Jouni ja Mari, Antti ja Sari sekä Tanja ja Roni tapasivat toisensa tänä kesänä alttarilla. Kuvat: Ava
Jouni ja Mari, Antti ja Sari sekä Tanja ja Roni tapasivat toisensa tänä kesänä alttarilla. Kuvat: Ava

Tiistain Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa selvisi Tanjan ja Ronin, Sarin ja Antin sekä Marin ja Jounin tulevaisuus.

Ensitreffit alttarilla -ohjelman parien kohtalo selvisi tänään esitetyssä viimeisessä jaksossa. Sarin ja Antin, Marin ja Jounin sekä Tanjan ja Ronin piti päättää jatkavatko he avioliittoaan vai eroavatko viiden viikon yhteiselon jälkeen

Näin parit selittivät päätöksiään:

Tanja ja Roni

Tanja ja Roni saapuivat vakavina kertomaan päätöksestään heidät yhteen saattaneille asiantuntijoille: Maaret Kalliolle, Kari Kanalalle ja Mikael Saariselle.

– Kyllä tässä on tultu siihen tulokseen, että on päädytty eroon, Roni kertoi jaksossa.

Päätös oli lopulta Ronin, sillä Tanja olisi halunnut jatkaa liittoa.

– Olisin halunnut kattoa, että sitten kun on oikeasti normaalia arkea, että voiko tulla enemmän tunteita. En olisi halunnut vielä luovuttaa, surullisen oloinen Tanja sanoi.

Ronilla oli päätöksen jälkeen haikea ja tyhjä olo. Hän harmitteli, miten raskaasti Tanja otti eron.

– Totta kai itteäkin harmittaa. Mutta pahimmalta on tuntunut nähdä Tanja noin rikkinäisenä.

Tanja kertoi kameroille päätöksen jälkeen, että hänen mielestään pari pääsi vasta alkuun suhteessaan.

Sari ja Antti

Sarin ja Antin suhde on ollut kauden kolmen parista alusta asti läheisin. Ennen päätöstään Sari kuitenkin kertoi kameroille, ettei suhde ole ollut mutkaton.

– Välillä on ollut epäilyksen päiviä, että mitä tästä tulee? Että voinks mä oikeasti elää ton ihmisen kanssa, jos ollaan napit vastakkain.

Päätös jatkosta oli Sarille ja Antille silti helppo.

– Kyllä me jatketaan, Sari kertoi asiantuntijoille.

– Ihan ehdottomasti, Antti lisäsi.

Molemmat kyynelehtivät jaksossa ja kertoivat, miten paljon he ovat toisiltaan saaneet jo viiden viikon yhteiselon jälkeen.

– Sä oot tuonut mulle ihan ekasta päivästä lähtien tosi paljon hymyä, energiaa ja positiivisuutta. Ja ajan saatossa ne on muuttuneet rakkaudeksi, Antti sanoi Sarille.

Sarin ja Antin päätös ei ollut yllättävä, sillä viime viikolla uutisoitiin, että pari saa kevätvauvan. Lue juttu täältä.

Mari ja Jouni

Mari ja Jouni menivät asiantijoiden eteen käsi kädessä, mutta molempien tunnelmat olivat haikeat. Mari kertoi, että arvostaa Jounin rauhallisuutta, luotetettavuutta ja sitä, että Jounin seurassa on niin turvallista olla.

– Kaikin puolin hyvä mies, Mari sanoi.

Jouni puolestaan sanoi, että on tykännyt siitä läheisyydestä, mikä hänen ja Marin välillä on ollut – varsinkin alkuaikoina. Hyvät puolet eivät silti saaneet paria jatkamaan avioliittoa.

– Yhteistuumin ollaan päätetty, että halutaan valitettavasti erota, Jouni kertoi.

– Onhan se harmittanut ihan hirveästi. Mulla on ollut tosi vaikeeta nää viime päivät. On itkettänyt ja olen ollut pettynyt. Vaikka olen ollut epäileväinen, viimeiseen asti toivoin, että olis alkanut sujua ja että asiat olisi järjestynyt, Mari sanoi.

Riitta ryhtyi 80-luvulla seksityöhön melkein sattumalta. Hän luopui työstään oikeusjutun jälkeen.

Millä tavalla seksi ja seksuaalisuus ovat näkyneet Suomen historiassa?

Varsin monella tavalla.

Tämä selviää Ylen uudesta neliosaisesta Seksi-Suomen historia -dokumenttisarjasta, joka esitetään TV1:llä syyskuussa.

Dokumentissa seksin historiasta Suomessa puhuvat monet eri ihmiset. Ääneen pääsevät niin viranomaiset ja papit kuin he, jotka ovat tehneet seksistä itselleen tulonlähteen.

Yksi haastatelluista on 80-luvulla seksityötä tehnyt Riitta. Sarjan toisessa osassa hän kertoo tarinansa. Riitta kertoo päätyneensä seksityöntekijäksi oikeastaan sattumalta.

– Olin vähän yli 20-vuotias ja kävelin Helsingin keskustassa. Eräs mies ehdotti minulle, että jos lähden hänen kanssaan, hän maksaa minulle seksistä. Ja niin siinä sitten kävi, Riitta kertoo dokumentissa.

Kelpo tienestit rankasta työstä

Aluksi Riitta haki itselleen asiakkaita esimerkiksi miestenlehtien ja Helsingin Sanomien ilmoituspalstoilla. Niihin hän kirjoitti: ”Kaunis nainen etsii mukavaa herraseuraa vaikka päiväkahvien merkeissä.”

Parhaina aikoina Riitta nettosi kohtuullisesti. Tienestit saattoivat nousta yli 10 000 markkaan kuukaudessa. 80-luvulla naisten keskipalkka oli noin 121 000 markkaa, joten hänen palkkansa oli varsin mukiinmenevä.

Aluksi Riitta haki itselleen asiakkaita miestenlehtien ja Helsingin Sanomien ilmoituspalstoilla.

– Aika paljon laitoin säästöön ja hankin kaikenlaista. Kävin joskus matkoilla vähän rentoutumassa, koska työ oli aika raskasta, Riitta kertoo.

80-luvun seksityöntekijöiden palkat eivät kuitenkaan ole mitään verrattuna joihinkin nykypäivän prostituoituihin. Vuonna 2015 Yle Kioskin haastattelema Katja kertoi elävänsä parhaimmillaan yhden illan tienesteillä pari viikkoa.

– Tulotaso ylittää monetkin korkeakoulutetut ammatit, Katja kertoi.

Apuna kaupoissa

Dokumentissa kerrotaan, että 80-luvun Suomessa seksityöntekijät liittyivät oleellisesti myös yritysmaailmaan. Prostituoituja kutsuttiin usein firmojen kekkereihin, joissa heidän tehtävänään oli piristää railakkaita juhlia.

Heidän tehtävänään oli myös auttaa yrityskaupoissa. Heidät saatettiin pyytää paikalle, jotta kaupanteko sujuisi liukkaammin. Myös Riitta kertoo osallistuneensa yritysmaailman juhliin:

– Hotelleissa kävin jonkun verran, ja firmojen tilaisuuksissa. Pikkujouluissa ja semmoisissa olin mukana. Silloin saatoin hoitaa illassa 1–2 asiakasta.

Työ loppui tuomioon

80-luvun Suomessa prostituoitujen asema oli kehno. Heidän toimintaansa sääteli hyvin tiukka irtolaislaki, jonka tarkoituksena oli kitkeä prostituutio yhteiskunnasta.

”Minulle tuli maksettavaksi noin 500 000 markkaa viiden vuoden ajalta veroa korotuksineen.”

Vuonna 1982 huoltopoliisi syytti myös Riittaa ja puolta tusinaa hänen kollegaansa parituksesta ja veronkierrosta. Riitta joutui oikeuteen ja hänet tuomittiin ehdolliseen vankeuteen sekä veromätkyihin.

– Kotiin alkoi tippua lappuja, ja minulle tuli maksettavaksi noin 500 000 markkaa viiden vuoden ajalta veroa korotuksineen. En pystynyt sellaisia maksamaan, Riitta kertoo.

Tapahtumien jälkeen Riitta luopui työstään seksityöntekijänä.

– Minä vähän pelästyin tapahtuneesta. En sen [tuomion] jälkeen juurikaan mitään tuollaista enää tehnyt. Hankin ammatin ja menin normaalitöihin, Riitta kertoo. 

Seksi-Suomen Historia nähdään Yle TV1:llä tiistaisin 5.–26.9.2017 klo 20.00. Sarja on myös nähtävissä Yle Areenassa. 

Tuntematon vihollinen -elokuvan keskiössä on raastava rakkaustarina, joka kertoo Nedin ja tämän miesystävän epätoivoisesta taistelusta.

IS TV-LEHTI: HBO:n tuottama, ajatuksella toteutettu tv-elokuva Tuntematon vihollinen (The Normal Heart) valottaa taitavasti 1980-luvun alun hiv-epidemian puhkeamista ja sen karuja seurauksia.

Tv-sarjoja Glee ja American Horror Story työstäneen Ryan Murphyn ohjaama tarkkanäköinen elokuva perustuu Larry Kramerin omaelämäkerralliseen näytelmään. San Franciscon homoyhteisöä aluksi ravisuttaneen epidemian laineet löivät nopeasti myös New Yorkiin, minne elokuvan tapahtumat keskittyvät.

HI-viruksen saaminen tarkoitti 1980-luvulla kuolemantuomiota, sillä immuniteettijärjestelmän lamauttamaan tautiin ei aluksi ollut minkäänlaista lääkettä. Mark Ruffalo näyttelee Ned Weeksiä, homopiireissä pyörivää mutta niiden ronskia seksielämää välttelevää nelikymppistä miestä. Hän huomaa yllätyksekseen, että yhteisön jäsenet sairastuvat samaan tautiin, joka etenee tappavalla vauhdilla.

Ned perustaa ystäviensä kanssa monestakin eri asiasta erimielisen aktivistiryhmän, joka alkaa jakaa tietoa sairaudesta ja yrittää samalla vakuuttaa poliitikot sairauden vakavuudesta ja sen seurauksista.

Julia Roberts tekee arkisen roolin polion rampauttamana lääkärinä, joka keskittää kaiken tarmonsa aids-epidemian pysäyttämiseksi.

Keskiössä on herkästi kuvattu, raastava rakkaustarina, joka kertoo Nedin ja tämän miesystävän epätoivoisesta taistelusta aikaa vastaan.

Tuntematon vihollinen TV1:llä ti 22.8. klo 21.30
 

Sarah on käyttänyt ulkonäkönsä muokkaukseen yli 15 000 euroa. Kuva: MTV

Täydellinen Instagram-kroppa -dokumentissa brittinaiset kertovat, mitä he ovat valmiita tekemään näyttääkseen omasta mielestään täydellisiltä.

IS TV-LEHTI: Instagram ja muu sosiaalinen elämä luo nykyään ulkonäköpaineita, ja moni kärsii valtavista itsetunto-ongelmista somen ”täydellisessä” maailmassa. Tästä kertoo brittidokumentti Täydellinen Instagram-kroppa (My Perfect Instagram Body, 2016).

Dokumentissa haastateltava personal trainer Lauren, 27, treenaa kuudesti viikossa, mutta se ei riitä alkuunsa siihen, mitä kaikkea hän on valmis tekemään ulkonäkönsä eteen.

– Sosiaalinen media luo paljon paineita siitä, minkänäköinen pitää olla. Somessa on tyttöjä, joilla on täydelliset kulmakarvat, hampaat, huulet ja hyvä vartalo. Jos en näytä siltä, alan miettiä, miksen näytä siltä?

– Automaattisesti sitä vertailee itseään muihin ja joskus siitä tulee todella surkea olo, Lauren kertoo ohjelmassa.

”On hyvin addiktoivaa näyttää juuri tietynkaltaiselta.”

Brittidokumentissa naiset kertovat, mitä kaikkea he ovat itselleen tehneet näyttääkseen omasta mielestään täydellisiltä. Esimerkiksi Lauren on ottanut botoxia, täyttänyt huulensa, tatuoinut kulmakarvansa ja viimeisimpänä laittanut silikonit.

– Ja nyt mietin, mitä voisin seuraavaksi tehdä. Ihan sama, mitä teen, niin haluan aina entistä näyttää paremmalta, neljä viikkoa sitten silikonit saanut Lauren sanoo.

Lauren räpsii itsestään jatkuvasti selfieitä hyvin vähissä vaatteissa. Hän seuraa Instagramissa naisia, jotka esittelevät estoitta monesti kuvankäsittelyin muokattua vartaloaan.

– On hyvin addiktoivaa näyttää juuri tietynkaltaiselta. Katselen muiden kuvia ja mietin, että haluan ottaa tuon ja tuon kuvan. Olen vajonnut tietynlaiseen ansaan, Lauren pohtii.

Hänen äitinsä ei ymmärrä nykyisen sukupolven uusinta trendiä lainkaan.

Tavoitteena Barbien ulkonäkö

25-vuotias Sarah puolestaan kertoo, että hän haluaa näyttää Barbie-nukelta täydellisine valkoisine hampaineen ja täydellisine takapuolineen.

Sarah on laitattanut silikonit ja tämän lisäksi implantit poskipäihinsä ja huuliinsa, botoxia otsaan ja leukaan ja valkaissut hampaansa. Hän on käyttänyt yli 15 000 euroa ulkonäköönsä ja on pahasti velkaantunut. Hän riskeeraa myös parisuhteensa, sillä hänen poikaystävänsä on täysin kyllästynyt Sarahin päähänpinttymään ja ulkonäkökeskeisyyteen.

– Ennen hän oli tosi kaunis. Onhan hän vieläkin ihan hyvännäköinen, poikaystävä sanoo.

Sub.doc: Täydellinen Instagram-kroppa Subilla ma 21.8. klo 23.20
 

Illan tv-dokumentissa seurataan muslimityttö Sonitaa, joka haaveilee räppärin urasta.

”Huudan häkistäni uupuneena, hintalappujen painosta nuutuneena”, räppää nuori muslimityttö. Youtube-hitiksi muodostuneella musiikkivideolla hän esiintyy muun muassa mustelmaisena lapsimorsiamena. Räppäävä morsian on Sonita Alizadeh Afganistanista.

Rokhsareh Ghaemmaghamin uusintana viime syksyltä nähtävä dokumentti Sonita-tytöstä on vaikuttava kuvaus nuorten naisten ahdingosta runnellussa Afganistanissa. Elokuvan alkupuolella 18-vuotias Sonita elää pakolaisena Iranissa tukikodissa, joka auttaa lapsia ja nuoria selviytymään.

Sonitan oma selviytymiskeino on musiikki. Hän unelmoi rap-tähteydestä Amerikassa ja tahtoisi vanhempiensa olevan Michael Jackson ja Rihanna. Sen sijaan hänellä on kuusikymppinen äiti, joka saapuu Afganistanista hakemaan tytärtään pakkoavioliittoon. Morsiusrahoilla aiotaan maksaa Sonitan veljelle morsian.

Dokumentissa kysytään, onko oikein, että nuori tyttö on maksuväline. Länsimaissa vastaus on selvä, mutta vanhoillisissa muslimiperheissä eletään traditioiden mukaan.

Afganistanissa ja Iranissa naisten ei sovi laulaa ja esiintyä. Kun musiikkivideo Bride for Sale leviää somekanavilla ja päätyy televisioon, itse dokumentintekijöiden on astuttava esiin. Tässä hämärtyy raja tallentavan dokumentin ja hyväntekeväisyyden välillä, mutta katsoja ei voi kuin seisoa dokumentaristin rinnalla.

Sonita Yle Teema & Fem su 20.08. klo 22.00