Leo tekee mahtavan roolisuorituksen tosipohjaisessa tarinassa, joka kuvaa tyhjätaskun nousua pörssimaailman huipulle.

IS TV-LEHTI: Pörssin ja meklareiden uskomattomasta maailmasta alkaa olla jo kunnioitettavasti elokuvia, mutta tuskin mikään niistä on niin hauska ja vauhdikas kuin Martin Scorsesen tosipohjainen musta komedia The Wolf of Wall Street.

Elokuvan hillittömyyden takaa osaltaan Scorsesen nykyinen vakiotähti Leonardo DiCaprio uransa ehkä vinkeimmässä roolissa. Hän esittää Jordan Belfortia, joka aloitti 1980-luvulla tyhjätaskuna mutta nousi menestyksekkään pörssifirmansa johtajana käsittämättömiin rikkauksiin.

Jo draaman kaari vaatii sen, ettei Belfortin rakettinousu liiku vain yhteen suuntaan: laskun maksu tässä rikollisuuden ja korruption maisemassa koittaa ennen pitkää. Sitä ennen on tuhlattu ennätyksellisiä määriä rahaa, kirosanoja, huumeita ja kauniita naisia.

Taiteilua hyvän maun rajoilla

Huumeidenkäyttöä ei ole elokuvissa helppo käsitellä, mutta en koskaan muista nauraneeni yhtä hervottomasti kuin katsoessa jaksoa, jossa energiapakkaus DiCaprion monipuolisesti tulkitsemalla Belfortilla vieraat aineet vaikuttavat viiveellä – ja sitten mennään!

Matthew McConaughey antaa myös alussa lyhyen näytteen virtuoosimaisista kyvyistään pomon roolissa. Sivuosanäyttelijän Oscar-ehdokkuuden vei silti Belfortin bisnespartneria esittävä Jonah Hill.

Scorsesen elokuvassa kiidetään talousrikollisten ihailun ja hyvän maun rajoilla. Mitään uutta elokuva ei tarjoa – tätä kaikkea on nähty Mafiaveljistä ja Casinosta alkaen. Amerikkalaisen unelman tavoittelun mielettömyydet ovat kuitenkin saaneet jälleen yhden nautittavan luvun.

The Wolf of Wall Street TV5 lauantaina kello 21.00 ja 2.40

Mitäs sitten syötäis?

IS TV-LEHTI: Perjantaina kokataan pitkin päivää.

Soppa365, Nelonen klo 10.05 & Liv klo 10.50

Ainakin lounaalla syödään vielä arkiruokaa. Riikka Väliahteen marinoidusta kasvispastasta syntyy nopea ja edullinen ateria. Tämä pasta ei kastiketta kaipaa, sillä lämpimät vihannekset imaisevat marinadin itseensä.

 

Tinan keittiössä, Teema & Fem klo 10.30 & 17.25

Uusintana esitettävissä jaksoissa ruotsalainen Tina Nordström valmistaa hieman eksoottisempaa purtavaa. Ensin tehdään intialaisittain marinoituja lampaankyljyksiä ja inkivääri- ja curryporkkanoitasekä mausteista riisiä katkaravunpyrstöjen ja kermaviilin kera. Nam! Jälkiruoaksi on jogurttiherkkua, jossa on mangoa ja kardemummaa.

Alkuillan jaksossa Mikael Skog näyttää, miten tylsistä veitsistä tulee kuin uusia.

Keittiössä sokerihammasta kutkuttaa, ja nyt tehdäänkin pelkkiä ihanilta maistuvia jälkiruokia!

 

Rachel Khoo: Ruokatuliaisia maailmalta, TV2 klo 14.00

Brittikokki Rachel Khoon ohjelmissa on mukana myös lifestyle-asiaa, ravintoloita, matkailua ja paikallisia nähtävyyksiä. Tällä kertaa ruokatoimittaja ja kirjailija kyläilee Provencessa juustontekijän luona ja oliivilehdoissa.

Ystävä opettaa hänet valmistamaan tarte tatin -omenapiirakkaa, joka on klassinen kesäherkku nimenomaan omena-aikaan. Lisäksi kokkaillaan muun muassa kananpoikaa paahdetun fenkolin kera.

Brittilehti The Guardian väittää, että pohjoismainen rikosgenre vetää nyt viihteen pohjamudissa. Mutta eihän se pidä paikkaansa!

IS TV-LEHTI: Brittiläinen The Guardian julkisti keväällä: ”Scandi noir is dead!” Lehden mielestä kuudessa vuodessa pohjoismaisen rikosgenren, jota myös nordic noiriksi kutsutaan, hohto on himmentynyt.

Kuusi vuotta sitten tanskalaissarjaa The Killing, suomeksi Rikos (Forbrydelsen, 2007), näytettiin Britanniassa ensi kertaa. Sarja innoitti britit tekemään omia synkän tyylisiä rikossarjoja, kuten Broadchurch (2013) ja River (2015).

Wallander oli toinen läpilyöjä. Samassa imussa skandinaaviset sarjat ylipäänsä levisivät yli Pohjoismaiden rajojen, ja muun muassa Silta (2011) ja Vallan linnake (2010) tulivat suosituiksi muuallakin kuin kotimaisemissaan.

Sitten tapahtui jotain: nordic noiria tahdottiin tarkoituksella tehdä myyvemmäksi myös Skandinavian ulkopuolella. Syntyi esimerkiksi sarja Midnight Sun (2017), joka ruotsalais-ranskalaisena suuntaa jo aivan uusille markkinoille, selkeästi kohti suurta levitystä.

Perspektiivin laajentaminen on vienyt mukanaan kiehtovimmat paikalliset elementit, joista nordic noirin sielu on rakentunut.

”Moraaliset ratkaisut ovat kompleksisia ja päähenkilöt nuhjuisia antisankareita.”

Rikoskirjallisuuden hittigenre perustuu nimittäin realistiseen, yksinkertaiseen, tyylikkääseen ja synkkään kuvaukseen. Moraaliset ratkaisut ovat kompleksisia ja päähenkilöt nuhjuisia antisankareita.

Skandinaavinen yhteiskunta, kuten liberalismi, näennäinen tasa-arvo ja sosiaalinen huolenpito piilottavat varjoihinsa synkkiä salaisuuksia ja vihaa. Sarjat ovat rohkeita ja kantaaottavia, ja esimerkiksi naishahmot ovat aiempaa moniulotteisempia.

Ilmaston vaikutuksetkin näkyvät. Kylmää on, synkkääkin synkempää, ovet ovat lukossa ja ikkunat tukossa, joten on suorastaan luonnollista, että ihmiset lahtaavat pimeässä toisiaan. Yö on pitkä ja viina vahvaa, ja kuten kirjailija Jo Nesbø on kuvaillut: ihmiset kasvatetaan piilottamaan tunteensa.

Toisaalta kesällä valo on rajua ja paljastavaa, yhtä omituista ja pään sekoittavaa, kuin talvisen ikuinen synkkyys. Tämä kaikki on kiinnostavaa, koska se luo monipuolisia henkilöhahmoja, tapahtumapaikkoja ja psykologisia vaikuttimia.

Genreen on liitetty sellaisia tunnettuja kirjailijoita kuin muun muassa Henning Mankell, Liza Marklund, Stieg Larsson, Anne Holt, Jo Nesbø, Peter Høeg, Camilla Läckberg, Leena Lehtolainen, Reijo Mäki ja Arnaldur Indriðason. Samat skandidekkarikirjallisuutta kuvaavat termit pätevät tv-sarjamaailmaan, joka on toistanut kirjailijoiden tarinoita sarjamuotoon.

Ruotsalaisen Modus-sarjan (2005) taustalla on norjalaisen Anne Holtin romaani Kasvoton tuomio (Pengemannen, 2009). Stieg Larssonin Millennium-trilogia oli menestys myös elokuvasarjana. Henning Mankellin hahmo Kurt Wallander on jo kulttitähti.

Silta-sarjan suosio perustui nordic noirin genrepiirteisiin sekä myös tanskalais-ruotsalaiseen tiimityöhön ja maiden pieniin eroihin, joita konkreettinen silta symboloi.

Sittemmin eurooppalaisen yhteistyön tenho on hälvennyt monistuessaan liikaa. Kulttuurien ylitykset alkavat olla liian tuttuja – fuusiokeitokset on nähty. Moninaisuuden myötä skandiperinteet ovat hämärtyneet, ja siitä esimerkiksi Midnight Sunia on kritisoitu.

Parhaillaan ruudussa pyörivät Dicte (Tanska), Lilyhammer (Norja & USA), Modus (Ruotsi) ja Mustamaalattu (Norja). Paljon pohjoismaisia rikossarjoja nähdään myös Viaplaylla ja C Morella.

Mustamaalattu-sarjan toinen kausi, MTV3 to 27.7. klo 23.05

Uusia rikossarjoja tulossa

Suomi oli rikosbuumista ulkona pitkään. Skandinoiria testattiin sarjassa Sorjonen (2016), jossa tuotiin genreen lisänä Suomen ja Venäjän raja. Sarja jakoi mielipiteitä.

Nyt C More mainostaa uutta suomalaista alkuperäissarjaa, rikosdraamaa Aallonmurtaja, joka nähdään syksyllä C Morella ja ensi vuonna MTV-kanavilla. Mika Kurvisen ohjaaman 10-osaisen uutuuden tapahtumat sijoittuvat Kotkan sataman rikollisuuden vesille. Pääosissa ovat Maria Ylipää, Turkka Mastomäki, Maria Järvenhelmi, Ville Keskilä, Joonas Saartamo ja Saara Kotkaniemi.

C Moren ohjelmistoon kuuluvat myös muun muassa Silta, Gåsmamman ja Pinnan alla.

Viaplayssa pyörii Black Widows, joka on skandiversio suomalaisesta Mustat lesket -sarjasta. Norjalaista tuotantoa Viaplayssa edustavat Miehitetty ja Elven, ja 8.9. alkaa uusi 10-osainen alkuperäissarja Hassel, joka perustuu ruotsalaisen kirjailijan Olov Svedelidin dekkareihin. Pääosassa on Ola Rapace.

Earth Livessä näytetään kuvaa Suomesta: Hattuvaaran ahmat pääsivät National Geographicin valokeilaan!

IS TV-LEHTI: Suurprojekti Earth Live esitteli suorassa lähetyksessä eläinten toimintaa eri puolilta maailmaa. Ohjelma esitettiin Yhdysvalloissa 9.7., ja se oli toteutettu neljällä mantereella samanaikaisesti.

Kaksituntinen luonto-ohjelma nähdään Suomessa nyt jälkilähetyksenä keskiviikkona 26.7. Mukana kuvaustiimissä oli maailman kärkinimiin kuuluvia kuvaajia, kuten Emmy-palkittu elokuvaaja Bob Poole, legendaarinen luontokuvaaja Steve Winter, ja Emmy-palkittu elokuvaaja Andy Casagrande.

Hienoihin luontoelämyksiin voi varautua, sillä ohjelmassa nähdään muun muassa maakotkaan kiinnitetyn kameran ja gps-paikantimen kautta linnun lentoa Oregonin yllä. Mereen päästään, kun kuvaaja Andy Casagrande sukeltaa syvyyksiin esitelläkseen härkähaiden ruokailua vain muutamien metrien etäisyydeltä Fidžillä.

Monet kohteista kuvattiin erikoiskameroilla yöaikaan. Pimeyden keskellä tallennettiin suoraa värikuvaa tapahtumista, joita katsojat eivät ole ennen nähneet.

Näyttelijä Jane Lynch ja Amazing Race -sarjan juontaja Phil Keoghan juontavat ja kommentoivat Earth Livea New Yorkin studiossa. Heidän seurassaan on eläinasiantuntija Chris Packham, joka kertoo tarkemmin seurattavien eläinten toiminnasta.

Earth Live, National Geographic keskiviikkona 26.7. klo 21.00

Mikä siinäkin on, että yhteislaulussa on voimaa jopa ruudun takaa?

IS TV-LEHTI: Yhteislauluohjelma Allsång på Skansen jatkaa Tukholman Sollidenin lavalla edelleen suosittuna tapahtumana, jonne artistit mielellään tulevat esiintymään.

Laulut kajahtavat suorassa lähetyksessä sekä auringonpaisteessa, että sateen sattuessa. Tiistaina esitettävän viidennen jakson vieraita ovat Darin, Svante Thuresson & Nisse Landgren, Tove Styrke sekä tanssiorkestereiden solistit Anna Sköld (Wizex), Sandra Estberg (Martinez), Henrik Sethsson (Casanovas), Andreas Olsson (Sannex) ja Maria Persson (Blender).

Juontajana on jo toista vuotta peräkkäin Sanna Nielsen. Hän on itsekin laulaja, joka on pyrkinyt Melodifestivalen-kisassa jo useasti Ruotsin euroviisuedustajaksi. Vuonna 2014 hän pääsikin edustamaan kotimaataan Eurovision laulukilpailuun Undo-kappaleellaan.

Lähetyksen suomenkielinen kommentaattori on oma euroviisuedustajamme vuodelta 2007 ja kaikkien aikojen ensimmäinen Suomen Idols-voittaja Hanna Pakarinen. Jos haluat nähdä ohjelman ilman suomenkielistä juontoa, voit valita televisiosta myös ruotsin lähetyskieleksi.

Ohjelma jatkaa TV1-kanavalla 15. elokuuta asti. Poikkeuksen tekee vain tiistai 8. elokuuta, jolloin ohjelma lähetetään Teema & Fem-kanavalla.

Allsång på Skansen, TV1 tiistaisin klo 21.00