Ensimmäisessä Satuhäät-uusinnassa nähdään koneistajana työskentelevän Raunon sekä palveluneuvojana ja karaoke-emäntänä työskentelevän Susannan rakkaustarina. Kuva Yle Kuvapalvelu

Satuhäät-ohjelman uusinnat alkavat tänään. Ensimmäisessä uusintajaksossa vihitään Rauno Tuovinen ja neljän lapsen äiti Susanna Talassalo.

Satuhäiden yhdeksäs tuotantokausi päättyi viime maanantaina, mutta ei hätää. Tänään alkaa ohjelman kahdeksannen tuotantokauden uusinnat.

Ensimmäisessä uusintajaksossa vihitään jyväskyläläiset Susanna Talassalo, 31, ja Rauno Tuovinen, 32. Sukulaisten ja ystävien lisäksi häitä juhlivat myös Susannan kolme neljästä lapsesta.

Yli vuosi sitten tv:ssä esitetty jakso muistetaan tunteikkaista häistä, jossa sulhanen tarvitsi nessuja niin vannoessaan vihkivalaa kuin kuunnellessaan morsiamen hääjuhlassa esittämää Sinä sanoit sen -kappaletta.

– En näe mitään, kun on kyyneleet silmissä, sympaattinen sulhanen tuhisee yrittäessään panna vihkisormusta morsiamensa sormeen.

Myöhemmin sulhasta huvittaa kyyneltulva ja hän tuhahtaa:

– Noni, lisää nessuja, saatana!

Rauno ja Susanna menivät naimisiin huhtikuun lopulla 2012, noin vuoden seurustelun jälkeen. Suhteen alussa parin välille aiheutti draamaa se, että Rauno oli vakaasti päättänyt elää sinkkukesän.

Rauno ei kuitenkaan mahtanut tunteilleen mitään ja muutti pian Susannan ja tämän lapsien luo. Kihlajaispäiväksi Rauno halusi helposti muistettavan päivän ja kosi Susannaa heidän yhteisen kotinsa eteisessä 11.11.11.

Satuhäät-uusinnat TV2:lla ma klo 21.

Lue kaikkien Satuhäät-parien tarinat täältä.

Katso videolta Chisun ja Mikael Gabrielin Älä herätä mua unesta -duetto!

Mikael Gabriel oli fiiliksissä jokaisen artistin esityksestä Vain elämää -päivänään. Dueton hän halusi kuitenkin esittää Chisun kanssa.

– Mä oon rakastanut Chisua jo paljon aikaisemmin kuin ollaan edes tavattu.

– Toteutan yhden mun unelmista. Siksi valitsen Chisun, Mikael kertoi jaksossa.

Mikael ja Chisu duetoivat Älä herätä mua unesta -kappaleen. Sävellaji oli Miklulle hankala, mutta hän ei antanut sen häiritä.

Nelonen on julkaissut myös toisen videon, jota ei näytetty televisiossa. Siinä Miklu myöntää, että hänen päänsä ei aina ole kestänyt suosiota.

2758485

Kuuntele täältä kaikki Mikaelin Vain elämää -päivän kappaleet ja äänestä suosikkiasi!

Me Naiset ja ohjelmaa esittävä Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Mikael Gabrielin Vain elämää -päivää on ylistetty somessa. Oliko se mielestäsi kaikkien aikojen paras?

Mikael Gabrielin Vain elämää -päivänä kuultiin herkkiä ja rajuja tulkintoja. Äänestä omaa lemppariasi!

Anna Puu veti Kovaa biisin niin aggressiivisesti, että sai Mikael Gabrielin hiljaiseksi. Hectorin ääni osui puolestaan suoraan Mikaelin sieluun ja repi sen auki. Myös Suvi Teräsniskan versio Päästä mut pois -kappaleesta sai Miklun kyyneliin.

Mikael Gabriel kertoi hiljattain Me Naisten haastattelussa, ettei ole hajonnut ikinä niin pahasti kuin Vain elämää -päivänään. Some-kommenttien perusteella myös kotikatsomoissa tunteet olivat pinnassa. Kuuntele kaikki kappaleet videoilta ja äänestä jutun lopussa, mikä oli sinun suosikkisi!

1. Suvi Teräsniska: Päästä mut pois

2755216

 

2. Chisu: Älä herätä mua unesta

2758483

 

3. Anna Puu: Kovaa

2758484

 

4. Mikko Kuustonen: Viimeisen kerran

2758490

 

5. Lauri Tähkä: Kipua 

2758493

6. Hector: Vastatuuleen 

2758503

Me Naiset ja ohjelmaa esittävä Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Kenen esityksestä pidit eniten Vain elämää -jaksossa?

Geoffrey Rush ujuttautuu unohtumattomasti pianistilahjakkuus David Helfgottin nahkoihin.

IS TV-LEHTI: Kärsivistä taiteilijoista on tehty monta elokuvaa, mutta harva niistä on niin onnistunut, menestynyt ja pidetty kuin pianisti David Helfgottista kertova Loisto vuodelta 1996. Ei vähiten pääosassa Oscarin ja muiden palkintojensa edestä hehkuttavan Geoffrey Rushin ansiosta.

Helfgottin näköispainos Rush ujuttautuu pianistilahjakkuuden nahkaan tämän katkeilevan kiihkeää puhetyyliä ja Rachmaninoffin kolmatta pianokonserttia unohtumattomasti soittavia sormia myöten. Ääniraidalta tosin kuullaan Helfgottin aitoa Rahmaninoff-tulkintaa.

Takaumarakennetta miellyttävästi hyödyntävä elokuva palaa Davidin lapsuuteen. Vie vuosia ennen kuin ihmelapsi voi päästä vähitellen eroon ankaran, täydellisen omistushaluisen isänsä (Armin Müller-Stahl) hoteista.

Ollaan Australiassa, Perthin työläiskortteleissa. Liiallista psykologisointia karttaen Loisto seuraa järkyttävästi, kuinka puolanjuutalainen siirtolaisisä rakentaa sotien jälkeen syntyneelle pojalleen toisenlaista tulevaisuutta – niin lujasti, ettei haluaisi päästää tätä silmälläpitonsa vankeudesta, ei ainakaan stipendiaatiksi Lontooseen. Vasta hermoromahduksen, sairaalan ja rakkauden jälkeen Helfgott on valmis kapakkapianistiksi ja konserttilavoille.

Melko tuntematon kyky, ohjaaja Scott Hicks kertoo tämän kaiken kuvien ja äänten loistokkaalla yhteispelillä.

Loisto onnistuu myös sytyttämään klassiseen musiikkiin perehtymättömässäkin halun kuulla lisää.

Paradokseja riittää. Olisiko Davidista ilman isän ankaruutta kehkeytynyt pianistin alkua? Olisiko Helfgottista ilman elokuvaa koskaan tullut näin kuuluisaa maailmalla?

Loisto, Teema pe klo 21.00

Kari Hotakaisen, Miika Nousiaisen ja Tuomas Kyrön pitää päättää, ovatko he huolissaan. Jenni Pääskysaari kysyy miksi.

IS TV-LEHTI: Huolestuttaako Suomen henkinen ilmapiiri? Leudot talvet, syntyvyyden lasku, nyhtökauran heikko saatavuus? Naapuri kierrättää väärin, eikä markkaakaan enää saa takaisin.

Uudessa kotimaisessa keskustelusarjassa on lupa olla huolissaan. Virallisina huolehtijoina toimivat kirjailijat Tuomas Kyrö, Kari Hotakainen ja Miika Nousiainen.

”Esimerkiksi hummus saattaa olla lopussa.”

Huolehtijoista huolehtii ohjelman juontaja Jenni Pääskysaari. Lisäksi mukana on vieraita, ensimmäisessä jaksossa Aku Hirviniemi – huolestuttavaa!

Keskustelijakolmikko tunnetaan lakonisesta huumoristaan muun muassa romaanien Mielensäpahoittaja, Juoksuhaudantie ja Vadelmavenepakolainen myötä.

Onko ohjelman tarkoitus nauraa suomalaisten turhille huolille?

– Ei suinkaan. Maailmahan pyörii juuri siksi, että ihmiset ovat asioista huolissaan. Huoli aiheuttaa toimintaa, sanoo Miika Nousiainen.

– Totta toki on, että keskiluokkaisilla suomalaisilla on aikaa ja varaa olla huolissaan, Tuomas Kyrö pohtii.

– Esimerkiksi hummus saattaa olla lopussa.

Ohjelmassa keskustelupanelistit kuulevat kansalaisten lähettämiä huolia laidasta laitaan.

– Huolia on saapunut paljon, ja mukana on sekä yleisiä että yksityisiä aiheita, kertoo Jenni Pääskysaari. Keskustelutiimi kommentoi niitä omien kokemuksiensa, vaiston ja mielentilan mukaan.

– Elämänkokemukseni on tosi hyvä ja tosi huono. Aion kohdata kysymykset aidossa ja vilpittömässä vuorovaikutuksessa, lupaa Kari Hotakainen ja toteaa, ettei kehtaisi kertoa omia huoliaan.

”Itsehän olen kaiken aikaa huolissani.”

Muutkaan panelistit eivät halua rasittaa katsojia henkilökohtaisilla huolenaiheillaan.

– Itsehän olen kaiken aikaa huolissani. Siitä kokemuksellisesta lähtökohdasta on se hyöty, että tunnistan tehokkaasti huolestuneen olotilan, Nousiainen sanoo.

Pääskysaari taas kertoo, ettei hänen tapoihinsa juuri kuulu huolestua.

Kymmenosaisessa sarjassa lähestytään siis psyykkisiä syvyyksiä: jotkut ihmiset ovat huolestuneempia kuin toiset. Keskustelijoilla on perspektiiviä maan eri osista.

– Luemme yleisönosastokirjoituksia laajalti. Ne ovat parhaita paikallislehdissä tyyliin ”Sinä, joka varastit katiskani”, tuumii Nousiainen, ja lempilehtiä luetellaan: Koti-Lappi, Saarijärven Sampo...

– Hesarissa on paljon suurempia ja usein liian kliinisiä aiheita.

Miksi suomalaiset oikeastaan ovat niin paljon huolissaan?

– Kylmä pitkä talvi. 1 300 kilometriä itärajaa. Vaikea isäsuhde. Liian pienet kengät. Peruskoulu. Liian läheinen äitisuhde, Kyrö listaa.

– Turpaanvetämisen uhka on viisauden alku, filosofoi Nousiainen härmäläistä mielenmaisemaa.

– Tämä sarja ei toimisi Ruotsissa.

Testataan pari perushuolta. Säteileekö kännykkä vaarallisesti? Tappavatko punkit koko kansan? Pitääkö olla huolissaan?

– Kyllä, sähköstä tulee olla huolissaan. Sähkö on kuin Jumala, sitä ei voi nähdä. Ehkä se on pelkkä myytti. Punkki on myös mielikuvitusolento. Kuten sähkö ja Jumala, sanoo Kyrö.

– Eikä ole. Ennen talvella oli ongelma, ettei voi mennä ulos. Nyt ei voi mennä kesällä. Minua riepoo, ettei heinikossa voi olla rennosti. Tietenkin punkeista kannattaa olla huolissaan, päättää Nousiainen.

Mitä panelistit antaisivat yleislääkkeeksi suomalaisten huoliin?

– Tieto vähentää tuskaa, vastaa Nousiainen. Muut ehdottavat buranaa ja samariinia.

– Ja ainahan meillä on alkoholi, muistuttaa Hotakainen.

– Kaikki, mikä toimii kaksivuotiaalla, toimii myös 42-vuotiaalla: ruoka, uni ja lämpö, Nousiainen sanoo.

– Etäisyys on hyvä lääke, Kyrö lisää.

– Huoli kosteusongelmaisesta kylpyhuoneesta tuntuu paljon mukavammalta Mallorcalla kosteusongelmaisessa kylpyhuoneessa!

Pitääkö olla huolissaan? MTV3 to klo 21.00