Märta Westerlund ja Lotta Karlsson robottiviikoilla. Kuva: Yle Kuvapalvelu/Marika Hill
Märta Westerlund ja Lotta Karlsson robottiviikoilla. Kuva: Yle Kuvapalvelu/Marika Hill

Tuomas Enbuske ja Märta Westerlund selvittävät muun muassa, vievätkö robotit kaikkien työt. Siis asiantuntijoiden ja taksikuskienkin.

IS TV-LEHTI: Toimittaja Tuomas Enbuske, toimitat yhdessä Märta Westerlundin kanssa Työelämän uudet kuviot -sarjaa. Miltä tulevaisuuden työelämä näyttää?

– Ohjelma käsittelee lähinnä katsojien oman elinajan aikaisia muutoksia, puhutaan muutamasta vuosikymmenestä eteenpäin. Itseäni kiinnostaa se, miltä työelämä näyttää 30–40 vuoden päästä.

– Aion olla silloin vielä työelämässä, jos olen elossa. Olen silloin siis seitsemän–kahdeksankymppinen. Uskon, että työelämässä voi olla silloin eri tavalla, ei joko–tai. On järjetöntä, että nykyään ollaan työelämässä ja yhtäkkiä ei ollakaan. Miksei voisi olla light-versiona, riippuen elämäntilanteesta?

Millaisiin työelämän muutoksiin ohjelma pureutuu?

– Sarjassa käsitellään tietysti ilmeisimpiä muutoksia, jotka tulevat kaikille mieleen, kuten vaikka taksikuskin hommaa. Nykyäänhän puhutaan Uberista, mutta se on turhaa, koska kohta on robottiautoja.

– Mutta ohjelmassa puhutaan myös esimerkiksi asiantuntijuudesta, joka sekin voidaan automatisoida ja on jo automatisoitukin.

Onko työelämää ruotiva ohjelma erityisen ajankohtainen juuri tässä ajassa?

– Ei oikeastaan. Kaikkihan aina ajattelevat, että juuri nyt eletään jotenkin spesiaalia aikaa. Mutta ei murros ole koskaan yhtäkkiä tuleva napsahdus. Se tulee yllättävästä suunnasta, eikä sitä välttämättä edes huomaa.

Olet työskennellyt parikymmentä vuotta media-alalla. Miten muuttuva työelämä on heijastunut omaan työhösi?

– No, ainakin sikäli, että olen aina pyrkinyt tekemään kaikenlaista, ihan sen takia, että osaisin tehdä montaa asiaa. Se on aivoillekin hyväksi.

– En ole koskaan ajatellut, että se riittää työksi, että olen minä. Se tyyppi, joka on nyt kiinnostava, ei kolmen vuoden päästä kiinnosta enää ketään. On kammottavaa, kun joku valittaa, ettei ole enää mielenkiintoinen. Toki joku pystyy olemaan Jörn Donner koko elämänsä, mutta mitä siinä on taustalla? Se, että Jörn Donner tekee paljon töitä koko ajan.

Mitkä ovat oman urasi huiput?

– Onko pakko sanoa tv:n puolelta? Olen tykännyt tehdä radiota. Tein kaupallisella puolella esimerkiksi Henkka Hyppösen ja Jenni Pääskysaaren kanssa aamuohjelmaa Kiss FM:lle nuorena, ja sitten olen tehnyt seitsemän vuotta Ylen Radio 1:ssä keskusteluohjelmia. Esimerkiksi niitä oli hauska tehdä, niissä olin hyvä.

Entä urasi aallonpohjat?

– Varmasti niitäkin on, mutta tykkään enemmän sellaisesta, että tehdään paljon ja mietitään vähemmän. En siis ole missään nimessä perfektionisti.

Työelämän uudet kuviot, Yle Teema & Fem pe klo 18.30

Paikka auringossa -elokuva on ensimmäinen osa George Stevensin trilogiasta. Kaksi muuta osaa ovat Etäisten laaksojen mies ja Jättiläinen.

Klassikkoelokuvan päärooleissa nähdään Elizabeth Taylor ja Montgomery Clift.

Torstai-illan tv-elokuva Paikka auringossa (A Place in the Sun) on George Stevensin romanttinen mestariteos, jossa 19-vuotias Elizabeth Taylor ja Montgomery Clift tekevät hienot roolisuoritukset.

Taylor esittää varakkaasta teollisuussuvusta olevaa Angela Vickersia. Cliftin hahmo on köyhäliston edustaja George Eastman, joka unelmoi paremmasta elämästä. Shelley Winters näyttelee puolestaan Georgeen rakastunutta tehdastyöläistä Alicea.

Murhenäytelmä syntyy kolmiodraamasta, kun George alkaa seurustella salaa köyhän Alicen kanssa. Alice tulee raskaaksi, mutta Georgella on jo uudet kuviot rikkaan Angelan kanssa.

William Mellorin upea kuvaustyö palkittiin syystä Oscarilla. Kun kuikka huutaa järvellä ja poliisisireenit ulvovat, rakastuneiden Angelan ja Georgen lähikuvat huumaavat kuolemankin edessä. Kuvauksen lisäksi elokuva palkittiin aikoinaan viidessä muussa Oscar-kategoriassa.

Paikka auringossa Yle Teema & Fem to 17.08. klo 21.00

 

Ensitreffit-elokuvan pääosassa on näyttelijäsuvun uusin tähti: Eino Heiskanen.

IS TV-LEHTI. Pienellä budjetilla tehty kotimainen romanttinen komedia on sympaattinen leffa, jossa kolme miestä kamppailee kolmenkympin kriiseissä. Miehet ovat suurten elämänvalintojen edessä, mutta ensin heidän on selviydyttävä kaoottisista entitreffeistä.

Näyttelijäpari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen poika Eino Heiskanen esittää elokuvassa naistenmies Tanelia. Muut pääosanäyttelijät ovat Frans Isotalo ja Marko Nurmi.

Parasta elokuvassa ovat rento kieli poskessa -ote sekä arkinen hilpeys. Valitettavasti latteudet ja ylitsepursuavan tunteikas musiikki vievät tehoa tarinalta.

Ensitreffit TV5:lla ke 16.8. klo 21.00.

Parisuhdeasiantuntijat kamppailivat ikäkysymysten kanssa, sillä tuoreelle kaudelle haki mukaan ennätysmäärä vanhempia sinkkuja.

Ensitreffit Alttarilla -realityn neljäs kausi käynnistyy AVAlla tiistaina 5.9. Sarjan parisuhdeasiantuntijoina nähdään jo viime kaudelta tuttu kolmikko, Jason Lepojärvi, Elina Tanskanen ja Tony Dunderfelt.

Psykologi Tony Dunderfeltin mukaan tällä kaudella mukana on äärimmäisen persoonallisia ja sitoutumishaluisia ihmisiä – he ovat hyvin tietoisia, mihin ovat osallistuneet.

Ensimmäisellä kaudella sarjaan kohdistui paljon ennakkoluuloja, mutta toistuvat onnelliset loput ovat kasvattaneet luottamusta formaattia kohtaan. Tämä on rohkaissut myös vanhempia sinkkuja lähtemään mukaan.

– Olemme joutuneet miettimään ikäkysymyksiä paljon. Tällä kaudella mukaan on hakeutunut rohkeasti varttuneempaa porukkaa. Nuorten lisäksi 35–40-vuotiaita hakijoita oli enemmän kuin koskaan, Dunderfelt sanoo.

”Aiemmista suhteista ei saa olla lapsia.”

Sarjassa tullaan näkemään aiempaa vanhempia pareja, mutta jotkut kriteerit rajoittavat myös hakijoiden ikää. Yksi vanhempia sinkkuja karsiva kriteeri on muun muassa lapsikielto.

– Yksi kriteerimme hakijoille on, että aiemmista suhteista ei saa olla lapsia. Monilla vanhemmilla sinkuilla jo jälkikasvua, Dunderfelt kertoo.

Sinkut ikävöivät tavallista arkea

Parit muodostetaan rakkaushaastattelujen ja asiantuntijoiden analyysien perusteella. Tällä kaudella valittujen ihmisten keskuudessa yksi selkeä teema on omassa elämässään ja arjessaan syvemmin kiinni oleminen.

– Hakijoiden keskuudessa korostui onnellinen arki. Henkilöt ovat asettuneet jo aloilleen, ja he kaipaavat tavallista arkea ja kumppanuutta, Dunderfelt sanoo.

Asiantuntijoiden nyrkkisääntö on, että koko kolmikon pitää olla parinmuodostuksesta samaa mieltä. He luottavatkin siihen, että yhteisymmärryksellä saadaan aikaan onnellisia loppuja.

– Tällä kaudella tunteiden vuoristorataa mennään enemmän kuin aiemmin koskaan, Dunderfelt lupaa.

 

 

Viikingit-sarjan neljännen kauden jälkipuoliskon jaksoissa kiinnostavimmaksi hahmoksi nousee veljeskaartin rampa Ivar.

IS TV-LEHTI: Nykyään on muotia katkaista sarjan kausi keskeltä ja ladata todellinen cliffhanger-lopetus puoliväliin ennen taukoa. Näin tehtiin myös Viikingit-sarjassa, joka tunnetaan Suomessa kotimaisista vahvistuksistaan.

Neljännen kauden 10. jaksossa nähtiin massiivinen Pariisin-taistelu, jossa muun muassa Jasper Pääkkönen eli Halvdan Musta sai nuolen rintaansa.

Peter Franzén Harald Kaunotukkana.
Peter Franzén Harald Kaunotukkana.

Pääkköstä ja Peter Franzénia ei nähdä vielä illan jaksossa, mutta he palaavat ruutuun huomenna keskiviikkona esitettävässä jaksossa.

Viikingit-sarjan neljäs kausi jatkuu, kun päähahmo Ragnar palaa kotiin ja lähestyy aikuiseksi kasvaneita poikiaan: kuka heistä haluaa tappaa isänsä ja nousta kuninkaaksi? Jännitys ritisee – mutta katkeaa syleilyyn.

Sarjan keskiössä ovat nyt aikuisuuden partaalle tai jo sen yli humahtaneet Ragnarin pojat. Sarja on aina painottanut veljessuhteita, ja sama teema jatkuu yhä vahvempana. Itsenäistyneillä nuorukaisilla on intohimon kohde: eräs kaunis orjatyttö.

Kiinnostavimmaksi hahmoksi nousee veljeskaartin rampa Ivar, jolla on erikoislaatuinen suhde isänsä Ragnarin kanssa. Neljännen kauden loppuosa lupaa täysin uudenlaista dynamiikkaa tuoreen, kiihkeän sukupolven myötä.

Viikingit Subilla tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 21.00