”Rökititte Nirvanan alkuperäistä”, Anna Puun apuvalmentaja Pete Parkkonen ylisti Venlan ja Saijan Smells Like Teen Spirit -tulkintaa.

Redraman valmennettavat Viola Pöyhönen ja Saija Saarnisto saivat torstain The Voice of Finland -lähetyksessä kaikkien ihot kananlihalle. He lauloivat kaksintaistelu-jaksossa Nirvanan Smells Like Teen Spirit -hitin. Sovitus ja tulkinta poikkesivat täysin alkuperäisestä.

– Mun sydän tykyttää vieläkin kurkussa. Tänne tuli semmonen äärettömän ahdistava, dramaattinen, pelottava tunnelma. Biisin keskivaiheilla mulla tuli kyyneleet silmiin, ja vieläkin sydän tykyttää, Redraman apuna Kaksintaistelu-jaksoissa oleva Diandra sanoi.

Myös Michael Monroe kehui tulkintaa "poikkeuksellisen upeaksi esitykseksi". Ehkä kaikista eniten Violan ja Saijan esityksestä piti kuitenkin Anna Puun apuvalmentaja Pete Parkkonen.

– Te rökititte sitä alkuperäistä versiota. Tämä sopi teille täydellisesti – teillä on kummallakin hullut äänet, Pete ylisti.

”Ajattelin, että jos tulee kilpailu, mä rupean ottamaan paitaa pois, että saadaan hänet meidän tiimiin.”

Kaksintaistelu-jaksoissa vain toinen pääsee duetoista jatkoon. Redrama valitsi Saijan, mutta myös Violalle kävi hyvin. Anna Puu ja Pete Parkkonen painoivat kaappausnappia välittömästi, kun Redrama teki valintansa. Violan kilpailu jatkuu siis vielä Anna Puun joukkueessa.

– Olimme päättäneet, että kumpi vaan putoaa, niin me halutaan hänet. Ajattelin, että jos kaappauksessa tulee kilpailu, mä rupean ottamaan paitaa pois, että saadaan hänet meidän tiimiin, Pete sanoi.

The Voice of Finland torstaisin ja perjantaisin Nelosella kello 20.00.

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Simonan, Emman, Sirin ja Camillan elämää seuraava sarja rikkoi Tanskassa katsojaennätyksiä. 

IS TV-LEHTI: Neliosainen tanskalainen tosi-tv-sarja vie katsojan läntisen Kööpenhaminan kerrostaloon. Pääosassa ovat 16-vuotias Simona, 19-vuotias Emma, 25-vuotias Siri ja 20-vuotias Camilla sekä lukuisat heidän kaverinsa.

Kerrostaloprinsessojen mielestä on kaunista ja tyylikästä näyttää epäaidolta, joten tekoripset ja -kynnet ovat vähimmäisvaatimuksia. Tyttöjen meikki voi toimia kilpenä ja aseena.

Tanskalaisen DR3-kanavan joulukuussa 2016 esitetty seurantareality oli huippusuosittu ja sen viimeistä jaksoa on katsottu DR:n nettitv:ssä yli 425 000 kertaa, mikä rikkoi palvelun kaikki aikaisemmat katseluennätykset.

Kerrostalojen prinsessat, TV2 la klo 17.00

Tätä et nähnyt tv:ssä! Samu Haberin ja Lauran Voutilaisen äänen sointuivat upeasti yhteen, kun he esittivät Forever Yours -kappaleen.

Samu Haberin Vain elämää -päivä huipentui eilen duettoon Laura Voutilaisen kanssa, kun kaksikko esitti Sunrise Avenue -yhtyeen kappaleen Forever Yours.

Katso kappale kokonaan oheiselta videolta! Lauran ja Samun äänet soivat upeasti yhdessä, ja esitys tuo molempien parhaat puolet hienosti esiin. Myös yleisö on kuuntelee esitystä hymyt huulillaan ja antaa lopuksi raikuvat aplodit.

Lauran versio kappaleesta kunnioitti alkuperäisversiota, ja aikaisemmin jaksossa hän kertoi, ettei halunnut muuttaa kappaletta miksikään toiseksi. Samu oli otettu ratkaisusta.

– Toi tuntuu musta sitten tietysti säveltäjänä ihan sairaan hienolta, että se päätös on tehty siksi, että se on jo niin hieno, Samu sanoi.

Me Naiset ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Rennosti siihen sohvalle nyt, on ihanan hömppäromantiikan aika.

IS TV-LEHTI: Ujon ja kömpelön Timin (Domhnall Gleeson) on hankala uskoa isänsä (Bill Nighy) sanoja muuksi kuin meheväksi vitsiksi, kun isä paljastaa suvun miesten erikoisen kyvyn. Taito liikkua ajassa?

Richard Curtisin ohjaaman romanttisen komedian Oli aikakin juoni rakentuu aikahyppyjen varaan. Kun 21-vuotias Tim tajuaa pystyvänsä kyläilemään menneisyydessä korjaamassa noloja mokia, hän huomaa aikakikkailun keinot myös rakkaudessa.

Elämän suurin rakkaus tosin on livetä käsistä, kun erään aikahypyn vuoksi ihana nainen katoaa. Onneksi kohde löytyy uudelleen, ja kohta Tim on maailman tyytyväisin mies. Hänellä on nyt viehkeä lukutoukka Mary (Rachel McAdams) kainalossaan – sekä kyky muokata ensimmäinen petielämys yhä uudelleen!

Elokuvan mukana voi pohtia oman elämänsä päätösten seurauksia.

Elokuvan aikamatkailua ei kannata ottaa liian tosissaan. Teoria on täynnä aukkoja ja toimii lähinnä hauskan ja liikuttavan juonikuvion elävöittäjänä. Elokuva opettaa, että elämä on ikuista valintaa ja ainoa tapa valita oikein on kuunnella sisintään.

Lämminhenkinen draamakomedia ei sotkeudu liian monimutkaisiin perhosvaikutuksiin tai johda päähenkilöitään ylen sotkuisiin ongelmatilanteisiin. Arki iloineen ja kolhuineen riittää. Elokuvan mukana voi pohtia oman elämänsä päätösten seurauksia.

Tarina kattaa pitkän, noin kymmenen vuoden kaaren, ja charmantissa käsittelyssä on parisuhteen lisäksi perheen ja suvun merkitys. Etenkin isän ja pojan välisen suhteen herkkyys on kuvattu tyylillä, ja Gleesonin ja Nighyn kemiat toimivat hienosti.

Elokuva pohtii paljon aikaa, joka meillä kullakin on läheistemme kanssa käytettävänä.

Oli aikakin, TV2 pe klo 19.00

Neiti Julie -leffassa aatelisperheen tytär leikkii tulella isänsä palvelijan kanssa 1890-luvun irlantilaiskartanossa.

IS TV-LEHTI: Ruotsalaisen teatterin suuren nimen August Strindbergin 1880-luvun näytelmäklassikko Neiti Julie on filmattu moneen kertaan. Näyttelijästä vähitellen ohjaajaksi siirtynyt Liv Ullmann on toteuttanut oman versionsa Irlannissa englanninkielisten näyttelijöiden kanssa.

Norjalaisena Ullmann tuntee luonnollisesti skandinaavisen teatteritradition ja osaa siirtää Neiti Julien juhannuksen tapahtumat melko luonnollisesti irlantilaiseen kartanoon. Jotain hyvin ratkaisevaa jää kuitenkin puuttumaan, kun Ullmannin versiota vertaa Alf Sjöbergin ohjaamaan, Neiti Julie -filmatisoinneista kuuluisimpaan vuodelta 1951: pohjoisen paljastava kesäyön valo!

Kuolevan aateliston ja nousevan palvelusväen vastakkainasettelua tutkaileva kartanokuvaus toki toimii silti myös vuoden 1890 Irlantiin istutettuna.

Nimekkäät näyttelijät eivät oikein istu vahvasti ”pohjoismaalaisiksi” koettuihin rooleihin.

Näytelmän muuten melko uskollisessa sovituksessa amerikkalainen Jessica Chastain näyttelee paronintytär Julieta ja irlantilainen Colin Farrell Julien isän palvelijaa Johnia. Vain kolmen henkilön draamassa trion täydentää englantilainen Samantha Morton, joka tulkitsee palvelijatar Kathleenin osan.

Ullmannin versiossa on sukupuolirooleja hieman korostettu: Julie on aikaansa modernimpi, itsenäinen nainen, joka haluaisi olla hyvää pataa palveluskuntansa kanssa – vaikka hänen härnäävä asenteensa onkin alistava. Samoin Kathleenin asenteessa on tiettyä uhmaa, koska hän tietää palvelijanakin oman arvonsa, mutta toisaalta hän on säilyttänyt tilannetajunsa.

John puolestaan edustaa uskaliaastikin luokkansa nousukasmaisuutta, eikä syyttä, koska hän on oppinut kieliä ja hankkinut käytöstaitoja.

Missä ankaruus?

Kaikki on siis periaatteessa kohdallaan, mutta vierastan silti Ullmannin elokuvaa. Sjöbergin 1950-luvun klassikkofilmatisointi aikaansa edellä olleine muotoratkaisuineen on jäänyt vahvasti mieleen.

Nimekkäät näyttelijät eivät oikein istu vahvasti ”pohjoismaalaisiksi” koettuihin rooleihin – vaikka näytelmän ensimmäinen filmatisointi tehtiinkin vielä kauempana Argentiinassa. Tunnettu on myös Mike Figgisin 1990-luvun sovitus.

Eniten kaipaisin sitä ankaruutta, jota Ullmannin ex-siippa ja oppi-isä Ingmar Bergman aina hyödynsi. Ullmann saavutti jo pitkälti samaa otetta Sovituksen (2000) elokuvaohjauksessaan, mutta ei tällä kertaa.

Neiti Julie, TV1 to klo 20.55