Riku Nieminen lupaa olla kivempi kuin Kirsi Salo oli Heikoin lenkki -roolissaan. Kuva: Saku Tiainen / Nelonen

Kevään tv-yllätyksiin kuuluu ilkeilystään kuuluisan tietovisailun Heikoin lenkki paluu 12 vuoden tauon jälkeen.

IS TV-LEHTI: Yllätyksiä on luvassa myös itse ohjelmassa: visailun vetäjäksi heittäytyvä näyttelijä Riku Nieminen lupaa, että ohjelma on tällä kertaa aiempaa leppoisampi.

– Pelin henki on positiivisen piikittelevä, ei mollaava ja takakireä. Jos joku tekee virheen, tartun siihen, mutta tavoitteena on nauraa sille yhdessä, ei vitsailla vain yhden ihmisen kustannuksella, Nieminen määrittelee.

”Minua ei tulla pitämään ilkeänä, vaan tiukkana mutta hyväntuulisena jampparina.”

Kun Heikoin lenkki vuosina 2002–2005 pyöri MTV3:lla, se tuli kuuluisaksi juontaja Kirsi Salon julmasta, henkilökohtaisuuksiin menevästä ilkeilystä: väärin vastanneiden kilpailijoiden saatettiin vihjata olevan alkoholisteja tai esimerkiksi ammatissaan täysin epäpäteviä.

Myös Nelosen uudessa versiossa kilpailijalle saatetaan naljailla heidän työhönsä liittyvistä asioista, mutta kysymysten kautta.

– Jos lääkäri ei tiedä mitään Hippokrateen valasta, siihen täytyy tarttua ja kysyä, lienetkö oikealla alalla, Nieminen toteaa.

Putous-sarjasta lähtien mukavan miehen maineessa ollut Nieminen ei pelkää, että häntä alettaisiin kevään aikana inhota samalla tavalla kuin Saloa aikoinaan.

– Minua ei tulla pitämään ilkeänä, vaan tiukkana mutta hyväntuulisena jampparina, hän uskoo.

– Olen Heikoimman lenkin vetäjänä vaativa olematta ilkeä.

Mieluummin besserwisser-diiva

Näyttelijänä hän sanoo pystyvänsä ottamaan roolin kuin roolin. Heikoimman lenkin kohdalla se tarkoittaa besserwisseriä ja diivaa.

– Jos ihan rehellisesti arvioin, noin 65 prosenttia kysymyksistä saisin oikein kuin vettä vaan, 10 prosentin kohdalla pitäisi luottaa epävarmaan mututuntumaan ja 25 prosenttia menisi ihan metsään.

Britanniassa vuonna 2000 alkanutta The Weakest Link -visailua tehtiin kaikkiaan 13 vuoden ajan. Vuoden 2005 tienoilla BBC arvioi ohjelman olevan maailman toiseksi suosituin formaatti.

”Maailmassa eletään tällä hetkellä faktatyhjiössä.”

Mihin Heikointa lenkkiä enää tarvitaan? Niemisellä on valmis vastaus.

– Maailmassa eletään tällä hetkellä faktatyhjiössä. Jatkuvasti huudetaan täysin väärää tietoa ja yritetään todistaa, että se on faktaa.

– Heikoin lenkki muistuttaa, että raa’asta datasta ja ympäröivän maailman faktojen tietämisestä on hyötyä, Nieminen painottaa.

Ohjelma on myös vastaisku hyssytysmentaliteetille, jonka mukaan kaikki ovat aina oikeassa ja kaikkien sanomiset ovat yhtä arvokkaita.

– Niin ei valitettavasti ole tässä ohjelmassa. Jos vastaat väärin, koko porukka menettää rahaa. Sillä tavalla tämä on armoton formaatti.

– Mutta hyvässä hengessä, Nieminen muistaa lisätä.

Heikoin lenkki, Nelonen ma klo 20.00

Love Island on ohjelma, jota moni ei myönnä katsovansa.

IS TV-LEHTI:

Vuoden 2005 brittirealityyn pohjautuva, 2015 käynnistynyt uusi versio marssittaa paratiisimaiseen lukaaliympäristöön kuusi sinkkumiestä ja -naista. Ensivaikutelman perusteella raakkautuvat ensimmäiset versiot pariskunnista. Pakkaa myös sekoitetaan uutterasti.

Alkuperäisversiossa sinkut olivat kuuluisuuksia. Nyt he ovat tavallisia Instagram-paljastelijoita ja pusuposeeraajia. Emäntänä toimii juontaja ja malli Caroline Flack.

Yleisön mielestä paras pariskunta voittaa lopussa 50 000 puntaa. Kisaparatiisin ulkopuolella livekatsomo seuraa koosteita villeistä tapahtumista. Aloitusjakson lopulla taloon astuvat italialaisveriset kaksosmiehet aikeenaan hurmata pari naista pois kumppaneiltaan.

Kepeää bikinibiletystä ja tyhjäpäistä möykkäämistä seuraa, kun elämän tärkeimmiksi asioiksi muodostuvat uima-allas, suosion tavoittelu ja yöllisissä hiplailuissa eteneminen. Vaikka mukana on erilaisia tyyppejä Playboy-pupuista yksinhuoltajaäiteihin, on etenkin miesanti puuduttavan kaavamaista salipullistelijaa.

Kuten Big Brotherissa, kyseessä on ihmiskoe, jossa yritetään sietää meluisia ja itsekeskeisiä kämppiksiä ja vieläpä hurmaantua heistä. Moni näistä 20–27-vuotiaista kertoo etsivänsä todellista rakkautta, mutta pinnallisen juoruamisen ja ulkonäön ruotimisen maastossa ei siltä tunnu.

Love Island, kausi 1, SUB ti–to klo 21.00

Huippusuosituksi noussut teinisarja opetti aikuiselle katsojalle ainakin sen, että nostalgiatrippi tekee hyvää.

Hurahditko sinäkin tänä keväänä Skamiin? Et ole ainoa.

Megasuosittu teinisarja on viime aikoina puhuttanut kaikenikäisiä suomalaisia. Sarjan neljä kautta on kerännyt tähän mennessä miljoonia katseluita Areenassa.

Valitettavasti Skamin viimeinen jakso nähtiin viime viikonloppuna.

Ihanaa rakkautta, ystävyyttä ja onnea täynnä oleva finaali ei jättänyt montaa ovea avoimeksi. Eikä ihmekään. Sarjan tekijät ovat olleet hyvin varmoja siitä, ettei Skamista nähdä enää uusia jaksoja.

Mutta mitä sarjasta jäi käteen neljän koukuttavan kauden jälkeen?

Listasimme 10 asiaa, jotka ehkä kaikkien aikojen paras teinisarja meille aikuisille opetti.

1. Nostalgiatrippi tekee hyvää

”Olin jo ehtinyt unohtaa, kuinka suuria tunteita teininä koettiinkaan. Sarja palautti ne hienosti mieleen. Se kaikki vatsassa nipistelevä ihanuus, kun ihastuttiin ja sekoiltiin. Eikä siitä tule keski-ikäisenäkään yhtään lohduton olo, päinvastoin tulee fiilis, että elämähän on tosi ihanaa ja söpistä.”

2. Moni asia ratkeaa puhumalla

”Oikeastaan kaikki Skamin nuorten ongelmat syntyvät siitä, että ei uskalla kertoa huolestaan kellekään. Sama ilmiö toistuu edelleen näin aikuisiällä. Sarja muistuttaa jatkuvasti sitä, että suurin osa ongelmista ratkeaa sillä, että avaa sanaisen arkkunsa.”

3. Nuoret ovat kauhean fiksuja

”Sarjassa ikuisuusaiheita käsitellään hämmentävän hienosti. Esimerkiksi mielenterveysongelmiin ja seksuaalisuuden etsimiseen suhtaudutaan lempeän mutkattomasti. Sarja valoi uskoa siihen, että maailma on menossa parempaan suuntaan. Monet nuoret osaavat suhtautua vaikeisiin asioihin paljon tasapainoisemmin kuin ennen osattiin.”

4. Kaikesta selviää

”Vaikka monessa paikassa sarjan hahmot ovat vaipumassa epätoivoon ja kuolemassa teini-iän häpeään, aina tulee joku, joka vetää ylös suosta.”

5. Tyttöihin voi aina luottaa

”Yksi ihan parhaista elementeistä sarjassa on tyttöjen välinen ystävyys. Vaikka välillä porukassa ihastutaan samoihin poikiin ja riidellään, mikään ei koskaan riko Vilden, Nooran, Evan, Sanan ja Chrisin ystävyyttä.”

6. Pussailu on ihanaa

Skamin pussailusessiot ovat niin sykähdyttäviä, että kysyimme asiantuntijalta, miten sellaisen voi toteuttaa aikuisiällä.

Lue juttu tästä: Kiehnääminen takaisin! Asiantuntijan neuvot aikuisille Skam-tason suuteluun

7. Seksi on hauska asia

”Monissa teinisarjoissa seksistä tehdään valtava tabu ja neitsyyttäkin on suojeltava kuin herkkää lasiesinettä. Skamissa seksi on hauskaa, mutkatonta ja luonnollinen osa elämää. Sarja muistuttaa, ettei petipuuhia pidä hävetä. Nautinto kuuluu kaikille – myös tytöille.”

8. Norjan kieli on niin kaunis

Onko missään muussa kielessä yhtä kaunista sanaa kusipäälle?

(Jos et jo tiennyt: kusipää on norjaksi drittsekk. Onhan se nyt kaunis.)

9. Ole ystävällinen – aina

Nooran huoneen seinällä on teksti, joka jokaisen kannattaisi muistaa, ennen kuin menee laukomaan totuuksiaan toisille ihmisille:

”Everyone you meet is fighting a battle you know nothing about. Be kind. Always.”

Vapaasti suomennettuna sitaatti menee näin: Jokainen jonka tapaat, taistelee omaa taisteluaan. Ole ystävällinen. Aina.

10. Tarvitset vain punaisen huulipunan

Kaikkia aikuisia teinityyli ei välttämättä inspiroi, mutta neljän kauden aikana Noorasta tuli monelle tyylimuusa:

”Nooran punainen huulipuna yhdistettynä muuten naturelliin ja simppeliin lookkiin on ihan paras yhdistelmä.”

Psst. Jos et ole vielä sitä ehtinyt tutustua Skamiin, sen kaikki jaksot on edelleen nähtävissä Yle Areenassa. Jos taas olen tapittanut Hartvig Nissenin koulun nuoria toivoja jo riittämiin, tsekkaa norjalaissarja Nuoret ja lupaavat (Yle Areena). Lue sarjasta lisää täältä

Sarjan käsikirjoituksen takana on sama mies, joka kirjoitti puolet Vallan linnakkeen jaksoista. Laatua luvassa siis!

Tanskalaistrilleri Petos (Bedrag, 2016) pyörii talousrikollisuuden ympärillä ja pohtii rahan valtaa eri lähtökohdista tulevien ihmisten elämässä.

Keväältä 2016 uusittavan kymmenosaisen sarjan avausjaksossa tuulivoimalaitoksessa on sattunut kuolemantapaus, joka näyttää työtapaturmalta.

Poliisi kiinnostuu tapauksesta huomatessaan, että sattuneella on yhteys energia-alan suuryritykseen.

Kotimaassaan supersuosittu Petos jatkaa tanskalaissarjojen kansainvälistä menestyskulkua, sillä trilleristä puuhataan amerikkalaisversiota. Sarjan pääkäsikirjoittaja on Jeppe Gjervig Gram, joka kirjoitti myös puolet menestyssarja Vallan linnakkeen jaksoista.

Petos ei osoittele, vaan muistuttaa, että ahneita olemme kaikki.

Taitavasti käsikirjoitettu ja itsevarmasti ohjattu trilleri osuu ja uppoaa. Raha on ikuisuusaihe, mutta tarina onnistuu silti tuntumaan tuoreelta ja ajankohtaiselta juuri tässä ajassa.

Petos ei osoittele, vaan muistuttaa, että ahneita olemme kaikki – ahneuden volyymi vain vaihtelee henkilön asemasta riippuen.

Nuori ja kunnianhimoinen juristi Claudia (Natalie Madueño) työskentelee uusiutuvan energian yrityksessä ja etenee äkisti urallaan voitettuaan lipevän pomonsa (Nikolaj Lie Kaas) luottamuksen.

Rikostutkija Mads (Thomas Bo Larsen) puolestaan koettaa saada menestynyttä suuryritystä vastuuseen laittomuuksista. Samanaikaisesti vankilasta vapautunut automekaanikko Nicky (Esben Smed) rötöstelee hankkiakseen kodin tuoreelle perheelleen.

 

Petos, Teema & Fem ma klo 22.00

Vauhdikas dokumentti näyttää tunnissa kahden miehen pyöräilymatkan Norjan pohjoisimmasta pisteestä Etelä-Afrikkaan, joka kulkee myös Suomen läpi.

IS TV-LEHTI: Tarve tavoitella äärimmäisiä kokemuksia saattaa olla monen unelma, mutta kuinka moni oikeasti toteuttaa haaveensa? Vauhdikas dokumentti Pyörällä Nordkappista Kapkaupunkiin (Kapp To Cape, 2015) seuraa kahden pyöräilijän haasteellista matkaa Norjasta Etelä-Afrikkaan.

Päivätyönsä jättäneet brittiläismiehet Reza ja Steven lähtevät tavoittelemaan lähes mahdottomalta kuulostavaa unelmaa: he pyrkivät pyöräilemään sadassa päivässä 18 000 kilometriä. Guinnessin ennätystenkirjaan nimensä haluavat miehet tietävät matkan haasteet, mutta lähtevät reissuun tavoitteenaan löytää omien kykyjensä rajat.

Kaksi vuotta valmisteltu matka kulkee myös Suomen yli. He ajavat muun muassa Joensuun ja Imatran kautta. Kaksikko korostaa, että uusien ihmisten tapaaminen on matkan tärkeintä antia.

Miesten matka vaarallisten sota-alueiden läpi ei ole niin yksinkertaista kuin he luulevat. Uhkaavien tilanteiden vuoksi kaksikon polut eroavat välillä. Vaikka matka jatkuukin myöhemmin yhdessä, monen sadan kilometrin päivävauhti vaatii paljon niin fyysisesti kuin henkisestikin. Aikataulu ei anna periksi tippaakaan.

Ruokamyrkytysten ja malariahourujen keskellä luovuttaminen ei ole kaukana. Jostain miehet löytävät kuitenkin taistelutahdon ja pääsevät vihdoin Kapkaupunkiin asti.

Ääriolosuhteissa pyöräily herättää kunnioitusta. Jatkuvasti äärimmäisyydestä toiseen vaihtuvien maisemien ja tunnelmien vaihtelu kertoo, miten pitkän matkan miehet oikeasti tekivät – niin henkisesti kuin fyysisesti.

Pyörällä Nordkappista Kapkaupunkiin TV2 Su klo 21.00