Norppakuvaaja Juha Taskinen ja hyljetutkija Mervi Kunnasranta matkasivat ensimmäisinä maan sulkemien hylkeiden luo selvittääkseen, kuinka hylkeet olivat järviin joutuneet ja mitä niille kuuluu. Kuva Baikalilta. Kuva: Mervi Kunnasranta / Yle Kuvapalvelu
Norppakuvaaja Juha Taskinen ja hyljetutkija Mervi Kunnasranta matkasivat ensimmäisinä maan sulkemien hylkeiden luo selvittääkseen, kuinka hylkeet olivat järviin joutuneet ja mitä niille kuuluu. Kuva Baikalilta. Kuva: Mervi Kunnasranta / Yle Kuvapalvelu

Upea Järvihylkeiden jäljillä -dokumentti esittelee järvimaisemaa, vedenalaista elämää – ja hiljaista odottelua, osuuko hylje kameran kohdille.

IS TV-LEHTI: Norppakuvaaja Juha Taskisen ja hyljetutkija Mervi Kunnasrannan upea Avara luonto: Järvihylkeiden jäljillä ei ole pelkästään luontodokumentti vaan myös matkakertomus.

Kaksikko matkasi kolmen vuoden aikana Amerikan mantereelle, Venäjälle ja Suomeen maan sulkemien hylkeiden luo etsimään vastauksia muun muassa siihen, miten hylkeet ovat järviin joutuneet, monta yksilöä on eri puolilla jäljellä ja mitä niiden elämään kuuluu.

Saimaalla tutkitaan keinoja, joilla muitakin järvihylkeitä voidaan tulevaisuudessa auttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen kurimuksessa.

Vedenalainen kamera joutuu kummalliseen laitteeseen tottumattoman hylkeen käsittelyyn.

Leppoisa dokumentti kertoo myös luonto-ohjelman tekemisestä. Projektin loppuun saattaminen elää tilanteen mukaan ja vaatii paljon odottelua kameran kanssa, mutta sitkeys kannattaa.

Sattumakin pistää välillä sormensa peliin. Hyvässä lykyssä itsestään nauhoittavat kamerat tallentavat hienoa kuvamateriaalia, huonolla tuurilla hyljesaarelta joudutaan poistumaan myrskyn tieltä ja vedenalainen kamera joutuu kummalliseen laitteeseen tottumattoman hylkeen käsittelyyn.

Huikeat maisemat pistävät luonnossa liikkumaan tottuneet dokumentintekijätkin liikuttumaan, saati katsojan, jolle eri puolella olevien hienosti kuvattujen järvimaisemien ja vedenalaisen elämän katsominen on suorastaan meditatiivinen kokemus.

Avara luonto: Järvihylkeiden jäljillä, TV1 la klo 18.30

Parisuhdeasiantuntijat kamppailivat ikäkysymysten kanssa, sillä tuoreelle kaudelle haki mukaan ennätysmäärä vanhempia sinkkuja.

Ensitreffit Alttarilla -realityn neljäs kausi käynnistyy AVAlla tiistaina 5.9. Sarjan parisuhdeasiantuntijoina nähdään jo viime kaudelta tuttu kolmikko, Jason Lepojärvi, Elina Tanskanen ja Tony Dunderfelt.

Psykologi Tony Dunderfeltin mukaan tällä kaudella mukana on äärimmäisen persoonallisia ja sitoutumishaluisia ihmisiä – he ovat hyvin tietoisia, mihin ovat osallistuneet.

Ensimmäisellä kaudella sarjaan kohdistui paljon ennakkoluuloja, mutta toistuvat onnelliset loput ovat kasvattaneet luottamusta formaattia kohtaan. Tämä on rohkaissut myös vanhempia sinkkuja lähtemään mukaan.

– Olemme joutuneet miettimään ikäkysymyksiä paljon. Tällä kaudella mukaan on hakeutunut rohkeasti varttuneempaa porukkaa. Nuorten lisäksi 35–40-vuotiaita hakijoita oli enemmän kuin koskaan, Dunderfelt sanoo.

”Aiemmista suhteista ei saa olla lapsia.”

Sarjassa tullaan näkemään aiempaa vanhempia pareja, mutta jotkut kriteerit rajoittavat myös hakijoiden ikää. Yksi vanhempia sinkkuja karsiva kriteeri on muun muassa lapsikielto.

– Yksi kriteerimme hakijoille on, että aiemmista suhteista ei saa olla lapsia. Monilla vanhemmilla sinkuilla jo jälkikasvua, Dunderfelt kertoo.

Sinkut ikävöivät tavallista arkea

Parit muodostetaan rakkaushaastattelujen ja asiantuntijoiden analyysien perusteella. Tällä kaudella valittujen ihmisten keskuudessa yksi selkeä teema on omassa elämässään ja arjessaan syvemmin kiinni oleminen.

– Hakijoiden keskuudessa korostui onnellinen arki. Henkilöt ovat asettuneet jo aloilleen, ja he kaipaavat tavallista arkea ja kumppanuutta, Dunderfelt sanoo.

Asiantuntijoiden nyrkkisääntö on, että koko kolmikon pitää olla parinmuodostuksesta samaa mieltä. He luottavatkin siihen, että yhteisymmärryksellä saadaan aikaan onnellisia loppuja.

– Tällä kaudella tunteiden vuoristorataa mennään enemmän kuin aiemmin koskaan, Dunderfelt lupaa.

 

 

Viikingit-sarjan neljännen kauden jälkipuoliskon jaksoissa kiinnostavimmaksi hahmoksi nousee veljeskaartin rampa Ivar.

IS TV-LEHTI: Nykyään on muotia katkaista sarjan kausi keskeltä ja ladata todellinen cliffhanger-lopetus puoliväliin ennen taukoa. Näin tehtiin myös Viikingit-sarjassa, joka tunnetaan Suomessa kotimaisista vahvistuksistaan.

Neljännen kauden 10. jaksossa nähtiin massiivinen Pariisin-taistelu, jossa muun muassa Jasper Pääkkönen eli Halvdan Musta sai nuolen rintaansa.

Peter Franzén Harald Kaunotukkana.
Peter Franzén Harald Kaunotukkana.

Pääkköstä ja Peter Franzénia ei nähdä vielä illan jaksossa, mutta he palaavat ruutuun huomenna keskiviikkona esitettävässä jaksossa.

Viikingit-sarjan neljäs kausi jatkuu, kun päähahmo Ragnar palaa kotiin ja lähestyy aikuiseksi kasvaneita poikiaan: kuka heistä haluaa tappaa isänsä ja nousta kuninkaaksi? Jännitys ritisee – mutta katkeaa syleilyyn.

Sarjan keskiössä ovat nyt aikuisuuden partaalle tai jo sen yli humahtaneet Ragnarin pojat. Sarja on aina painottanut veljessuhteita, ja sama teema jatkuu yhä vahvempana. Itsenäistyneillä nuorukaisilla on intohimon kohde: eräs kaunis orjatyttö.

Kiinnostavimmaksi hahmoksi nousee veljeskaartin rampa Ivar, jolla on erikoislaatuinen suhde isänsä Ragnarin kanssa. Neljännen kauden loppuosa lupaa täysin uudenlaista dynamiikkaa tuoreen, kiihkeän sukupolven myötä.

Viikingit Subilla tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 21.00