Grönholmin suvun rallikuskit, isä Marcus ja poika Niclas. Kuva: Jan Nyman, Långfilm productions/Yle
Grönholmin suvun rallikuskit, isä Marcus ja poika Niclas. Kuva: Jan Nyman, Långfilm productions/Yle

Grönholmin suvussa on rallikuskeja kolmessa polvessa. Dokumentti seuraa nuorimman eli Niclaksen uran alkua ja kertaa edellisen polven kohokohtia.

IS TV-LEHTI: Anna Blomin ohjaama sympaattinen dokumentti Kolmannessa polvessa (I tredje led, 2016) kertoo Grönholmien ralliperheestä.

Puolituntisen dokumentin pääosassa on parikymppinen Niclas Grönholm, Marcus ”Bosse” Grönholmin poika ja Ulf Grönholmin pojanpoika, joka on ajanut muun muassa jokamiehenluokkaa, crosskartia sekä rallicrossia.

Isä Marcus Grönholm on 2007 uransa lopettanut ralliautoilija, kaksinkertainen ralliautoilun maailmanmestari – vuosilta 2000 ja 2002 – ja eniten rallin MM-osakilpailuvoittoja saavuttanut suomalainen.

Isoisä Ulf Grönholm oli menestyksekäs rallikuljettaja, joka voitti ralliautoilun Suomen mestaruudet vuosina 1977 ja 1978. Hän menehtyi helmikuussa 1981 keskellä yötä ajettuaan päin aura-autoa ollessaan harjoittelemassa pikataivalta.

Seurantadokumentti alkaa, kun rallihaaveita elättelevä nuorimies harjoittelee lumen keskellä, ja päättyy voittoisaan kesäpäivään, jolloin Niclas Grönholm voitti debyyttikaudellaan Suomen mestaruuden Super Car -luokassa Honkajoella.

Sittemmin Grönholm on siirtynyt ajamaan rallicrossin MM-sarjaan.

Välissä haastatellaan poikaa ja isää sekä Niclasin tallipäällikköä Niko Ehrnsteniä. Paljon on puhetta isän ja pojan luonteiden sekä ajotyylien eroista ja yhtäläisyyksistä.

Ohjelmassa kuullaan moottorien pärinää ja nähdään autojen säätöä. Ralliurheilu on kaikkea muuta kuin glamouria. Kulissien takana riittää tekemistä.

Arkistofilmeissä esitetään Marcus Grönholmin kisoja ja kuullaan rallienglantia. Lisäksi ohjelmassa vieraillaan Grönholmien kotitilalla Inkoossa, jonne Marcus Grönholm on perustanut kotimuseon.

Dok: Kolmannessa polvessa, Fem pe klo 19.55

Hissun Pancho-koiraa ei ruudussa enää nähdä.

IS TV-LEHTI: Ei kännykkäkuuluvuutta, ei kunnollista kattoa pään päällä, eikä edes varsinaista tietä perille. Nämä ovat lähtökohdat, kun innokkaat kalamiehet Kari ”Hissu” Hietalahti ja Tommi Korpela lähtevät kalaan Incredible Fishing with Hissu ja Tommi -uutuussarjassa.

Kymmenen jaksoa sisältävässä ohjelmassa on paljon huumoria, mutta ei miesten kalareissut pelkkää auringonpaistetta ole. Varsinkin Jäämerellä olosuhteet ovat vaikeat, ja Tommin vatsa on koetuksella. Ohjelman tunnelmassa on paljon samaa kuin Kenraali Pancho ja pojat -kausilla. Hissun Pancho-chihuahuaa ei kuitenkaan ruudussa enää nähdä, sillä tämä on jäänyt eläkkeelle tv-töistä.

Tommi (vas.) ja Hissu tietävät, että joskus kalastus vetää vakavaksi.
Tommi (vas.) ja Hissu tietävät, että joskus kalastus vetää vakavaksi.

Aloitusjaksossa Hissu ja Tommi matkaavat Tanskaan. Yhdessä jaksossa Hissu ja Tommi saavat seurakseen innokkaan perhokalastajan, näyttelijä Jasper Pääkkösen ja tämän näyttelijäisän Seppo Pääkkösen.

Incredible Fishing with Hissu ja Tommi alkaa Kutosella ke 24.8. klo 21.00

Riitta ryhtyi 80-luvulla seksityöhön melkein sattumalta. Hän luopui työstään oikeusjutun jälkeen.

Millä tavalla seksi ja seksuaalisuus ovat näkyneet Suomen historiassa?

Varsin monella tavalla.

Tämä selviää Ylen uudesta neliosaisesta Seksi-Suomen historia -dokumenttisarjasta, joka esitetään TV1:llä syyskuussa.

Dokumentissa seksin historiasta Suomessa puhuvat monet eri ihmiset. Ääneen pääsevät niin viranomaiset ja papit kuin he, jotka ovat tehneet seksistä itselleen tulonlähteen.

Yksi haastatelluista on 80-luvulla seksityötä tehnyt Riitta. Sarjan toisessa osassa hän kertoo tarinansa. Riitta kertoo päätyneensä seksityöntekijäksi oikeastaan sattumalta.

– Olin vähän yli 20-vuotias ja kävelin Helsingin keskustassa. Eräs mies ehdotti minulle, että jos lähden hänen kanssaan, hän maksaa minulle seksistä. Ja niin siinä sitten kävi, Riitta kertoo dokumentissa.

Kelpo tienestit rankasta työstä

Aluksi Riitta haki itselleen asiakkaita esimerkiksi miestenlehtien ja Helsingin Sanomien ilmoituspalstoilla. Niihin hän kirjoitti: ”Kaunis nainen etsii mukavaa herraseuraa vaikka päiväkahvien merkeissä.”

Parhaina aikoina Riitta nettosi kohtuullisesti. Tienestit saattoivat nousta yli 10 000 markkaan kuukaudessa. 80-luvulla naisten keskipalkka oli noin 121 000 markkaa, joten hänen palkkansa oli varsin mukiinmenevä.

Aluksi Riitta haki itselleen asiakkaita miestenlehtien ja Helsingin Sanomien ilmoituspalstoilla.

– Aika paljon laitoin säästöön ja hankin kaikenlaista. Kävin joskus matkoilla vähän rentoutumassa, koska työ oli aika raskasta, Riitta kertoo.

80-luvun seksityöntekijöiden palkat eivät kuitenkaan ole mitään verrattuna joihinkin nykypäivän prostituoituihin. Vuonna 2015 Yle Kioskin haastattelema Katja kertoi elävänsä parhaimmillaan yhden illan tienesteillä pari viikkoa.

– Tulotaso ylittää monetkin korkeakoulutetut ammatit, Katja kertoi.

Apuna kaupoissa

Dokumentissa kerrotaan, että 80-luvun Suomessa seksityöntekijät liittyivät oleellisesti myös yritysmaailmaan. Prostituoituja kutsuttiin usein firmojen kekkereihin, joissa heidän tehtävänään oli piristää railakkaita juhlia.

Heidän tehtävänään oli myös auttaa yrityskaupoissa. Heidät saatettiin pyytää paikalle, jotta kaupanteko sujuisi liukkaammin. Myös Riitta kertoo osallistuneensa yritysmaailman juhliin:

– Hotelleissa kävin jonkun verran, ja firmojen tilaisuuksissa. Pikkujouluissa ja semmoisissa olin mukana. Silloin saatoin hoitaa illassa 1–2 asiakasta.

Työ loppui tuomioon

80-luvun Suomessa prostituoitujen asema oli kehno. Heidän toimintaansa sääteli hyvin tiukka irtolaislaki, jonka tarkoituksena oli kitkeä prostituutio yhteiskunnasta.

”Minulle tuli maksettavaksi noin 500 000 markkaa viiden vuoden ajalta veroa korotuksineen.”

Vuonna 1982 huoltopoliisi syytti myös Riittaa ja puolta tusinaa hänen kollegaansa parituksesta ja veronkierrosta. Riitta joutui oikeuteen ja hänet tuomittiin ehdolliseen vankeuteen sekä veromätkyihin.

– Kotiin alkoi tippua lappuja, ja minulle tuli maksettavaksi noin 500 000 markkaa viiden vuoden ajalta veroa korotuksineen. En pystynyt sellaisia maksamaan, Riitta kertoo.

Tapahtumien jälkeen Riitta luopui työstään seksityöntekijänä.

– Minä vähän pelästyin tapahtuneesta. En sen [tuomion] jälkeen juurikaan mitään tuollaista enää tehnyt. Hankin ammatin ja menin normaalitöihin, Riitta kertoo. 

Seksi-Suomen Historia nähdään Yle TV1:llä tiistaisin 5.–26.9.2017 klo 20.00. Sarja on myös nähtävissä Yle Areenassa.