Essi Hellén ja Samuli Niittymäki näyttelevät yhtä sarjan eronneista pareista. Kuva: MTV3
Essi Hellén ja Samuli Niittymäki näyttelevät yhtä sarjan eronneista pareista. Kuva: MTV3

Ex-onnelliset kuvaa entisiä aviopareja, jotka asuvat toistensa seinänaapureina. – Inhimillinen naurettavuus huvittaa, ohjaaja Johanna Vuoksenmaa kuvailee.

IS TV-LEHTI: Seinillä on afrikkalaisia naamareita, lattialla bongorumpuja ja keittiössä intiaanien unisieppari-taikakalu. Ollaan Suviannan (Essi Hellén) ja Tuomaksen (Samuli Niittymäki). He ovat yksi kehutun draamakomediasarjan Ex-onnelliset eronneista pariskunnista.

Syyskuussa MTV3:lla alkaneen draaman idea on hauska: viisi eri-ikäistä ex-perhettä asuu taloyhtiössä, jossa vanhempien yksiöt erotetaan vuoroviikoin väliseinällä yhteisestä olohuoneesta.

Kuvausurakka alkoi viime vuoden lokakuussa ja päättyi keväällä. Helsingin Herttoniemen vanhassa Puukeskuksessa sijaitseva studio toimii nyt sarjan Eroasunnot-taloyhtiönä. Tarkkaan ottaen asuntoja on vain yksi, ja perheen vaihtuessa se sisustetaan uusiksi. Lavastustiimin työ on poikkeuksellisen massiivinen.

– Ottakaa vähän rauhallisemmalla rytmillä. Ja sinne nyt lipsahti sitä kirjakieltä, ohjaaja Johanna Vuoksenmaa huikkaa.

Hän ohjeistaa Essi Helléniä ja Jaana Saarista, jotka näyttelevät Suviannaa ja tämän ex-miehen äitiä. Naisten keskellä häärii innokas ja ihastunut naapuri, Pertti Sveholmin esittämä Arto.

Meneillään on kohtaus, jossa ex-anoppi antaa palautetta ex-miniälleen. Uudestaan vedetään, yhä uudestaan. Se ei näytä rasittavan, naurua riittää ja huumoria sivellään päälle.

”Jahtaan tiettyä hetkeä”

Tauolla Johanna Vuoksenmaalla on hetki aikaa hengähtää, hyvin pieni hetki.

– Tahti on kova. Vaikka tekeminen on hauskaa ja hymyni harvoin hyytyy, on kiire aikataulutuksen vuoksi joskus sellainen, että tulee tiukkaa. En haluaisi kieltää ihmisiä tekemästä parastaan, mutta sitä kireä aikataulu joskus tarkoittaa.

– Jos aikaa on, jahtaan pitkään tiettyä hetkeä, ehkä vain yhtä välähdystä. Hienoimpia tuokioita ovat ne, kun itse huomaa otoksen koskettavan ja aidosti naurattavan. Tällöin työn jälki muuttuu eläväksi ja elämäksi, polttoaineeksi.

”Inhimillinen naurettavuus huvittaa.”

Vuoksenmaalle työryhmä taustajoukkoineen on suurilta osin tuttu aiemmista projekteista. Se helpottaa aikataulua, vaikak tutusssa porukassa repeilläänkin usein.

– Katson maailmaa näkökulmasta, jossa huumoria luo esimerkiksi oman virheellisyytensä tunnistaminen. Inhimillinen naurettavuus huvittaa. Kutsun sitä terapeuttiseksi nauruksi.

Luontevaa huumoria tuovat mukaan lapsinäyttelijät. Nuorin, nelivuotias Ella Peltonen on ihastuttanut kuvauksissa kaikki.

– Ella on aivan ihana, me bondaamme täysillä, ylistää Essi Hellén.

– On ihan hullua, että Ella muistaa meistä kaikista repliikit parhaiten! Hän on hyvin jaksanut pitkät kuvauspäivät.

Hellénille Vuoksenmaan ilmaisu on tuttua muun muassa elokuvasta Viikossa aikuiseksi. Hellénillä on jälleen hörhön hipin rooli.

– Tästä on silti helppo tehdä oma hahmo. Pidän asunnosta, siinä on hyvä olla. Ties vaikka moinen toimisi käytännössäkin! Pidän myös Johannan tyylistä: hän puuttuu rohkeasti ja antaa tilaa kokeilla ja tulkita.

”Hahmoni on aika mulkvisti”

Pertti Sveholmia miellyttää sarjan tyyli katsella koomisen linssin läpi.

– Opetusnäytelmä tämä ei ole, mutta kiintoisia hahmoja riittää. Omani on aika mulkvisti, jolla elämänarvot ovat ylösalaisin. Mutta sitten hän rakastuu korviaan myöten.

”En ole silti itse eroamassa!”

– On ilo näytellä eri-ikäisten kanssa. Asuntoratkaisu on nerokas konsepti ja teoriassa mielenkiintoinen. En ole silti itse eroamassa!

Studiolavasteissa tohina jatkuu.

– Kuvaa, muruseni! Johanna Vuoksenmaa huikkaa luottokuvaajalleen Jan Nymanille.

– Ja palautellaan, yritä tulla kuin tulisit ensimmäistä kertaa tähän tilanteeseen, näyttelijöitä kehotetaan.

Terapeuttinen nauru raikuu.

Ex-onnelliset MTV3 ma klo 21.00. Sarjan aikaisemmat osat katsottavissa Katsomossa.

Kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa, Rintamäkeläiset sai murskavoiton. Nyt odotus palkitaan.

IS TV-LEHTI: Rintamäkeläisten ensimmäinen jakso nähtiin vuonna 1972. Silloin TV2 marssitti ruutuun kaksi pientilallisperhettä, Rintamäet ja Honkoset, joiden elämää seurattiin maaseudun murrosaikana.

Kansa ihastui arkirealistiseen sarjaan, ja vuonna 1975 sitä seurasi 900 000 katsojaa. Sarjan perään on haikailtu myöhemminkin. Rintamäkeläiset sai murskavoiton, kun Yle puolitoista vuotta sitten kysyi katsojilta, mitä nostalgisia sarjoja nämä haluaisivat nähdä Areenassa. Silloin sarjasta nähtiin joulujakso vuodelta 1973.

Sotajuttuja ja pikku riitoja

Rintamäkeläiset loi Reino Lahtinen, joka oli aiemmin käsikirjoittanut toista suosittua tv-sarjaa eli Heikkiä ja Kaijaa. Rintamäkeläisten pääosiin valittiin Heikistä ja Kaijasta tutut näyttelijät Veijo Pasanen, Sirkka Lehto, Eila Roine ja Antti Haljala.

Sarjan henkilöt istuvat tyypillisesti kahvipöydässä ja keskustelevat milloin mistäkin. Keskusteluista syntyy usein riidanpoikanen.

Antti Rintamäki ja Veikko Honkonen ovat sotaveteraaneja, joten usein esillä on toinen maailmansota. Antin ja Veikon sotajutut perustuvat pitkälti käsikirjoittaja Reino Lahtisen omiin sotakokemuksiin.

Välillä puhutaan tietysti ihmissuhteista ja lipsahdetaan reilusti juoruilun puolelle. Tässä kunnostautuu erityisesti Helmi Honkonen. Helmiä näytellyt Eila Roine kertoi muutama vuosi sitten Studio55:lle nauttineensa roolistaan.

– Sain olla niin peruskateellinen, suomalainen ämmä kuin ikinä vaan. Ja minullahan oli paljon esikuvia, ja useat esikuvista sanoivat, ettei tuollaista ihmistä voi ollakaan. En maininnut, että esikuvani puhuu juuri, Roine sanoi nauraen.

Särmikkään sanailun lisäksi kansaan vetosi sarjan ajankuva. 1970-luvulla elettiin rakennemuutosta, jolloin perinteinen elinkeino maanviljely oli vaakalaudalla. Honkoset myyvätkin tilansa ja muuttavat rivitaloon kirkolle.

Politiikkaa ruudun täydeltä

Lisäksi vuosikymmenen puoluepolitisoitunut ajan henki näkyy vahvasti Rintamäkeläisissä. Antti on vennamolainen, Veikko demari ja sivuhenkilöissä on kommunisteja, kokoomuslaisia sekä kepulaisia. Poliittiset näkökannat leimahtavat yhteisiä asioita hoidettaessa, kuten meijerikysymysten äärellä.

Yhteiskunnallisista näkökulmista huolimatta sarjasta ei puutu komediallisia elementtejä. Ne nivotaan arkisiin asioihin: kun Honkoset ovat lähdössä juhliin, Veikon haisevista sukista ja likaisesta aluspaidasta saadaan aikaan kunnon suukopu.

Rintamäkeläiset, 10.8. alkaen Yle Areena

 

 

 

Vierailija

Tänään tv:ssä: Muistatko vielä Rintamäen Antin? Suomalaisten suosikkisarja palaa ruutuun

Kiva kun pakkoverorahojani suunnataan oikein ja saan katsella mustavalkoista nostalgiaa loppumattomana virtana, sellaista jonka olisi voinut sinne areenaan tunkea ihan ilman kyselyjäkin. Olisihan se vallan kauheaa jos joutuisi katsomaan vaikka jotain hittisarjoja kuten vaikka Game of thronesia jne ja pysyisi ehkä aavistuksen ajan hermolla... Noh, tärkeintähän on kuitenkin, että ne lukuisat pikkuiset herrat/rouvat saavat elää mukavaa yltäkylläistä elämäänsä ylellä onnellisena elämänsä loppuun...
Lue kommentti
Tämä kuva Dianasta otettiin Intiassa vuonna 1992, neljä kuukautta ennen Andrew Mortonin kohukirjan julkaisua. Kuva: Sanoma arkisto

Kaksikymmentä vuotta sitten kuollut prinsessa Diana tulee telkkarin kautta lähelle.

 

IS TV-LEHTI: Walesin prinsessa Dianan elämänvaiheita kertaava Diana: Omin sanoin (Diana: In Her Own Words, 2017) on puhutteleva ja henkilökohtainen dokumentti. 31. elokuuta 1997 auto-onnettomuudessa Pariisissa menehtynyt Diana tulee lähelle katsojaa, sillä ääninauhalla kuullaan hänen puhettaan ja mukana on paljon Spencerien ja Iso-Britannian kuningasperheen valokuvia ja kotifilmejä.

Kirjan lähde oli prinsessa itse.

Kensingtonin palatsissa käytiin 1991 keskustelu, jossa prinsessa kertoi elämästään ystävälleen James Colthurstille. Nauhat annettiin hovia seuranneelle journalisti Andrew Mortonille, joka kirjoitti kirjan Diana: Her True Story – in Her Own Words. Dianan kuoleman jälkeen paljastettiin kirjan lähteen olevan prinsessa itse.

Bulimiaa ja pettämistä

Pysäyttävä dokumentti on lähestymistavassaan rehellinen: tarina kerrotaan täysin Dianan näkökulmasta. Ääninauhalla ja arkistofilmeissä käydään läpi Dianan ensikohtaamista prinssi Charlesin kanssa, suhteen etenemistä kihlauksen kautta häihin ja kahden prinssin syntymään, avioeroon ja uuteen suhteeseen, joka päättyi pariisilaiseen tunneliin.

Itsensä yksin jätetyksi tunteneella prinsessalla oli takanaan useita itsemurhayrityksiä.

Dokumentin alakuloisuus syntyy Dianan särkyneestä äänestä – äänitysten aikaan itsensä yksin jätetyksi ja median jahtaamaksi tunteneella prinsessalla oli takanaan useita itsemurhayrityksiä. Hän puhuu paljon sekä bulimiasta että Camilla Parker Bowlesista, joka Dianan mukaan oli mukana kuvioissa alusta alkaen.

Nauhalla Diana toteaa olleensa niin uhrilammas ja median lelu kuin 90-luvun Marilyn ja hovin syntipukki.

Diana: Omin sanoin, National Geographic ke klo 21.00