta lisää täältä

Sarjan käsikirjoituksen takana on sama mies, joka kirjoitti puolet Vallan linnakkeen jaksoista. Laatua luvassa siis!

Tanskalaistrilleri Petos (Bedrag, 2016) pyörii talousrikollisuuden ympärillä ja pohtii rahan valtaa eri lähtökohdista tulevien ihmisten elämässä.

Keväältä 2016 uusittavan kymmenosaisen sarjan avausjaksossa tuulivoimalaitoksessa on sattunut kuolemantapaus, joka näyttää työtapaturmalta.

Poliisi kiinnostuu tapauksesta huomatessaan, että sattuneella on yhteys energia-alan suuryritykseen.

Kotimaassaan supersuosittu Petos jatkaa tanskalaissarjojen kansainvälistä menestyskulkua, sillä trilleristä puuhataan amerikkalaisversiota. Sarjan pääkäsikirjoittaja on Jeppe Gjervig Gram, joka kirjoitti myös puolet menestyssarja Vallan linnakkeen jaksoista.

Petos ei osoittele, vaan muistuttaa, että ahneita olemme kaikki.

Taitavasti käsikirjoitettu ja itsevarmasti ohjattu trilleri osuu ja uppoaa. Raha on ikuisuusaihe, mutta tarina onnistuu silti tuntumaan tuoreelta ja ajankohtaiselta juuri tässä ajassa.

Petos ei osoittele, vaan muistuttaa, että ahneita olemme kaikki – ahneuden volyymi vain vaihtelee henkilön asemasta riippuen.

Nuori ja kunnianhimoinen juristi Claudia (Natalie Madueño) työskentelee uusiutuvan energian yrityksessä ja etenee äkisti urallaan voitettuaan lipevän pomonsa (Nikolaj Lie Kaas) luottamuksen.

Rikostutkija Mads (Thomas Bo Larsen) puolestaan koettaa saada menestynyttä suuryritystä vastuuseen laittomuuksista. Samanaikaisesti vankilasta vapautunut automekaanikko Nicky (Esben Smed) rötöstelee hankkiakseen kodin tuoreelle perheelleen.

 

Petos, Teema & Fem ma klo 22.00

Vauhdikas dokumentti näyttää tunnissa kahden miehen pyöräilymatkan Norjan pohjoisimmasta pisteestä Etelä-Afrikkaan, joka kulkee myös Suomen läpi.

IS TV-LEHTI: Tarve tavoitella äärimmäisiä kokemuksia saattaa olla monen unelma, mutta kuinka moni oikeasti toteuttaa haaveensa? Vauhdikas dokumentti Pyörällä Nordkappista Kapkaupunkiin (Kapp To Cape, 2015) seuraa kahden pyöräilijän haasteellista matkaa Norjasta Etelä-Afrikkaan.

Päivätyönsä jättäneet brittiläismiehet Reza ja Steven lähtevät tavoittelemaan lähes mahdottomalta kuulostavaa unelmaa: he pyrkivät pyöräilemään sadassa päivässä 18 000 kilometriä. Guinnessin ennätystenkirjaan nimensä haluavat miehet tietävät matkan haasteet, mutta lähtevät reissuun tavoitteenaan löytää omien kykyjensä rajat.

Kaksi vuotta valmisteltu matka kulkee myös Suomen yli. He ajavat muun muassa Joensuun ja Imatran kautta. Kaksikko korostaa, että uusien ihmisten tapaaminen on matkan tärkeintä antia.

Miesten matka vaarallisten sota-alueiden läpi ei ole niin yksinkertaista kuin he luulevat. Uhkaavien tilanteiden vuoksi kaksikon polut eroavat välillä. Vaikka matka jatkuukin myöhemmin yhdessä, monen sadan kilometrin päivävauhti vaatii paljon niin fyysisesti kuin henkisestikin. Aikataulu ei anna periksi tippaakaan.

Ruokamyrkytysten ja malariahourujen keskellä luovuttaminen ei ole kaukana. Jostain miehet löytävät kuitenkin taistelutahdon ja pääsevät vihdoin Kapkaupunkiin asti.

Ääriolosuhteissa pyöräily herättää kunnioitusta. Jatkuvasti äärimmäisyydestä toiseen vaihtuvien maisemien ja tunnelmien vaihtelu kertoo, miten pitkän matkan miehet oikeasti tekivät – niin henkisesti kuin fyysisesti.

Pyörällä Nordkappista Kapkaupunkiin TV2 Su klo 21.00

Tallinnassa järjestetystä suurkonsertista nähdään koostelähetys, jonka tahdissa voi jatkaa juhannuksen juhlimista.

IS TV-LEHTI: Suomen 100-vuotisteemaa voi tunnelmoida television puolella myös juhannuspäivänä, kun Teema & Fem -kanavalla nähdään koostelähetys Viron Tallinnan suurkonsertista.

Tallinnan Vapaudenaukiolla 10. kesäkuuta järjestetyssä konsertissa esiintyi molempien maiden suuria tähtiä, kuten Saara Aalto ja Tõnis Mägi, joka on virolainen laulaja, kitaristi, säveltäjä ja näyttelijä. Mägillä oli merkittävä rooli Viron vapautuessa, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Mägin sukupolvelle suomalainen musiikki tuli tutuksi radion kautta.

Kolmetuntisen spektaakkelin aikana lavalla on myös useita muita suomalaisia ja virolaisia huippumuusikoita sekä heidän yhteisesiintymisiään. Ohjelmistossa kuullaan nostalgisia poimintoja vuosikymmenten varrelta, mutta mukana on myös tuoreempia kappalevalintoja.

Lavalla nähdään muun muassa Petri Laaksonen, Paleface, Scandinavian Music Group, Chalice eli Jarek Kasar, Iiris ja Mari Kalkun. Mukana on kaksi Viron viime vuosien euroviisuedustajaa, eli Jüri Pootsmann ja Stig Rästa.

Vesa-Matti Loiri joutui peruuttamaan esiintymisensä konsertissa sairastumisen vuoksi.

Lähetyksen selostaa Marko Gustafsson ja Päivi Puukka.

 Suomi 100 -konsertti Tallinnassa Yle Teema & Fem La klo 12.00