Kovan lain erikoisjoukko näyttää tältä. Kuva: Ylen kuvapalvelu
Kovan lain erikoisjoukko näyttää tältä. Kuva: Ylen kuvapalvelu

Amerikkalaisissa suosikkisarjoissa agentit ovat paljon pyssytteleviä, cooleja ja älykkäitä tyylikoviksia.

IS TV-LEHTI: Amerikkalaisia rikossarjoja voi kuvailla yksinkertaisesti: paljon pyssyjä. Verrattuna vaikkapa brittiläisiin etsiväsarjoihin poikkeavuutta on useimmiten juuri uhrien menehtymistavoissa. Jos Briteissä murhatut kuolevat hiljaa myrkkyyn, Yhdysvalloissa yllättää brutaali, raju ja äänekäs kohtalo.

Amerikkalaissarjoissa ruumiita näytetään anteliaasti ja niitä tulee paljon. Toisin kuin brittidekkareissa, murhattuja on yhden sijasta pian viidestä kymmeneen, jopa enemmän. Useimmiten kuolinsyy on luoti. Johtolankoina ovat uudet ruumiit ennemmin kuin pienet johtolangat.

Toinen suuri ero eurooppalaisiin dekkarisarjoihin on vauhti. Amerikassa on perinteikästä kaahata lujaa – poliisit lähtevät rikollisten perässä yöllisiin kaupunkiralleihin. Pelti paukkuu aseiden ohella, renkaat ulvovat, ja jokainen hetki on täynnä täpäriä pelastumisia.

Suuren ruumismäärän vuoksi jaksojen uhrit jäävät etäisemmiksi kuin perinteisessä brittidekkarissa. Itse poliisien sielunelämään kuitenkin panostetaan. Nämä ovat usein piinkovia yksityisetsiviä, samoin kuin lakimiehet, konstaapelit, profiloijat ja muut alan huippuosaavat ammattilaiset. Brittityylin herrasmiesetsivät ovat kaukana – nyt päähahmot ovat synkkiä ja kompleksisia sekä verrattain paljon nuorempia.

Usein amerikkalaisissa suosikkisarjoissa asialla on murharyhmä tai muu erikoistunut, alansa paras yksikkö, joka keskittyy pahimpiin mahdollisiin rikoksiin ja vaikeiden murhien tutkintaan. Myös siksi päähenkilöt ovat niin cooleja ja kovia tyyppejä, ja myös siksi väkivaltaa tapahtuu enemmän.

”Taustalla elävät maan kulttuurihistorialliset westernit ja gangsteritarinat, clinteastwoodit, arpinaamat ja kummisedät.”

Taustalla elävät maan kulttuurihistorialliset westernit ja gangsteritarinat, clinteastwoodit, arpinaamat ja kummisedät, kostotematiikka ja oikeuden puolesta taistelevat pistoolisankarit. Jo villissä lännessä aseet paukkuivat lujaa ja usein, ja väkivalta oli rajua.

Yksi läheinen sukulainen on agenttigenre, joka Yhdysvalloissa on ollut aina suosittu Mission: Impossible -elokuvineen. Myös agentit ovat paljon pyssytteleviä, älykkäitä tyylikoviksia.

Spin-offit ovat tuoteperheen lapsia ja serkkuja

Kesällä ruudussa nähdään sellaisia menestyneiden tuoteperheiden sarjoja kuin NCIS: New Orleans, Kova laki: Erikoisyksikkö ja CSI: Miami. Jokaisella on laaja fanikuntansa. Yhteistä sarjoille on, että ne ovat pitkäkestoisten pääsarjojensa sisarsarjoja eli spin-offeja.

Legendaarista Kova laki -emosarjaa esitettiin Suomessa vuosina 1990–2012, yhteensä 433 jaksoa. Kova laki toi rikosgenreen mukaan entistä voimakkaammin syyttäjän osuuden. Sarja on poikinut spin-offit Erikoisyksikkö (1999 alkaen) ja Rikollinen mieli (2001). Erikoisyksikkö tutkii seksuaalirikoksia, ja kausia on Yhdysvalloissa jo 18. Suomessa menossa on 10. kausi.

CSI: Miami (2002) kertoo miamilaisesta rikospaikkatutkijatiimistä, joka yhdistää tutkimuksessaan huipputeknologiaa ja vanhan koulukunnan poliisitoimintaa. Taustalla on CSI-alkuperäissarja (2000), jossa seurataan rikospaikkatutkijoiden työtä. CSI teki tutuksi nykyaikaisen huipputeknisen rikospaikkatutkimuksen, jossa dna ja muut vastaavat todisteet ovat avainasemassa.

NCIS-rikosdraamasarjassa New Orleansin NCIS-yksikkö selvittelee alueen Yhdysvaltain laivastoon ja merijalkaväkeen liittyviä rikoksia. Taustalla on NCIS Rikostutkijat -sarja (2003), josta on tehty myös toinen spin-off-sarja NCIS: Los Angeles.

Televisiossa esitetään kesän aikana lisäksi näitä pidettyjä sarjoja, jotka edustavat samaa tyylisuuntaa: Rikoksista pahin, Rizzoli & Isles, Ensimmäisen asteen murha, Bosch, Legends ja Kohde.

”Päähenkilöistä on tullut moniulotteisempia ja monitulkintaisempia: sankari on usein antisankari.”

Amerikkalaiset rikossarjat ovat kehittyneet viime vuosina myös aivan uusiin ulottuvuuksiin. Mukaan on tullut enemmän yhteiskunnallisuutta, ja visuaalisella puolella on edetty kohti elokuvallisempaa ilmaisua. Päähenkilöistä on tullut moniulotteisempia ja monitulkintaisempia: sankari on usein antisankari.

Uuden aallon sarjojen emona pidetään Sopranos-sarjaa (1999–2007). Mafiasarja mullisti käsityksen, mitä kaikkea tv-sarjassa voidaan tavoitella. Se usein luokitellaankin nykyään kaikkien aikojen parhaimpien tv-sarjojen joukkoon, samoin kuin Langalla eli The Wire (2002–2008). Joukon jatkona ovat olleet myös Breaking Bad (2008–2013), True Detective (2014– ) ja Fargo (2014– ). Näitä sarjoja voi katsella maksullisista suoratoistopalveluista HBO Nordicilta tai Netflixistä.

Ei pidä unohtaa, että menestys ei ole syntynyt tyhjästä. Alkuperäinen innoittaja näille uusille menestyssarjoille on ollut Steven Bochcon ja Michael Kozollin luoma kasaripoliisisarja Hill Street Blues (1981-87). Nyt jo nostalginen poliisisarja toi amerikkalaisen tutkintapoliisikerronnan televisioon ikimuistoisella tavalla.

Kova laki: Erikoisyksikkö, TV2 maanantaisin klo 00.35

NCIS: New Orleans, MTV3 tiistaisin klo 22.35

CSI: Miami, FOX ma-to klo 21.00

Ensitreffit-elokuvan pääosassa on näyttelijäsuvun uusin tähti: Eino Heiskanen.

IS TV-LEHTI. Pienellä budjetilla tehty kotimainen romanttinen komedia on sympaattinen leffa, jossa kolme miestä kamppailee kolmenkympin kriiseissä. Miehet ovat suurten elämänvalintojen edessä, mutta ensin heidän on selviydyttävä kaoottisista entitreffeistä.

Näyttelijäpari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen poika Eino Heiskanen esittää elokuvassa naistenmies Tanelia. Muut pääosanäyttelijät ovat Frans Isotalo ja Marko Nurmi.

Parasta elokuvassa ovat rento kieli poskessa -ote sekä arkinen hilpeys. Valitettavasti latteudet ja ylitsepursuavan tunteikas musiikki vievät tehoa tarinalta.

Ensitreffit TV5:lla ke 16.8. klo 21.00.

Parisuhdeasiantuntijat kamppailivat ikäkysymysten kanssa, sillä tuoreelle kaudelle haki mukaan ennätysmäärä vanhempia sinkkuja.

Ensitreffit Alttarilla -realityn neljäs kausi käynnistyy AVAlla tiistaina 5.9. Sarjan parisuhdeasiantuntijoina nähdään jo viime kaudelta tuttu kolmikko, Jason Lepojärvi, Elina Tanskanen ja Tony Dunderfelt.

Psykologi Tony Dunderfeltin mukaan tällä kaudella mukana on äärimmäisen persoonallisia ja sitoutumishaluisia ihmisiä – he ovat hyvin tietoisia, mihin ovat osallistuneet.

Ensimmäisellä kaudella sarjaan kohdistui paljon ennakkoluuloja, mutta toistuvat onnelliset loput ovat kasvattaneet luottamusta formaattia kohtaan. Tämä on rohkaissut myös vanhempia sinkkuja lähtemään mukaan.

– Olemme joutuneet miettimään ikäkysymyksiä paljon. Tällä kaudella mukaan on hakeutunut rohkeasti varttuneempaa porukkaa. Nuorten lisäksi 35–40-vuotiaita hakijoita oli enemmän kuin koskaan, Dunderfelt sanoo.

”Aiemmista suhteista ei saa olla lapsia.”

Sarjassa tullaan näkemään aiempaa vanhempia pareja, mutta jotkut kriteerit rajoittavat myös hakijoiden ikää. Yksi vanhempia sinkkuja karsiva kriteeri on muun muassa lapsikielto.

– Yksi kriteerimme hakijoille on, että aiemmista suhteista ei saa olla lapsia. Monilla vanhemmilla sinkuilla jo jälkikasvua, Dunderfelt kertoo.

Sinkut ikävöivät tavallista arkea

Parit muodostetaan rakkaushaastattelujen ja asiantuntijoiden analyysien perusteella. Tällä kaudella valittujen ihmisten keskuudessa yksi selkeä teema on omassa elämässään ja arjessaan syvemmin kiinni oleminen.

– Hakijoiden keskuudessa korostui onnellinen arki. Henkilöt ovat asettuneet jo aloilleen, ja he kaipaavat tavallista arkea ja kumppanuutta, Dunderfelt sanoo.

Asiantuntijoiden nyrkkisääntö on, että koko kolmikon pitää olla parinmuodostuksesta samaa mieltä. He luottavatkin siihen, että yhteisymmärryksellä saadaan aikaan onnellisia loppuja.

– Tällä kaudella tunteiden vuoristorataa mennään enemmän kuin aiemmin koskaan, Dunderfelt lupaa.