Ville Haapasalo saapuu Gorno Altaiskin kaupunkiin. Kuva: Ossi Käki/Yle Kuvapalvelu
Ville Haapasalo saapuu Gorno Altaiskin kaupunkiin. Kuva: Ossi Käki/Yle Kuvapalvelu

Ville Haapasalo tietää nyt, mikä on kaunein paikka maailmassa. Oikeastaan hän on tiennyt sen jo kauan. Mutta nyt saavat muutkin tietää.

IS TV-LEHTI: Ja mikä se paikka on? ”

– Altain vuoristo Kaakkois-Venäjällä on silkkaa ihmettä tällaiselle tasamaan pojalle, jolle Messiläkin on huippujen huippu. Turkoosit järvet eivät jäädy edes 30 asteen pakkasella, ja koko alueessa on taikaa. Luonto yhdistää seudun ihmisiä, joita on jokaisesta uskontokunnasta: kaikilla on sama talvi, josta selviytyä, näyttelijä Ville Haapasalo kuvailee.

Altai 30 päivässä on Haapasalon ”30 päivässä” -teeman seitsemäs sarja. Alue näyttäytyy elämyskohteena, jonne ei kuitenkaan ole aivan helppo mennä. Telengit-intiaaneja, muumioprinsessoja, shamaaneja...

– Suomessa Altaita ei juuri tunneta, mutta Venäjällä kaikilla on tästä mielipide, vaikka he eivät olisi siellä edes käyneet. Alueelle voi matkustaa, mutta vuoristoon pääseminen on haastavaa. Teitä ei ole, ja apuna ovat lähinnä aasit ja helikopteri, Haapasalo kertoo.

Altai sijaitsee Venäjän, Kazakstanin, Kiinan ja Mongolian välissä. 30 päivän aikana Ville tiimeineen matkustaa kaikkien näiden maiden vuoristossa, paitsi Kiinan. Seikkailuista syntyi yhdeksän uutta jaksoa.

Alueella turismi on pääelinkeino, ja erityisesti viime vuosina ekohenkinen kohde on löydetty. Altailla kiipeillään, lasketaan koskia, kylvetään, vaelletaan, harjoitetaan luonnonlääketiedettä ja taiteillaan.

– Altain erikoinen energia houkuttelee puoleensa. Ihmiset saapuvat kerran ja jäävät jumiin. Olen tavannut taidemaalareita, jotka ovat 30 vuotta maalanneet samaa vuorenhuippua. Moni jättää suoritusarjen ja valitsee yksinkertaisen ja luonnonläheisen elämäntyylin.

Tervemenoa muutkin Venäjälle

Haapasalo on huomannut, että hänen ohjelmiensa myötä katsojat todella ovat lähteneet tutkimaan uusia seutuja.

– On aina ilo kuulla palautetta. Kun lensin Georgiaan, oli koneessa iso kasa Suomi-äijiä, jotka kiittelivät, että ennen sarjaani heillä ei ollut hajuakaan, mikä koko Georgia on.

– En ole koskaan väittänyt, että Venäjällä asiat olisivat hyvin, mutta siellä on paljon hyvää. Jos saan ennakkoluuloja hieman lievennettyä, olen tyytyväinen. Minulle on esimerkiksi Ranskassa ihmetelty, että voiko siellä Venäjällä kävellä kadulla noin vain kuka tahansa.

Haapasalo on aina keskittynyt tarinoihin ja ihmisiin. Näitä kohtaamisia painotetaan myös Altai-jaksoissa.

– Mikä vain asia saa sielun, kun mukana on ihminen siitä kertomassa. Tilanteet elävät, autokuskit antavat vinkkejä, reitti vie usein täysin tuntemattomaan. Jos olemme menossa katsomaan laulavaa hevosta, saattaa paikalta löytyä vain mykkä kissa. Sitten mietitään, että mitäs nyt.

– Omia haasteen paikkoja on aina ja ikuisesti helikopteri. Vaikka olen jo 25 vuotta istunut sen vispaimen kyydissä, se pelottaa yhä. Kerran kuskina oli kokenut sotalentäjä, joka päätti näyttää, kuinka kopteri nuolee vuoren seinää. Siinä ei uskaltanut edes huitaista kuonoon.

”Ihmisiltä puuttuu unelma, valtava haave päästä jonnekin.”

Matkustaminen on Villelle täyttä työtä, jota vapaa-ajalla ei harrasteta.

– Joka matkalla mietin, että tämä on se viimeinen. Kun on hytkynyt sotilaskuorma-auton lavalla kivikossa loputtoman kauan ja huomaa, että on kulunut 8 minuuttia, tajuaa, että on tämä aika raskasta. Mutta sitten menee kuukausi ja taas miettii, että pitäisikös. Vai pitäisikö antaa homma jo jollekin nuoremmalle.

Perhe ja tiikerit ovat tärkeitä

Matkailusta Haapasalolla on kriittisiäkin mielipiteitä.

– Minusta kohteet ovat nykyään liian helposti saavutettavissa. Ihmisiltä puuttuu unelma, valtava haave päästä jonnekin, koska matkailu on jo niin arkipäiväistä.

Työrintamalla on taas hiljaisten vuosien jälkeen alkanut olla uutta vipinää, ja jämähtäneiden elokuvaprojektien tuottajat ovat soitelleet Haapasalolle toinen toisensa jälkeen.

– Työtilanne on nykyään hyvä. Vastapainona vapaa-ajalla keskityn perheeseen, nostelen verkkoja mökillä ja suojelen Amurin tiikereitä.

Altai 30 päivässä, Yle Teema & Fem ke klo 21.00

Huomio! Juttu sisältää merkittäviä juonipaljastuksia Game of Thronesin uusimmasta jaksosta, mahdollisesta jatkosta ja kaikesta, mitä sarjassa on aiemmin tapahtunut.

Game of Thronesin viime maanantaina julkaistu jakso oli täyttä toimintaa. Yksi isoimmista hetkistä jaksossa oli se, kun kolmoskaudelta saakka kadoksissa ollut Gendry teki odotetun paluun. Lue siitä lisää täältä.

Gendryn paluuta kukaan katsojista ei voinut olla huomaamatta. Sen sijaan jakson ehdottomasti merkittävin käänne saattoi hyvinkin mennä joiltain ohi.

Jakson suurin paljastus on koko sarjan kannalta valtavan iso käänne.

(Juttu jatkuu Instagram-upotuksen jälkeen.)

Daenerysiä näyttelevä Emilia Clarke julkaisi hauskan videon Jonia näyttelevästä Kit Harringtonista sarjan kuvausten kulisseissa.

Paljastus liittyi Jonin yhteyteen Targaryenin sukuun, ja se tapahtui hyvin ohimennen Samin ja Neilikan lukiessa kirjoja Kastellissa.

Kohtauksessa Neilikka lukee ääneen muuan yliseptoni Maynardin yksityiskohtaisia sepustuksia kaikista mahdollisista asioista. Raapustuksissa Maynard kertoo muun muassa suolen toiminnastaan ja siitä, kuinka monta rappusta Baelorin septissä on. 

Turhanpäiväisten asioiden joukosta Neilikka lukee kuitenkin äärimmäisen tärkeän ja kiinnostavan asian. Hän lukee, että yliseptoni Maynard myönsi ”prinssi Raggerille” avioliiton kumoamisen ja vihki prinssin toisen naisen kanssa salaisessa seremoniassa Dornessa.

Mitä tämä merkitsee?

Montaakin asiaa – mahdollisesti.

Suurella todennäköisyydellä ”prinssi Ragger” on oikeasti edesmennyt prinssi Rhaegar. Aiemmin hänen on tiedetty olleen naimisissa ainoastaan Elia Martellin kanssa. Hänellä oli kuitenkin sivusuhde Ned Strakin siskon Lyanna Starkin kanssa. Todennäköisesti Rhaegar siis kumosi avioliittonsa Elia Martellin kanssa ja avioitui salaa Lyanna Starkin kanssa.

Sarjan aiemmalla kaudella saimme tietää, että Jon Snown oikea isä ei olekaan Ned Stark vaan prinssi Rhaegar. Hänen äitinsä on puolestaan Nedin sisko Lyanna Stark.

Neilikan lukeman dokumentin perusteella Jon ei välttämättä ole ensinkään äpärä.

Aiemmin ajateltiin, että Jon on Rhaegarin äpärä, koska prinssi oli Jonin syntymän hetkellä naimisissa Elia Martellin kanssa. Neilikan lukeman dokumentin perusteella Jon ei välttämättä ole ensinkään äpärä. Sen sijaan hän saattaa olla Rhaegarin avioliitossa syntynyt poika.

Tämä tarkoittaisi siis sitä, että Jon on virallisesti Targaryen.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Viime kauden viimeisessä jaksossa selvisi virallisesti, että Ned ei olekaan Jonin oikea isä. Fanit olivat ounastelleet tätä jo vuosia. Kuva: HBO
Viime kauden viimeisessä jaksossa selvisi virallisesti, että Ned ei olekaan Jonin oikea isä. Fanit olivat ounastelleet tätä jo vuosia. Kuva: HBO

Ja mitä sillä on väliä, jos Jon on Targaryen?

Jos Jon on Targaryen hän on Targaryenien suvun laillinen perillinen. Rhaegar oli syrjäytetyn Hullun kuninkaan vanhin poika. Perimysjärjestyksen mukaan hänen kruununsa siirtyy suoraan hänen jälkeläisilleen. Koska kaikki muut heistä ovat kuolleet, Jonilla on täysi oikeus kruunuun.

Jonin oikeus kruunuun on siis suurempi kuin esimerkiksi Daenerysin, joka oli Hullun kuninkaan nuorin tytär.

Mutta ennen kuin Jonia julistetaan Seitsemän kuningaskunnan kuninkaaksi, matkassa on monta mutkaa:

Ensinnäkin: prinssi Rhaegarin avioliiton kumoamisesta ja uudesta liitosta ei ilmeisesti tiedä juuri kukaan. Jos Sam ja Neilikka eivät ottaneet Maynardin kirjaa mukaansa, vahvistus Jonin todellisesta identiteetistä ei välttämättä paljastu hirveän helposti. Tai sitä ei voida ainakaan kirjallisesti todistaa.

Daenerys ei mukisematta luovu kruunusta.

Toiseksi: Daenerys ei mukisematta luovu kruunusta. Saa nähdä millainen soppa hänen ja Jonin välille syntyy, jos kumpikin heistä alkaa tosissaan havitella paikkaa Rautaistuimella.

Kolmanneksi: Jon matkasi viime jakson lopussa muurin toiselle puolelle, ja tulevan jakson traileri näyttää varsin pahaenteiseltä. Tiedä häntä, elääkö hiljattain Pohjoisen kuninkaaksi kruunattu Jon kovin kauaa.

Mitä seuraavassa jaksossa tapahtuu? Katso traileri: 

Ruudussa nähdään nyt kolmas kausi, joka jää viimeiseksi.

Walesilainen rikosdraamasarja Syrjäinen maa (Hinterland/Y Gwyll, 2014–2017) jatkuu kolmannella ja viimeiseksi jäävällä tuotantokaudella. Kausi sisältää neljä itsenäistä puolitoistatuntista jaksoa.

Syrjäiselle maalaisseudulle menneisyyttään paennut Tom Mathias (Richard Harrington) on uusien jaksojen alussa joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Tuhotyötä tutkivat kollegat. Mathias puolestaan selvittää paikallisen pastorin murhaa.

Sarjaa on kuvailtu kauniiksi ja synkäksi. Kauneus sarjaan tulee Walesin länsirannikolla sijaitsevan Aberystwythin ja sen lähiseudun maisemista. Murhamysteerien synkkyyttä korostetaan niin runsaasti, että lopputulos on epäaito. Teennäisyyttä tehostavat liikaa käytetyt hidastukset, päähenkilöiden tapa puhua kuiskaten sekä uhkaava musiikki.

Kauden aikana palataan myös vuosikymmenien takaisiin tapahtumiin.

Ed Talfanin ja Ed Thomasin luomasta sarjasta on kuvattu kaksi kieliversiota, kymriksi ja englanniksi. Suomessa nähdään englanninkielinen versio.

Syrjäinen maa TV1:llä la 19.8. kello 21.15
 

Hieman ahdistava ohjelma on hyvä muistutus siitä, kuinka vahvoja luonnonvoimat saattavat olla.

IS TV-LEHTI. Hiton idiootit! Niin tekisi mieli huutaa ensimmäiselle lomailijaporukalle, joka esiintyy Hurja lomasää -sarjassa (Extreme Weather – The Survivors, 2015).

Brittimiehet lähtevät varta vasten Filippiineille, kun kuulevat taifuunin uhkaavan sitä. Sitten kun alkaa rytistä, ollaan paniikissa ja sokissa. Sen jälkeen vielä ihmetellään tv-haastattelussa, kuinka kamalaa oli olla hengenvaarassa.

Ohjelman ideana on esitellä brittejä, jotka ovat lomamatkallaan kohdanneet katastrofaalisia säätiloja. Taifuunijengi herättää vain ärtymystä, mutta seuraava tarina on oikeasti pelottava ja koskettava.

Se kertoo kolmesta opiskelijasta Turkissa. He luulevat lähtevänsä pienelle patikointireissulle, mutta eksyvät viikoksi rankkasateiden ja myrskyn keskelle vuoristoon ilman ruokaa. Etsiessään pakotietä he ajautuvat vain yhä kauemmas tulvivan joen armoille ja lopulta putoukselle, josta ei tunnu olevan mitään ulospääsyä.

Kammottava on myös osio belgialaisilta rockfestareilta, jossa nuoriso bilettää kuuman auringon alla. Lopulta neljä ihmistä kuolee. Myös rankkasateet ja tulvat brittien suosimilla leirintäalueilla Etelä-Ranskassa pysäyttävät.

Hieman ahdistava ohjelma on hyvä muistutus siitä, kuinka vahvoja luonnonvoimat saattavat olla. Paljon parjattu Suomen kesäsääkin alkaa yllättäen tuntua ihan kivalta. Vaihtoehto kun voisi olla vaikka henkeäsalpaava hiekkamyrsky.

Hurja lomasää Foxilla pe 18.8. klo 19.00.

Paikka auringossa -elokuva on ensimmäinen osa George Stevensin trilogiasta. Kaksi muuta osaa ovat Etäisten laaksojen mies ja Jättiläinen.

Klassikkoelokuvan päärooleissa nähdään Elizabeth Taylor ja Montgomery Clift.

Torstai-illan tv-elokuva Paikka auringossa (A Place in the Sun) on George Stevensin romanttinen mestariteos, jossa 19-vuotias Elizabeth Taylor ja Montgomery Clift tekevät hienot roolisuoritukset.

Taylor esittää varakkaasta teollisuussuvusta olevaa Angela Vickersia. Cliftin hahmo on köyhäliston edustaja George Eastman, joka unelmoi paremmasta elämästä. Shelley Winters näyttelee puolestaan Georgeen rakastunutta tehdastyöläistä Alicea.

Murhenäytelmä syntyy kolmiodraamasta, kun George alkaa seurustella salaa köyhän Alicen kanssa. Alice tulee raskaaksi, mutta Georgella on jo uudet kuviot rikkaan Angelan kanssa.

William Mellorin upea kuvaustyö palkittiin syystä Oscarilla. Kun kuikka huutaa järvellä ja poliisisireenit ulvovat, rakastuneiden Angelan ja Georgen lähikuvat huumaavat kuolemankin edessä. Kuvauksen lisäksi elokuva palkittiin aikoinaan viidessä muussa Oscar-kategoriassa.

Paikka auringossa Yle Teema & Fem to 17.08. klo 21.00